Pitäjänmäen peruskoulun, päiväkodin, kirjaston ja nuorisotalon perusparannuksen ja laajennuksen hankesuunnitelma (Viinenkuja 6, Pitäjänmäki)

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Hankkeen tausta ja tarpeellisuus

Kohde sijaitsee Pitäjänmäessä osoitteessa Viinenkuja 6, jossa 1950-luvulla rakennetussa koulurakennuksessa ja sen 1991 valmistuneessa laajennusosassa on Pitäjänmäen peruskoulu, liikuntasali, kirjasto ja nuorisotilat. Tontilla olevassa paviljongissa toimii päiväkoti Mestarin ryhmiä. Kyseessä on alueellisesti tärkeä monikäyttöinen julkinen palvelurakennus.

Nykyiset tilat ovat riittämättömät kasvavalle käyttäjämäärälle, eivätkä ne kaikilta osin vastaa toiminnallisia tavoitteita ja ovat huonokuntoiset. Nykyisten rakennusten tilat eivät vastaa käyttäjien toimintasuunnitelmien mukaisia tavoitteita.

Pitäjänmäen peruskoulun tilat eivät enää ole riittävät alueen kasvavalle perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelutarpeelle. Pitäjänmäen peruspiirissä asui 1–6-vuotiaita vuonna 2023 noin 1020. Lasten määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2038 mennessä noin 100 lapsella verrattuna vuoden 2023 toteumaan. Pitäjänmäen peruskoulun oppilaaksiottoalueella asui 7–15-vuotiaita vuonna 2023 noin 580. Peruskouluikäisen väestön määrä koulun nykyisellä oppilaaksiottoalueella laskee loivasti vuoteen 2032 asti, jonka jälkeen peruskouluikäisten määrä kääntyy uudelleen kasvuun siten, että ennustekauden lopulla määrän ennustetaan olevan lähes samalla tasolla vuoden 2023 toteuman kanssa. Strömbergin ala-asteen koulusta siirrytään 7. luokalle Pitäjänmäen peruskouluun ja sen oppilaaksiottoalueella asui vuonna 2023 noin 230 iältään 7–12-vuotiasta lasta, määrän ennustetaan kasvavan noin 20 lapsella ennustekauden loppuun vuoteen 2038 mennessä.

Nyt toteutettavissa tiloissa voidaan järjestää varhaiskasvatusta ja perusopetusta alueen muuntuviin tarpeisiin ja tilojen monipuolinen käyttö on huomioitu tilojen mitoittamisessa. Tilat suunnitellaan noin 680 yhtenäisen peruskoulun oppilaalle ja rakennukseen toteutetaan lisäksi päiväkotitiloja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen 224 lapselle.

Erityispiirteenä tässä hankkeessa on suuri määrä erityisoppilaita, erityisesti kuulovammaisia lapsia, joilla on erityistarpeita tilojen suhteen. Tarkoituksena on, että viittomakielinen varhaiskasvatus, joka nyt on keskitetty päiväkoti Taneliin siirtyy hankkeessa toteutettaviin uusiin tiloihin osoitteesta Konalantie 16.

Kasvatus- ja koulutuspalvelujen tarvetta ja paikkojen riittävyyttä seurataan säännöllisesti alue- ja kaupunkitasolla. Palveluverkon suunnittelussa on otettu huomioon rakenteilla ja olemassa oleva tilakapasiteetti. Toimipisteen laajuudessa on huomioitu koko palvelualueen pitkän tähtäimen kehitys: väestöennuste, asuin- ja liikerakentaminen ja liikennejärjestelyt. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala keskittää palveluitaan saman katon alle lapsen yhtenäisen opinpolun, henkilökunnan yhteistyön sekä tilojen ja piha-alueiden monikäyttöisyyden edistämiseksi. Iltapäivätoiminnan sijainti koulun läheisyydessä tukee opinpolun jatkumoa ja turvallisen koulupäivän kokonaisuutta.

Tontille vuonna 1991 toteutetussa lisärakennuksessa sijaitsee nykyään koulun laajennusosa, kirjasto, liikuntasali sekä nuorisotoimen tilat. Vuoden 1991 rakennuksen muokkaaminen käyttäjien uusiin tarpeisiin vaatisi erittäin laajoja muutos- ja korjaustöitä, jotka on todettu tarvesuunnitteluvaiheessa teknisesti, taloudellisesti ja ekologisesti olevan kannattamatonta.
Rakennus on kärsinyt lukuisista ongelmista puuttuvien salaojien ja alapohjatuuletuksen sekä riittämättömien yläpohjarakenteiden takia, minkä lisäksi tilat ovat muuntojoustamattomia ja käyttäjien, etenkin päiväkodin tarpeisiin sopimattomia. Suurillakaan korjaustöillä tälle osalle ei saisi taloudellisesti järkevää käyttöikää, joten teknisistä ja ympäristötaloudellisista syistä sitä esitetään purettavaksi ja korvattavaksi noin kaksi kertaa suuremmalla laajennusosalla. Asiaa on käsitelty yhteistyössä kaavoittajan, kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan kanssa.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toiminnallisten tarpeiden määrityksessä on huomioitu Pitäjänmäen liikuntamahdollisuuksien parantaminen nykyistä suuremman liikuntasalin avulla. Uusi toteutettava liikuntahalli on mitoitettu täysimittaisen koripallokentän mukaan, ja tilan käytölle on erittäin suurta tarvetta myös kauempaa kuin vain Pitäjänmäen alueelta. Liikuntatilat ovat yhteiskäytössä koulun ja liikuntaseurojen kanssa; koulun käytössä koulun toiminta-aikoina ja muuten nuorisotoimen, liikuntaseurojen ja muiden ulkopuolisten toimijoiden käytössä. Nuorisotalon toiminnankuva on vuonna 1991 valmistuneen rakennusosan jälkeen muuttunut, esimerkiksi autojen korjaamiseen rakennettu halli ei ole tulevaisuudessa tarpeellinen. Väestöennusteen mukaan nuorten osuus tulee tulevina vuosina kasvamaan tasaisesti läntisen suurpiirin alueella ja hanke vastaa tähän alueelliseen tilatarpeeseen. Kirjaston tilantarve on pysynyt ennallaan, mutta digitalisoituminen edellyttää suuria muutoksia, eikä päiväkodin sijoittaminen tontille mahdollista nykyisen kirjaston säilyttämistä paikallaan.

Lisäksi monikäyttöisessä rakennuksessa ylläpidon ja toiminnan palvelutarpeiden (ruokahuolto, siivous sekä hetkittäin henkilöstön saatavuusnäkökulma) järjestäminen on kustannustehokkaampaa. Eritoten kuuloesteellisille käyttäjille toimintojen sijainti yhdessä rakennuksessa on mukavuutta ja turvallisuutta edistävä tekijä. Kaikki hankkeessa toteutettavat tilat on suunniteltu pyrkien mahdollisimman kattavaan kuuloesteettömyyteen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on 12.11.2024 § 312 hyväksynyt Pitäjänmäen peruskoulun ja päiväkodin perusparannuksen ja laajennuksen tarveselvityksen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on 11.6.2024 § 81 hyväksynyt Pitäjänmäen kirjaston ja nuorisotilan tarveselvityksen.

Hankesuunnitelma

Hankkeessa on tarkoitus toteuttaa Pitäjänmäen peruskoulun ja nuorisotalon perusparannus sekä päiväkodin, kirjaston ja liikuntahallin sisältävä korvaava laajennus.

Hankkeessa perusparannetaan Pitäjänmäen peruskoulun vanha osa (1954) peruskoulun ja nuorisotoimen käyttöön sekä korvataan vuoden 1991 lisärakennus noin kaksi kertaa suuremmalla laajennusosalla. Uuteen laajennusosaan sijoitetaan koulu- ja päiväkotitilojen lisäksi kirjaston uudet tilat sekä uusi, nykyistä huomattavasti suurempi liikuntahalli. Tilat toimivat käyttötarkoitukseen soveltuvasti myös koululaisten iltapäivätoiminnan tiloina, liikuntapalveluiden tiloina, ulosvuokrattavina tiloina ja Pitäjänmäen musiikkiopiston tiloina.

Palveluverkkolinjausten mukaisesti peruskoulua laajennetaan palvelemaan 680 oppilasta, luokka-asteet 1–9. Lisäksi laajennusosaan sijoitetaan päiväkoti 224 lapselle. Laajennuksen valmistuttua tontilla olevasta päiväkoti Mestarin paviljongista on mahdollista luopua ja päiväkoti Taneli siirtyy osoitteesta Konalantie 16 toteutettaviin tiloihin.

Pitäjänmäen peruskoulu toimii myös kuuloesteellisten oppilaiden erityiskouluna (Albertin koulu) ja suunnittelussa on otettu huomioon kuuloesteelliset käyttäjät myös päiväkodissa, kirjastossa, nuorisotalossa ja liikuntahallissa. Kaikki tilat on suunniteltu pyrkien mahdollisimman kattavaan kuuloesteettömyyteen.

Hankkeessa parannetaan Pitäjänmäen liikuntamahdollisuuksia nykyistä suuremman liikuntasalin avulla. Uusi liikuntahalli on mitoitettu täysimittaisen koripallokentän mukaan, ja tilan käytölle on erittäin suurta tarvetta myös kauempaa kuin vain Pitäjänmäen alueelta. Liikuntatilat ovat yhteiskäytössä: koulun käytössä koulun toiminta-aikoina ja muuten nuorisotoimen, liikuntaseurojen
ja muiden ulkopuolisten toimijoiden käytössä. Liikuntapalvelukokonaisuus vastaa liikuntasalin vuorojen jaosta. Liikuntahalli suunnitellaan koulun liikunta-, harraste- ja nuorisoliikunnan vaatimuksiin ja tiloja voidaan hyödyntää kaikkien toimijoiden pienimuotoisten tapahtumien, kuten turnausten yhteydessä sekä luonnollisesti myös koulun juhlatilaisuuksiin.

Tiloissa huomioidaan yhteiskäyttöisyys ja monipuolinen asukaskäyttö ja tilat palvelevat laajasti koko alueen harrastustoimintaa. Tontin piha-alueiden, huolto- ja saattoliikenteen sekä pysäköinnin järjestelyt suunnitellaan
toiminnallisuus ja turvallisuus huomioiden. Perusparannettava
osa sekä laajennus suunnitellaan ja rakennetaan normaalia laatutasoa noudattaen voimassa olevien rakennusmääräysten sekä kaupungin omien suunnitteluohjeiden mukaisesti. Perusparannuksessa rakennuksen tekniset järjestelmät uusitaan ja ajanmukaistetaan sekä parannetaan esteettömyyttä, rakennustekniikkaa ja energiatehokkuutta. Tilat suunnitellaan terveellisiksi, turvallisiksi, viihtyisiksi ja esteettömiksi.

Hanke toteuttaa Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 tavoitteita tarjoamalla ekologiset tekijät huomioiden toteutetut turvalliset ja terveelliset oppimisympäristöt alueen lapsille, tilat kulttuuri- ja liikuntaharrastuksille kaikenikäisille sekä tilat, joissa on mahdollista esteettömästi järjestää asukkaiden ja paikallisten yhteisöjen toimintaa ja tapahtumia.

Perusparannus- ja laajennushankkeelle haetaan rakennuslupa nykyisen asemakaavan puitteissa. Vuoden 1991 rakennuksen purkulupakäsittely on aloitettu.

Hankkeesta on laadittu 24.2.2025 päivätty hankesuunnitelma kaupunkiympäristön, kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialojen yhteistyönä. Hankkeen suunnittelun aikana on kuultu asiantuntijoina asemakaavoituksen, kaupunginmuseon, rakennusvalvontapalvelujen ja pelastuslaitoksen edustajia sekä kasvatuksen ja koulutuksen ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialojen työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöä sekä esteettömyysasiamiestä.

Hankesuunnitelma on liitteenä 1.

Henkilöstön osallistaminen

Tilahankkeen suunnitelmia on kehitetty tarveselvitysvaiheesta yhteistyössä käyttäjien kanssa. Päiväkodin ja koulun henkilöstö ovat osallistuneet hankkeen valmisteluun tuoden tila- ja pihasuunnitteluun pedagogisen ja toiminnallisen näkökulman. Yhdessä on tarkasteltu sisäänkäyntijärjestelyjen, oppimisympäristöjen, tauko- ja työskentelytilojen ja rakennuksen sisäisen logistiikan toimivuutta. Erityisesti on kiinnitetty huomiota riittävään määrään rauhallisia toimintatiloja ja rakennuksen toimiviin akustisiin ratkaisuihin. Oppijat tulevat osallistumaan pihan ja irtokalusteiden suunnitteluun suunnittelun edetessä. Pitäjänmäen koulun oppilaiden ympäristöryhmää on informoitu ympäristönäkökulmien huomioimisesta hankkeesta 14.11.2024. Henkilökuntaa osallistetaan käyttäjäkokousten kautta suunnitelmien jatkokehittämiseen.

Hankkeen laajuus

Hankkeen kokonaislaajuus on 15 955 brm², josta perusparannettava osa on 5 618 brm² ja laajennusosa 10 337 brm².

Rakentamiskustannukset

Hankkeen rakentamiskustannukset (15 955 brm²) ovat arvonlisäverottomana enintään yhteensä 64 600 000 euroa marraskuun 2024 kustannustasossa eli noin 4 154 euroa/brm².

Rakentamiskustannuksista 5 618 brm²:n laajuisen perusparannettavan osan kustannukset ovat yhteensä noin 21 775 000 euroa (3 883 euroa/brm²) ja 10 337 brm²:n laajuisen laajennusosan kustannukset yhteensä noin 42 825 000 euroa (4 307 euroa/brm²)

Hankkeen kustannuksiin vaikuttavat seuraavat erityispiirteet:

• Vuoden 1954 koulurakennusta ei ole suojeltu, mutta sen julkisivut ja keskeiset sisätilat on arvotettu toiseksi korkeimpaan luokkaan 1. Sisätilojen ja teknisten sekä rakenneratkaisujen päivittäminen nykyajan tarpeita vastaamaan johtaa erittäin vaativiin perusparannustoimenpiteisiin.
• Kaikkien tilojen toiminnan mahdollistaminen kuuloesteellisille käyttäjille on vaatinut tavallisista poikkeavia ratkaisuja akustisten ja visuaalisten häiriötekijöiden minimoimiseksi. Kuulokojeen käyttöä tukevien induktiosilmukoiden sijoittaminen vanhaan kouluun edellyttää laajoja rakenneavauksia, joilta olisi muuten vältytty.
• Tontilla on suuret korkeuserot, ja vaadittavien koulun ja päiväkodin pihantarpeen minimitavoitteen 10 m²/oppija saavuttaminen edellyttää lähes koko tontin ottamisen pihakäyttöön. Tontilla on paljon vanhoja, pääosin säilytettäviä mäntyjä ja hienoja avokallioita. Korkeimmalla osalla on metsikön lisäksi jäänteitä 1. maailmansodan aikaisesta puolustuslinjasta, joka kuuluu Museoviraston suojelun piiriin. Maaston jyrkät olosuhteet aiheuttavat huoltoväyliin, maalämpökaivojen sijoitukseen sekä hulevesien ohjaukseen ja viivytykseen tavallista vaativampia ratkaisuja.
• Kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisen kaupunkikuvalliset vaatimukset on otettu huomioon liikenne-, julkisivu- ja kattoratkaisussa. Laajennusosa on sovitettu säilytettävään vanhaan koulurakennukseen pitämällä sen korkeus, muotokieli ja julkisivut samankaltaisina, ilman tarvetta erottua. Myös iv-konehuoneet on sijoitettu rakennusten muodon sisään. Kaikilla käyttäjillä on omat piha- ja saattoliikennetarpeensa, ja tulevat käyttäjät saapuvat kaikista ilmansuunnista. Kaiken huoltoliikenteen täytyy joka tapauksessa tapahtua turvallisesti.
• Tontti on suojaisassa asuinympäristössä umpikujien keskellä, ja tontin ulkopuolisten alueiden käyttö rakennustyömaan tarpeisiin on mahdollista vain hyvin rajoitetusti. Purku- ja rakennustöiden logistiikka sekä naapuruston suojaaminen pölyltä, melulta ja työmaaliikenteeltä tulee olemaan haasteellista.

Vuoden 1991 rakennuksen purkutöiden rahoitustarve ei sisälly hankkeen kustannuksiin, eikä se vaikuta vuokraan, eikä käyttäjän tilakustannukseen. Vuoden 1954 rakennuksen sisäpurkutyöt sisältyvät hankkeen kustannuksiin.

Tilakustannukset kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle

Sisäisen vuokramallin mukainen enimmäisvuokra kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle on 31,30 euroa/ htm²/kk eli yhteensä noin 303 971 euroa kuukaudessa ja yhteensä noin 3 647 647 euroa vuodessa. Neliövuokran perusteena on huoneistoala 9 711 htm², joka koostuu peruskoulun, päiväkodin ja liikuntasalin osan (88 %) huoneistoaloista.

Sisäinen vuokra muodostuu seuraavasti: investointivastike 13,19 euroa/htm²/kk, tuottovaatimus 11,64 euroa/htm²/kk, maanvuokra 0,68 euroa/htm²/kk, ylläpitovuokra 4,88 euroa/htm²/kk ja yleiskustannus 0,67 euroa/htm²/kk sekä käyttäjäpalvelukustannus 0,24 euroa/htm²/kk.

Vuokralaskelma on hankesuunnitelman teknisenä liitteenä. Lopullinen pääomavuokra tarkistetaan hankkeen toteutuneiden kustannusten mukaan. Ylläpitovuokra tarkistetaan valmistumisajankohdan ylläpitovuokraa vastaavaksi.

Tilakustannukset kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle

Sisäisen vuokramallin mukainen hankkeen aiheuttama enimmäisvuokra kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle on 31,07 euroa/ htm²/kk eli yhteensä noin 60 267 euroa kuukaudessa ja yhteensä noin 723 202 euroa vuodessa. Neliövuokran perusteena on huoneistoala 1 940 htm², joka koostuu nuorisotoimen ja kirjaston sekä liikuntasalin osan (12 %) tiloista.

Sisäinen vuokra muodostuu seuraavasti: investointivastike 13,19 euroa/htm²/kk, tuottovaatimus 11,64 euroa/htm²/kk, maanvuokra 0,68 euroa/htm²/kk, ylläpitovuokra 4,88 euroa/htm²/kk ja yleiskustannus 0,67 euroa/htm²/kk.

Vuokralaskelma on hankesuunnitelman teknisenä liitteenä. Lopullinen pääomavuokra tarkistetaan hankkeen toteutuneiden kustannusten mukaan. Ylläpitovuokra tarkistetaan valmistumisajankohdan ylläpitovuokraa vastaavaksi.

Hankkeen rahoitus

Vuoden 2025 talousarvion liitteenä olevassa talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2025 – 2034 on hankkeen suunnittelulle ja toteutukselle varattu määrärahaa yhteensä 59 000 000 euroa siten, että hankkeen toteutus on 6/2026 – 6/2028.

Hankkeen rahoitustarve 64 600 000 euroa otetaan huomioon rakentamisohjelmaa tarkistettaessa.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hankkeen toteutusvastuu on kaupunkiympäristön toimialalla. Tavoitteena on toteuttaa hanke projektinjohtourakkana. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa purkutöiden jälkeen arviolta 8/2026 ja valmistua 5/2029. Tilat on tarkoitus ottaa käyttöön 8/2029.

Rakennuksen omistaa ja ylläpidosta vastaa kaupunkiympäristön toimiala.

Väistötilat

Väistötilat tarvitaan hankkeen valmistumiseen saakka arviolta ajalle 5/2026–9/2029.

Peruskoulun ja nuorisotoimen väistötilat pyritään järjestämään Pitäjänmäessä osoitteessa Hiomotie 5. Tila on toiminut lukion väistötilana, joten se ei nykyisellään sovellu tämän kohteen käyttäjille. Tilojen muutostöiden suunnittelu on kesken, eikä sille ole vuokra-arviota. Muutosten arvioidaan valmistuvan keväällä 2026.

Kirjastolle järjestetään Pitäjänmäkeen toimipiste laina-aineiston noutoa ja palautusta varten. Tontilla sijaitsevan päiväkotipaviljongin toiminta lakkaa rakennuksen vuokra-ajan päättyessä kesällä 2026, ja asiakkaille osoitetaan hoitopaikat lähiseudun päiväkodeista.

Lapsivaikutusten arviointi

Rakentamishankkeella saadaan uusia tilapaikkoja ja oppilaspaikkoja. Tämä edesauttaa alueella asuvien lapsien yhtenäisen opinpolun toteutumista. Tilojen ja pihan toteutuksella varmistetaan lapsille turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö. Tilasuunnittelulla edistetään jokaisen lapsen mahdollisuutta kasvaa ja oppia rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä. Tilat tarjoavat mahdollisuuksia sekä vetäytymiseen ja rauhoittumiseen että yhdessä oppimiseen. Lapsen siirtymiä varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen helpotetaan sijoittamalla eri toimintoja saman katon alle. Samalla mahdollistetaan lapselle/ nuorille tuttujen aikuisten ja lasten kanssa toimiminen pitkäjänteisesti.

Rakennuksen ja piha-alueiden suunnittelussa varmistetaan lasten ja nuorten mahdollisuus leikkiin ja liikkumiseen pihalla ja lähipuistoissa sekä huomioidaan turvallinen siirtyminen lähialueen virkistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluihin.

Tilat parantavat erityisryhmiin kuuluvien oppijoiden toimintaedellytyksiä. Sekä pihat että tilat suunnitellaan em. oppijoiden erityistarpeet ikätasoisesti huomioiden.
Tilojen ja toimintakulttuurin suunnittelun lähtökohta on oppijoiden hyvinvoinnin, kasvun ja hyvien oppimisen edellytysten turvaamisessa. Lapsille/ nuorille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa tilojen suunnitteluun irtokalustuksen ja pihojen osalta. Lasten osallistaminen toteutetaan yhteistyössä lapselle tutun henkilökunnan kanssa. Jokaisella lapsella on oma ryhmä. Ryhmien toiminnalliset tarpeet on otettu huomioon toiminta- ja tilasuunnittelussa.

Kirjasto ja nuorisotila ovat toimineet samalla tontilla koulun kanssa, joten vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ovat neutraalit. Positiivisia vaikutuksia saadaan, kun hankkeessa varmistetaan terveelliset, turvalliset, tarkoituksenmukaiset ja esteettömät tilat. Suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sisäilman laatuun, valaistukseen, luonnonvalon hyödyntämiseen, visuaalisesti ja akustisesti rauhalliseen ääniympäristöön. Negatiivisien vaikutuksien arvioidaan olevan lyhytaikaisia toiminnan siirtyessä väistötiloihin, kun joudutaan miettimään vaihtoehtoisia tapoja järjestää toimintaa. Hankkeen myönteisiä vaikutuksia voidaan vahvistaa liikennesuunnittelulla varmistamalla lasten turvalliset kevyen liikenteen yhteydet rakennukseen ja sen lähialueille. Nuorisotyö elää nuorten arjesta ja osallisuudesta, joten nuorisotilojen suunnittelussa huomioidaan tilojen muuntojoustavuus. Saavutettavuus tarkoittaa myös lapsen kokoisten toiminnallisuuksien suunnittelua sekä pienten lasten mittakaavan huomioimista osassa tiloissa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on 18.3.2025 § 85 antanut puoltavan lausunnon Pitäjänmäen peruskoulun ja päiväkodin perusparannuksen ja laajennuksen hankesuunnitelmasta. Hankesuunnitelma vastaa tarveselvityksen ja kasvatuksen ja koulutuksen toiminnallisia tavoitteita. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tilojen valmistumiseen sovitussa aikataulussa, kustannusseurannan ja laadunvalvonnan tärkeyteen koko prosessin ajalta sekä tilojen suunnitteluun.

Lausunto on kokonaisuudessaan asian päätöshistoriassa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto 15.4.2025

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on 15.4.2025 § 42 antanut puoltavan lausunnon Pitäjänmäen kirjaston ja nuorisotalon hankesuunnitelmasta.

Lausunto on kokonaisuudessaan asian päätöshistoriassa.

Toimivalta

Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää kaupungin hankkeita koskevista hankesuunnitelmista, kun kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus 12.05.2025 § 300

Päätös

05.05.2025 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Susanna Hyvärinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 60716

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 15.04.2025 § 42

Lausunto

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Matti Kuusela, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 09 310 87783

Laura Kuusinen, projektipäällikkö, puhelin: 09 310 50331

Saara Ihamäki, aluekirjastopalvelujen johtaja, puhelin: 09 310 85503

Tiina Hörkkö, läntisen nuorisotyön aluepäällikkö, puhelin: 09 310 23188

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 18.03.2025 § 85

Lausunto

Esittelijä

Lisätiedot

Ulla Manninen, projektiarkkitehti, puhelin: 310 22493

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto 06.03.2025 § 32

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Mika Suominen, projektinjohtaja, puhelin: 09 310 28563

This decision was published on 29.05.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.