Hankesuunnitelma, metron kuilujen peruskorjaus, liikenneliikelaitos

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kantametron tunnelialueen kuilujen rakenteiden kunto on heikentynyt ja laitteet ovat ikääntyneitä. Metrokuilut eivät siten täysin täytä nykyvaatimuksia toiminnoilleen. Peruskorjauksella varmistetaan metrokuilujen turvallisuus, toimivuus ja energiatehokkuus vähintään 25 vuodeksi.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 todetaan, että älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan arjen perusta, tiivistyvän kaupungin liikennejärjestelmän riittävä kapasiteetti ja toimivuus varmistetaan suunnittelemalla kaikki kulkumuodot ja huomioimalla niiden kytkeytyminen toisiinsa. Lisäksi strategiassa mainitaan tavoite laajasta kaupunkitasoisesta varautumisesta ja että kaupungin monimuotoiselle toimintakyvylle eri tilanteissa luodaan pohja. Päätösehdotus tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita ja on näin strategian mukainen.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Hankkeessa peruskorjataan 28 kpl metrojärjestelmään kuuluvaa kuilua, jotka sijaitsevat kantametron alueella Ruoholahdesta itään. Kuiluista 15 kpl on vain teknisiä (huolto- ja savunpoistokuilut) ja 13 kpl on tarkoitettu myös evakuointiin ja hätäpoistumiseen. Metroasemien varsinaisina kulkuväylinä toimivia porraskuiluja ei ole sisällytetty tämän hankkeen piiriin, vaan näiden peruskorjaaminen tapahtuu tarvittaessa osana metroasemakohtaisia peruskorjausprojekteja.

Kuilut ovat keskenään erilaisia riippuen niiden sijainnista ja käyttötarkoituksesta. Kuilut sijaitsevat metrorata- ja asema-alueiden ulkopuolella ns. huolto- ja evakuointitunneleissa ja maanpinnalla kantametron varren puisto- ja kulkuväyläalueilla sekä osin kiinteistöjen sisällä.

Tehtyjen kuntokartoitusten perusteella kantametron kuiluissa on useita ongelmia, kuten rakenteiden rappeutuminen, vaaralliset työolosuhteet, vanhentuneet tekniset järjestelmät ja muuttuneet olosuhdetekijät. Turvallisuusriskit liittyvät erityisesti paloturvallisuuteen ja hätäpoistumisteihin. Toiminnalliset puutteet johtuvat vanhenevista LVI- ja sähköjärjestelmistä. Kuiluihin liittyy myös haastavia olosuhdetekijöitä, kuten vesivuodot ja jään muodostuminen. Nämä tekijät nostavat ylläpitokustannuksia ja lyhentävät kuilujen käyttöikää.

Hankkeessa keskitytään kuilujen nykyisten toiminnallisuuksien säilyttämiseen ja teknisten järjestelmien päivittämiseen nykypäivän vaatimusten mukaisiksi. Tarvittaessa kuiluihin lisätään uusia, turvallisuutta parantavia järjestelmiä. Peruskorjauksen myötä saavutetaan säästöjä käyttö- ja ylläpitokustannuksissa kuilujen energiatehokkuuden parantumisen sekä korjaus- ja kunnossapitotarpeiden vähenemisen kautta.

Hankkeen toteuttaminen on tarkoituksenmukaista, koska sillä varmistetaan elinkaarensa päässä olevien metrokuilujen käyttöiän jatkaminen. Kuilut ovat keskeinen osa metrojärjestelmää ja niiden turvallisuuden ja toimintavarmuuden varmistaminen on välttämätöntä.

Ympäristötavoitteet

Hankkeelle on asetettu päästövähennysten osalta vähimmäistavoitteeksi -10 % verrattuna vuoden 2019 tasoon. Päästöjen elinkaariarviointi toteutetaan ensin hankesuunnitelman pohjalta ja sen tulosta verrataan projektin valmistuttua materiaalitoteumien pohjalta tehtyyn elinkaariarviointiin.

Päästöjä vähennetään mm. noudattamalla päästötön työmaa green deal vaatimuksia , huomioimalla kuljetusten päästöt osana hankintojen vastuullisuuskriteerejä, käyttämällä vähähiilisiä materiaaleja ja minimoimalla jätteet.

Hankkeen toteuttaminen

Hanke sisältää kantametron metrokuilujen rakenteiden ja teknisten järjestelmien korjaukset ja parannukset nykyvaatimusten mukaisiksi. Kuilukohtaisesti toteutetaan tarvittavassa laajuudessa rakennus-, sähkö- ja LVI-töitä. Peruskorjaustöitä joudutaan tekemään osin ahtaissa tiloissa ja sijainniltaan vaihtelevissa kohteissa, mikä osaltaan lisää hankkeen vaativuutta. Suurimmassa osassa kuiluista korjataan ruiskubetonoituja tai betonisia seiniä ja asennetaan uutta tekniikkaa kuilujen seiniin, mikä edellyttää myös korkeiden telineiden rakentamista. Suuri osa töistä tehdään kuiluissa (rata- ja asema-alueiden ulkopuolella), mutta osa kuilujen järjestelmistä liittyy asemien nykyisiin järjestelmiin.

Rakennustyöt sisältävät mm. kallio- ja betonirakenteiden korjaamista, pintojen ja rakenteiden puhdistamista ja uusimista, teräsrakenteiden uusimista, kuilujen maanpäällisen rakennuksen julkisivu- ja rakennekorjauksia, ovien ja paloseinien uusimista. Sähkötyöt sisältävät mm. valaistuksen, kaapelointien, kulunvalvonnan ja savunpoiston ohjauksen uusimista ja päivityksiä. Kuilujen sähköjärjestelmien uusiminen edellyttää uusien sähkökeskusten asennuksien lisäksi sähköjärjestelmien uusintakaapelointeja metrotunneleissa, jotta kuilujen laitteille saadaan sähköä asemilta. Samalla parannetaan paloilmoitinjärjestelmän kattavuutta tunnelialueella sekä tiedonsiirtojärjestelmän kaapeloinnin laajuutta. LVI-työt sisältävät mm. lämmityksen, vesijohtojen, viemärijärjestelmien, ilmanvaihdon, palontorjunnan ja savunpoiston uusimista ja päivityksiä.

Kuilujen sähkö- ja LVI-järjestelmät sekä kuilujen tilan valvonta kytketään nykyistä laajemmin teknisestä valvomosta ohjattavaksi.

Hanke toteutetaan vuosien 2025-2028 aikana.

Hankkeen toteutus koordinoidaan yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa, jotta pystytään välttämään päällekkäisyyksiä toteutuksissa ja mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään tulevia liikennekatkoja. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa, jotta varmistetaan kuilujen peruskorjauksessa tarpeelliset evakuointi- ja paloturvallisuusnäkökulmat sekä mahdollisten väliaikaisjärjestelyjen että vaatimusten täyttämisen osalta.

Vaikutukset metroliikenteelle

Pääosa projektin töistä tapahtuu metron rata-alueen ulkopuolella. Metron liikennöinnin näkökulmasta kriittiset työvaiheet suunnitellaan toteutettavaksi siten, että häiriöt liikennöinnille vältetään tai minimoidaan. Työt vaiheistetaan ja ajoitetaan toteutettavaksi metron liikennöintiaikojen ulkopuolelle, jolloin hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu haittaa metroliikenteelle. Mikäli teknisten järjestelmien uusimisessa ja päivityksessä tulee vastaan tilanteita, joissa asennuksia ja liitäntöjä ei pystytä kokonaan tekemään liikennöintiaikojen ulkopuolella, ajoitetaan toteutus ajankohtaan, jolloin aiheutuva haitta on vaikutuksiltaan mahdollisimman pieni ja rajattu.

Hätäpoistumisreittejä korjattaessa järjestetään tarvittaessa korvaava yhteys rakennustöiden ajaksi.

Hankkeen kustannukset

Hankkeen arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ovat enintään 18.626.000 euroa kustannustasossa joulukuu 2024.

Hankkeen kustannustason (esityksen mukaisesti joulukuu 2024) seurannassa käytetään rakennuskustannusindeksiä (2021=100, 12/2024 pisteluku 110,7).

Hankkeen suunnitteluun on käytetty joulukuun 2024 loppuun mennessä 225.435 euroa.

Hankkeen kustannukset muodostuvat rakennus-, LVI- ja sähkötöistä sekä rakennuttamisen, projektinjohdon ja suunnittelun kustannuksista. Hankkeen kustannusarvioon sisältyy n. 12 % riskivaraus.

Hankkeen kustannusarviossa on tavanomaisten projektinjohto-, suunnittelu-, rakennuttamis- ja rakentamistehtävien lisäksi otettu huomioon hankkeen logistiikassa tarvittavan metroratakaluston käyttöön liittyvät kustannukset. Hankkeen logistiikka hoidetaan suurelta osin metrorataa ja tunneleita pitkin. Kustannusarviossa on varauduttu myös järjestelmien testaukseen ja käyttöönottoon.

Vuoden 2025 osalta varaudutaan noin 4.895.000 euron kustannuksiin. Vuonna 2026 kustannusten arvioidaan olevan 6.895.000 euroa, vuonna 2027 5.020.000 euroa ja vuonna 2028 1.590.000 euroa.

Hankkeen kustannukset otetaan huomioon talousarvion valmistelussa tuleville vuosille.

Hankkeen käyttötalousvaikutukset

Hanke aiheuttaa 25 vuoden poistoajalla tasapoistoina noin 745.000 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin.

Hankkeen on arvioitu tuottavan 25 vuoden aikana kustannussäästöjä pienemmän energiankulutuksen sekä kunnossapitokustannusten laskun myötä 400.000 euroa vuodessa.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (372.500 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (25 vuoden aikana yhteensä 14.400.000 euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon ns. infran korkotulona kaupungille.

Loppuosa poistoista (372.500 euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset 11.200.000 euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 4 % ja laina-aika 25 vuotta) jäävät kaupungin liikenneliikelaitoksen infratukena maksettavaksi. Metron kuilujen teknisen peruskorjauksen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 532.000 euroa vuodessa.

Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Metron kuilujen teknisen peruskorjauksen HKL:n osuuden kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 790.000 euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus, HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä sekä kustannussäästöt).

Toimivalta

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa tarveselvitykseen perustuvan hanke- tai muun suunnitelman hyväksymisestä.

Kaupunginhallituksen vahvistamien hyväksymisrajojen mukaan HKL:n johtokunta päättää alle 5 milj. euron hankkeista.

Hankkeen arvonlisäverottoman yhteenlasketun kokonaishinnan ollessa 18.626.000 euroa HKL:n johtokunta voi esittää kaupunginhallitukselle hankkeen hyväksymistä.

This decision was published on 30.04.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §