Lausuntopyyntö, sairausvakuutuslain väliaikainen muuttaminen, Kela-korvausten valinnanvapauskokeilu, sosiaali- ja terveysministeriö
Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta (Kela-korvausten valinnanvapauskokeilu)
Päätös
Kaupunginhallitus antoi sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon:
Helsinki ei kannata esitystä Kela-korvausten valinnanvapauskokeilusta. Esitetyt muutokset lisäisivät julkisia menoja yhteensä vuonna 2025 noin 27,6 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus olisi noin 14,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2026 ja 2027 Kela-korvausmenojen arvioidaan kasvavan vuosittain noin 82,9 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on noin 42,6 miljoonaa euroa vuodessa. Helsinki näkee kannatettavampana käyttää nämä rahat julkisen terveydenhuollon vahvistamiseen. Mikäli esitys kuitenkin tulee voimaan on tärkeää, että esitetty sairausvakuutuslain (1224/2004) muutos ja kokeilu ovat määräaikaisia ja että niiden toimivuutta arvioidaan huolellisesti, jotta jatkossa voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä mahdollisista jatkotoimista. Laadullinen arviointi on myös keskeistä, jotta voidaan tarkastella, hakeutuuko mallissa lääkärille sellaisia asiakkaita, jotka eivät välttämättä tarvitsisi lainkaan lääkärikäyntiä. Tärkeää on myös arvioida, vähentääkö malli tosiasiallisesti julkisten järjestäjien perusterveydenhuoltoon kohdistuvaa kysyntää ja parantaako se palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Tämä auttaa varmistamaan, että Kela-korvatut käynnit eivät lisää vaikuttamatonta kysyntää ja palvelujen tarjontaa.
Valinnanvapauskokeilun kohdennus 65 vuotta täyttäneeseen väestöön on perusteltua, koska korvaus kohdentuisi joukkoon, joka ei pääsääntöisesti ole enää työterveyshuollon piirissä. Lisäksi asiakaskohtainen vuotuinen käyntimäärärajaus sekä hintakatto ovat kannatettavia. Hintakattoa olisi jatkossa syytä arvioida laajennettavan yleisemminkin Kela-korvattuihin palveluihin. Myös tiettyjen laboratoriotutkimusten sisällyttäminen osittain korvattavina on perusteltua, jos asiakkaan asia saadaan sillä tavoin mahdollisimman usein hoidettua Kela-korvatun käynnin yhteydessä.
Esitetyn mallin merkittävänä riskinä on ammattilaisten siirtyminen julkisesti järjestetyistä palveluista yksityisille palveluntuottajille. Kela-korvausmalli on otettava myös osaksi kansallista Omalääkäriohjelman kokonaisuutta ja sitä tulee seurata ja arvioida. Julkisesti rahoitettavia palveluja tulisi pidemmällä aikavälillä pyrkiä selkiyttämään ja yksinkertaistamaan, ei monimutkaistamaan useiden eri järjestämistapojen ja rahoituskanavien kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena, eikä yksittäisten palvelujen tai niiden korvattavuuksien näkökulmasta. Myöskään asiakkaan kannalta palvelut eivät nyt muodosta kaikilta osin selkeää ja tarkoituksenmukaista kokonaisuutta.
Helsingin kaupunki korostaa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kokonaisvaltaista järjestämisvastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 10 §:ssä säädetään hyvinvointialueen vastuusta sovittaa yhteen asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi. Järjestämisvastuun toteuttaminen vaikeutuu, mikäli perusterveydenhuollon tietopohja hajaantuu julkisen terveydenhuollon ja yksityisten palveluntuottajien eri rekistereihin. Tästä voi seurata Helsingin kaupungin ja hyvinvointialueiden järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavan tilannekuvatiedon heikkeneminen erityisesti niiden asiakkaiden osalta, joilla on useiden eri palvelujen ja niiden yhteensovittamisen tarve.
Yksityiskohtaiset huomiot
Sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta 3a luvun 1 § 2 momentissa olevaa kirjausta lääkärinpalkkion korvauksen maksamisen edellytyksestä tulisi selkeyttää suhteessa lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 2 § 3 momenttiin. Esitystä lääkärinpalkkion korvattavuuden periaatteista olisi tarkennettava koskien opiskelijan oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä.
Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että valinnanvapauskokeilu olisi rajattu ainoastaan läsnäkäynteihin. Sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta 3a luvun 1 § 3 momentissa olevan asetuksenantovaltuutuksen sisältöä tulisi siten tarkentaa jo tässä vaiheessa. Julkisen terveydenhuollon palvelumallien mukaisesti terveydenhuollon muut ammattihenkilöt kuin lääkärit hoitavat osan yksityisen terveydenhuollon lääkäreiden etäkäyntejä vastaavista tehtävistä.
Muut huomiot
Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että mahdollisen uudistuksen viestintävastuuseen otettaisiin kantaa. Esimerkkinä muista kansalaisille viestittävistä seikoista on se, että Kela-korvattavuuden käyttämisen omavastuuosuudet eivät kerrytä maksukattoa.
Käsittely
Vastaehdotus:
Titta Hiltunen: Lisätään alkuun: "Helsinki ei kannata esitystä Kela-korvausten valinnanvapauskokeilusta. Esitetyt muutokset lisäisivät julkisia menoja yhteensä vuonna 2025 noin 27,6 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus olisi noin 14,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2026 ja 2027 Kela-korvausmenojen arvioidaan kasvavan vuosittain noin 82,9 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on noin 42,6 miljoonaa euroa vuodessa. Helsinki näkee kannatettavampana käyttää nämä rahat julkisen terveydenhuollon vahvistamiseen. Mikäli esitys kuitenkin tulee voimaan…"
Kannattaja: Elisa Gebhard
Vastaehdotus 1:
Daniel Sazonov: Lisätään alkuun: ”Helsinki suhtautuu positiivisesti sairasvakuutuslain väliaikaiseen muuttamiseen ja kela-korvausten valinnanvapauskokeiluun. Suomalaisilla on oltava mahdollisimman sujuva pääsy terveydenhuollon ammattilaisten palveluihin. Uusi Kela-korvausmalli vahvistaa osaltaan tämän tavoitteen toteutumista. Määräaikainen muutos antaa myös mahdollisuuden arvioida sairasvakuutusjärjestelmän kehitysmahdollisuuksia pidemmällä aikataululla. Oikein toteutettuna muutos luo vahvemmat edellytykset kehittää yksityisen ja julkisen yhteistyötä sekä parantaa hoitoketjuja yksityiseltä julkiseen.”
Kannattaja: Sari Sarkomaa
Vastaehdotus 2:
Daniel Sazonov: Poistetaan virkkeestä: ”Julkisesti rahoitettavia palveluja tulisi pidemmällä aikavälillä pyrkiä selkiyttämään ja yksinkertaistamaan, ei monimutkaistamaan useiden eri järjestämistapojen ja rahoituskanavien kautta.” jälkimmäinen lause ”ei monimutkaistamaan useiden eri järjestämistapojen ja rahoituskanavien kautta.”
Perustelu: Eri rahoituskanavien purkaminen tarkoittaisi mm. työterveyshuollon merkittävää heikentämistä / lakkauttamista.
Kannattaja: Sari Sarkomaa
Titta Hiltusen vastaehdotuksesta ja Daniel Sazonovin ensimmäisestä vastaehdotuksesta äänestettiin vastakkain, jonka jälkeen voittanut ehdotus ja Daniel Sazonovin toinen vastaehdotus äänestettiin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Daniel Sazonovin ensimmäisen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
EI-ehdotus: Titta Hiltusen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 7
Matias Pajula, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen
Ei-äänet: 8
Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Titta Hiltunen, Shawn Huff, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Tuomas Rantanen, Ozan Yanar
Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä Titta Hiltusen vastaehdotuksen äänin 8 - 7.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Titta Hiltusen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 7
Matias Pajula, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen
Ei-äänet: 8
Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Titta Hiltunen, Shawn Huff, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Tuomas Rantanen, Ozan Yanar
Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä Titta Hiltusen vastaehdotuksen äänin 8 - 7.
3 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Daniel Sazonovin ensimmäisen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 8
Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Titta Hiltunen, Shawn Huff, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Tuomas Rantanen, Ozan Yanar
Ei-äänet: 7
Matias Pajula, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen
Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 7.
Kolmen suoritetun äänestyksen jälkeen kaupunginhallitus hyväksyi Titta Hiltusen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.
Kaupunginhallitus antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon:
On tärkeää, että esitetty sairausvakuutuslain (1224/2004) muutos ja kokeilu ovat määräaikaisia ja että niiden toimivuutta arvioidaan huolellisesti, jotta jatkossa voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä mahdollisista jatkotoimista. Laadullinen arviointi on myös keskeistä, jotta voidaan tarkastella, hakeutuuko mallissa lääkärille sellaisia asiakkaita, jotka eivät välttämättä tarvitsisi lainkaan lääkärikäyntiä. Tärkeää on myös arvioida, vähentääkö malli tosiasiallisesti julkisten järjestäjien perusterveydenhuoltoon kohdistuvaa kysyntää ja parantaako se palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Tämä auttaa varmistamaan, että Kela-korvatut käynnit eivät lisää vaikuttamatonta kysyntää ja palvelujen tarjontaa.
Valinnanvapauskokeilun kohdennus 65 vuotta täyttäneeseen väestöön on perusteltua, koska korvaus kohdentuisi joukkoon, joka ei pääsääntöisesti ole enää työterveyshuollon piirissä. Lisäksi asiakaskohtainen vuotuinen käyntimäärärajaus sekä hintakatto ovat kannatettavia. Hintakattoa olisi jatkossa syytä arvioida laajennettavan yleisemminkin Kela-korvattuihin palveluihin. Myös tiettyjen laboratoriotutkimusten sisällyttäminen osittain korvattavina on perusteltua, jos asiakkaan asia saadaan sillä tavoin mahdollisimman usein hoidettua Kela-korvatun käynnin yhteydessä.
Esitetyn mallin merkittävänä riskinä on ammattilaisten siirtyminen julkisesti järjestetyistä palveluista yksityisille palveluntuottajille. Kela-korvausmalli on otettava myös osaksi kansallista Omalääkäriohjelman kokonaisuutta ja sitä tulee seurata ja arvioida. Julkisesti rahoitettavia palveluja tulisi pidemmällä aikavälillä pyrkiä selkiyttämään ja yksinkertaistamaan, ei monimutkaistamaan useiden eri järjestämistapojen ja rahoituskanavien kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena, eikä yksittäisten palvelujen tai niiden korvattavuuksien näkökulmasta. Myöskään asiakkaan kannalta palvelut eivät nyt muodosta kaikilta osin selkeää ja tarkoituksenmukaista kokonaisuutta.
Helsingin kaupunki korostaa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kokonaisvaltaista järjestämisvastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 10 §:ssä säädetään hyvinvointialueen vastuusta sovittaa yhteen asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi. Järjestämisvastuun toteuttaminen vaikeutuu, mikäli perusterveydenhuollon tietopohja hajaantuu julkisen terveydenhuollon ja yksityisten palveluntuottajien eri rekistereihin. Tästä voi seurata Helsingin kaupungin ja hyvinvointialueiden järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavan tilannekuvatiedon heikkeneminen erityisesti niiden asiakkaiden osalta, joilla on useiden eri palvelujen ja niiden yhteensovittamisen tarve.
Yksityiskohtaiset huomiot
Sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta 3a luvun 1 § 2 momentissa olevaa kirjausta lääkärinpalkkion korvauksen maksamisen edellytyksestä tulisi selkeyttää suhteessa lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 2 § 3 momenttiin. Esitystä lääkärinpalkkion korvattavuuden periaatteista olisi tarkennettava koskien opiskelijan oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä.
Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että valinnanvapauskokeilu olisi rajattu ainoastaan läsnäkäynteihin. Sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta 3a luvun 1 § 3 momentissa olevan asetuksenantovaltuutuksen sisältöä tulisi siten tarkentaa jo tässä vaiheessa. Julkisen terveydenhuollon palvelumallien mukaisesti terveydenhuollon muut ammattihenkilöt kuin lääkärit hoitavat osan yksityisen terveydenhuollon lääkäreiden etäkäyntejä vastaavista tehtävistä.
Muut huomiot
Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että mahdollisen uudistuksen viestintävastuuseen otettaisiin kantaa. Esimerkkinä muista kansalaisille viestittävistä seikoista on se, että Kela-korvattavuuden käyttämisen omavastuuosuudet eivät kerrytä maksukattoa.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää 9.3.2025 mennessä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta. Lisäaikaa on saatu 12.3. asti. Lausuntopyyntö on liitteenä 1 ja luonnos hallituksen esitykseksi liitteenä 2.
Esityksessä ehdotetaan, että yleislääkärin vastaanottokäynnit yksityisessä terveydenhuollossa korvattaisiin 65 vuotta täyttäneille niin, että omavastuuosuus olisi enintään julkisen perusterveydenhuollon lääkärikäynnistä perittävän asiakasmaksun suuruinen. Korvattaville vastaanottokäynneille vahvistettaisiin enimmäishinnat eli hintakatot sekä korvaustaksat. Lisäksi ehdotetaan, että kokeilussa tarkoitetulla lääkärin vastaanotolla määrätyt tutkimukset olisivat korvattavia. Näytteenotolle ja tutkimuksille vahvistettaisiin enimmäishinnat, ja näiden enimmäishintojen määristä korvattaisiin vakuutetulle 50 prosenttia.
Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.
Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus. Asian periaatteellisen ja taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, kaupungin esitykset tai lausunnot antaa se kaupungin viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu.
Kaupunginhallitus 03.03.2025 § 123
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Daniel Sazonovin ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Jan Ihatsu, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36276
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala 21.2.2025
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle koskien hallituksen esitystä eduskunnalle sairausvakuutuslain (1224/2004) väliaikaisesta muuttamisesta.
Yleistä
Esityksessä ehdotetaan, että yleislääkärin vastaanottokäynnit yksityisessä terveydenhuollossa korvattaisiin 65 vuotta täyttäneille niin, että omavastuuosuus olisi enintään julkisen perusterveydenhuollon lääkärikäynnistä perittävän asiakasmaksun suuruinen. Korvattaville vastaanottokäynneille vahvistettaisiin enimmäishinnat eli hintakatot sekä korvaustaksat. Lisäksi ehdotetaan, että kokeilussa tarkoitetulla lääkärin vastaanotolla määrätyt tutkimukset olisivat korvattavia. Näytteenotolle ja tutkimuksille vahvistettaisiin enimmäishinnat, ja näiden enimmäishintojen määristä korvattaisiin vakuutetulle 50 prosenttia.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala (jatkossa myös toimiala) pitää tärkeänä, että esitetty sairausvakuutuslain (1224/2004) muutos ja kokeilu ovat määräaikaisia ja että niiden toimivuutta arvioidaan huolellisesti, jotta jatkossa voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä mahdollisista jatkotoimista. Laadullinen arviointi on myös keskeistä, jotta voidaan tarkastella, hakeutuuko mallissa lääkärille sellaisia asiakkaita, jotka eivät välttämättä tarvitsisi lainkaan lääkärikäyntiä. Tärkeää on myös arvioida, vähentääkö malli tosiasiallisesti julkisten järjestäjien perusterveydenhuoltoon kohdistuvaa kysyntää ja parantaako se palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Tämä auttaa varmistamaan, että Kela-korvatut käynnit eivät lisää vaikuttamatonta kysyntää ja palvelujen tarjontaa.
Esityksen sairausvakuutuslain (1224/2004) väliaikaisen muuttamisen kohdennus 65 vuotta täyttäneeseen väestöön on perustellumpaa kuin kohdentamaton korvattavuus, koska se kohdentuu joukkoon, joka ei pääsääntöisesti ole enää työterveyshuollon piirissä. Lisäksi asiakaskohtainen vuotuinen käyntimäärärajaus sekä hintakatto ovat kannatettavia. Hintakattoa olisi syytä arvioida laajennettavan yleisemminkin Kela-korvattuihin palveluihin. Myös tiettyjen laboratoriotutkimusten sisällyttäminen osittain korvattavina on perusteltua, jos asiakkaan asia saadaan sillä tavoin mahdollisimman usein hoidettua Kela-korvatun käynnin yhteydessä.
Toimiala toteaa, että esitetyn mallin merkittävänä riskinä on ammattilaisten siirtyminen julkisesti järjestetyistä palveluista yksityisille palveluntuottajille. Kela-korvausmalli on otettava osaltaan myös osaksi kansallista Omalääkäriohjelman kokonaisuutta seurattavaksi ja arvioitavaksi. Julkisesti rahoitettavia palveluja pitäisi pidemmällä aikavälillä pyrkiä mieluummin selkiyttämään ja yksinkertaistamaan kuin monimutkaistamaan useiden eri järjestämistapojen ja rahoituskanavien kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena, eikä yksittäisten palvelujen tai niiden korvattavuuksien näkökulmasta. Myöskään asiakkaan kannalta palvelut eivät nyt muodosta kaikilta osin selkeää ja tarkoituksenmukaista kokonaisuutta.
Toimiala korostaa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kokonaisvaltaista järjestämisvastuuta. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 8. 2 §:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:ssä säädetään hyvinvointialueen vastuusta sovittaa yhteen asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi. Toimiala kiinnittää huomiota järjestämisvastuun toteuttamisen mahdollisuuksiin, kun perusterveydenhuollon tietopohja hajaantuisi julkisen terveydenhuollon ja yksityisten palveluntuottajien eri rekistereihin. Tästä voi seurata Helsingin kaupungin ja hyvinvointialueiden järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavan tilannekuvatiedon heikkeneminen erityisesti niiden asiakkaiden osalta, joilla on useiden eri palvelujen ja niiden yhteensovittamisen tarve.
Yksityiskohtaiset huomiot
Sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta 3a luvun 1. 2 §:ssä olevaa kirjausta lääkärinpalkkion korvauksen maksamisen edellytyksestä tulisi selkeyttää suhteessa lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 2.3 §:ään. Esitystä lääkärinpalkkion korvattavuuden periaatteista olisi tarkennettava koskien opiskelijan oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä.
Toimiala pitää tärkeänä, että valinnanvapauskokeilu olisi rajattu ainoastaan läsnäkäynteihin. Sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta 3a luvun 1. 5 §:ssä olevan asetuksenantovaltuutuksen sisältöä tulisi siten tarkentaa jo tässä vaiheessa. Toimialan käsityksen mukaan julkisen terveydenhuollon palvelumallien mukaisesti terveydenhuollon muut ammattihenkilöt kuin lääkärit hoitavat osan yksityisen terveydenhuollon lääkäreiden etäkäyntejä vastaavista tehtävistä.
Muut huomiot
Toimiala pitää tärkeänä, että mahdollisen uudistuksen viestintävastuuseen otettaisiin kantaa. Esimerkkinä muista kansalaisille viestittävistä seikoista on se, että Kela-korvattavuuden käyttämisen omavastuuosuudet eivät kerrytä maksukattoa.
Lausuntopyyntö
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Helsingin kaupungilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sairausvakuutuslain (1224/2004) väliaikaisesta muuttamisesta.
Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta lausuntoa 24.2.2025 mennessä. Käsittely kaupunginhallituksessa on 3.3.2025. Sosiaali- ja terveysministeriön määräaika lausunnoille on 9.3.2025.
Lisätiedot
Juha Jolkkonen, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja, puhelin: 09 310 42215
This decision was published on 14.03.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Jan Ihatsu, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36276