V 21.5.2025, Hallintosäännön muuttaminen, toimielintoimintaan ja liikelaitosten johtokuntien kokoonpanoon liittyviä sekä useita toimialojen ja kaupunginkanslian muutoksia

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy Helsingin kaupungin hallintosäännön liitteen 1 mukaisesti voimaan 1.6.2025 lukien.

Hallintosääntöön ehdotettavat muutokset

Hallintosääntöön ehdotetaan useita toimialojen ja kaupunginkanslian muutoksia.

Esitys Helsingin kaupungin hallintosäännöksi 1.6.2025 alkaen on liitteenä 1. Liitteestä 2 ilmenevät hallintosääntöön esitettävät muutokset kokonaisuudessaan. Kaupunkiympäristölautakunnan esitys hallintosäännön muutokseksi on liitteenä 3. Sosiaali- terveys- ja pelastuslautakunnan esitys hallintosäännön muutokseksi on liitteenä 4.

Kaupunkiympäristölautakunnan hallintosäännön muutosehdotukset

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentti (uudet kohdat)

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentteihin (kaupunkiympäristölautakunnan erityinen toimivalta) lisätään uudet toimivalta -kohdat seuraavasti:

16 luvun 1 §:n 1 momentin 9 kohta:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunta päättää

9 asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamisluvasta rakentamislain 56 §:n 4 momentin nojalla

16 luvun 1 §:n 2 momentin 23 kohta:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, lautakunta päättää tai hyväksyi perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää

23 rakentamislaissa tarkoitetun puhtaan siirtymän sijoittamisluvasta

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentti (uudet kohdat)

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momenttiin (kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston toimivalta) lisätään uudet toimivaltakohdat seuraavasti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, ympäristö- ja lupajaosto päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää

16 luvun 2 §:n 2 momentin 12 kohta:

12 rakentamislain 77 §:n mukaisesta luvan tai hyväksynnän voimassaolon pidentämisestä ja rakentamislain 78 §:n mukaisesta erillisestä aloittamisoikeudesta

16 luvun 2 §:n 2 momentin 13 kohta:

13 rakentamislain mukaisesti suunnittelijan, vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuudesta sekä määräyksestä erityisalan työnjohtajan asettamiseksi

16 luvun 2 §:n 2 momentin 14 kohta:

14 rakentamislain mukaisten rakennusrasitteiden, kiinteistöjen yhteisjärjestelyjen ja kolmiulotteisen kiinteistön vuoksi tarpeellisen yhteisjärjestelyn sopimukseen perustuvasta perustamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta

16 luvun 2 §:n 2 momentin 15 kohta:

15 rakentamislain mukaisesti rakennuskohteen tarkastuksesta ja tutkimuksesta, rakennuksen kunto-tutkimusmääräyksestä ja poliisille tehtävästä ilmoituksesta esitutkintaa varten

16 luvun 2 §:n 2 momentin 16 kohta:

16 rakentamislain mukaisesti rakennuksen purkamisilmoituksen vastaanottaminen ja ilmoituksen johdosta purkamisluvan edellyttäminen

16 luvun 2 §:n 2 momentin 17 kohta:

17 rakentamislain mukaisesti kokoontumistiloissa ja vastaavissa samanaikaisesti sallittujen henkilöiden enimmäismäärästä

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin 8 kohta

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin 8 kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, ympäristö- ja lupajaosto päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää

8 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista rakennusluvista ja purkamisluvista sekä rakentamislain mukaisista rakentamisluvista, muista sijoittamisluvista kuin puhtaan siirtymän sijoittamisluvista ja muista kuin rakentamislain 56 § 4 momentin mukaisista purkamisluvista sekä näiden lupien lupamääräyksistä

Hallintosäännön 16 luvun 9 § 2 momentti

Hallintosäännön 16 luvun 9 § 2 momentista poistetaan kohdat 3, 7, 8, 10 ja 11 sekä osia kohdasta 9. Muutosten jälkeen 16 luvun 9 § 2 momentti kuuluu seuraavasti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, rakennusvalvontapäällikkö päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää seuraavista rakentamislain mukaisista tehtävistä

1 muusta kuin maankäytöllisten vaikutusten arviointia edellyttävästä poikkeamisluvasta, poikkeamisesta suojelua koskevasta määräyksestä sekä poikkeamisluvan lupaehdoista

2 maisematyöluvasta sekä maisematyöluvan aloittamisoikeudesta ja lupamääräyksistä

3 kumottu

4 naapureiden kuulemisesta ja lausuntojen pyytämisestä rakennusvalvonnan ratkaistavaksi kuuluvista lupahakemuksista

5 tietojen toimittamisesta Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään

6 myönnettyjen lupien rakennustyönaikaisesta valvonnasta

7 ja 8 kumottu

9 rakennustyön keskeyttämisestä

10 ja 11 kumottu

12 ympäristö- ja lupajaoston hyväksymän taksan perusteella lupa- ja valvontamaksusta sekä vapautuksen tai lykkäyksen myöntämisestä maksun suorittamisesta ja maksun palauttamisesta

13 rakennusvalvontaviranomaisen puhevallan käyttämisestä rakennusvalvontaa koskevissa muutoksenhakuasioissa, mikäli hän yhtyy muutoksenhaun kohteena olevaan viranomaisen päätökseen, ellei ympäristö- ja lupajaosto yksittäistapauksessa toisin päätä.

Hallintosäännön muutosehdotusten perustelut

Rakentamislakiin tehdyt muutokset

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt päätöksellään 11.12.2024 § 274 hallintosäännön muutokset, jotka muun ohella liittyivät uuden rakentamislain (751/2023) voimaantuloon. Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025 ja tämän johdosta hallintosääntöön tehtiin useita tarkistuksia, jotka tulivat voimaan samanaikaisesti uuden lain kanssa.

Jo ennen rakentamislain voimaantuloa eduskunta hyväksyi loppuvuodesta 2024 lain rakentamislain muuttamisesta (897/2024, ns. korjaussarja). Muutokset tulivat voimaan saman aikaisesti uuden rakentamislain kanssa 1.1.2025. Hallintosäännössä ei ole huomioitu korjaussarjasta aiheutuvia muutoksia toimivaltuuksiin, ja tämän johdosta hallintosääntöä on tarkistettava vastaamaan muuttunutta sääntelyä.

Korjaussarjalla rakentamislakiin tehtiin muutoksia hallitusohjelman mukaisesti hallinnollisen taakan keventämiseksi ja byrokratian vähentämiseksi. Lakiin lisättiinkin uusi puhtaan siirtymän teollisuushankkeiden rakentamista vauhdittava sijoittamislupa. Lisäksi kunnalle säädettiin mahdollisuus myöntää lupa asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamiseen tietyin edellytyksin.

Kaupunkiympäristölautakunnan erityistä toimivaltaa (16 luku 1 § 1 ja 2 mom) koskevat muutosehdotukset

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin uuden 9 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamisluvasta, kun kyse on rakentamislain 56 §:n 4 momentissa tarkoitusta tilanteesta. Rakentamislain 56 §:n 4 momentin mukaan kunta voi myöntää luvan asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamiseen, mikäli kaikki säännöksessä mainitut ehdot täyttyvät. Toimivalta suojellun rakennuksen purkamisluvan myöntämiseen osoitettaisiin hallintosäännössä kaupunkiympäristölautakunnalle, koska myös asemakaavasta, jolla rakennus on suojeltu, on päättänyt asianomainen toimielin, joka on pääsääntöisesti kaupunginvaltuusto. Muun kuin suojellun rakennuksen purkamisesta päättää rakentamislain 56 §:n 1 momentin sanamuodon mukaisesti kunnan rakennusvalvonta.

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin uuden 23 kohdan mukaan lautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää puhtaan siirtymän sijoittamisluvasta. Lakimuutoksella (897/2024) rakentamislakiin lisättiin 43 a §, jossa on säädetty uudesta lupainstrumentista, puhtaan siirtymän sijoittamisluvasta. Puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla voidaan tehdä tiettyjen, rakentamislaissa säädettyjen teollisuushankkeen alueidenkäytöllinen tarkastelu prosessia sujuvoittaen ilman asemakaavaa tai sellaista yleiskaavaa, jossa olisi määrätty sen käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena. Puhtaan siirtymän sijoittamisluvan lisäksi hanke tarvitsee rakentamisluvan myöntämistä varten toteuttamisen edellytysten tarkastelun, joka tehdään sijoittamisluvan ratkaisemisen jälkeen.

Puhtaan siirtymän sijoittamisluvan myöntäminen kuuluu kunnan harkintavaltaan. Puhtaan siirtymän sijoittamisluvassa on kyse alueidenkäytöllisestä tarkastelusta ja sillä on tarkoitus ohittaa kaavoitus ja siten nopeuttaa puhtaan siirtymän hankkeiden toteuttamista. Tämän vuoksi toimivalta luvan myöntämiseen on tarkoituksenmukaista olla kaupunkiympäristölautakunnalla. Toimivaltaa voidaan tarvittaessa siirtää edelleen viranhaltijalle.

Ympäristö- ja lupajaoston ja rakennusvalvontapäällikön toimivaltaa koskevat muutosehdotukset (16 luku 2 § ja 9 §)

Maankäyttö- ja rakennuslain 21 § 4 momenttia on Helsingin hallintosäännössä tulkittu siten, että rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaa on voitu siirtää hallintosäännön 16 luvun 9 § 1 momentissa suoraan rakennusvalvontapäällikölle. Myös rakentamislain mukaista rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaa on siirretty 1.1.2025 voimaan tulleessa hallintosäännössä rakennusvalvontapäällikölle. Rakentamislain 99 §:ää kuitenkin muutettiin lailla 897/2024, ja tämän muutoksen osalta eduskunnan ympäristövaliokunnan mietinnössä YmVM 15/2024 todetaan seuraavaa:

”Rakentamislain 99 §:n mukaan toimivalta rakennusvalvonnan viranomaistehtävien hoitamiseen kuuluu kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Pykälä ei sisällä säännöstä, jonka mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi siirtää sille laissa säädettyä toimivaltaa viranhaltijalle tai muulle taholle. Rakentamislaki ei myöskään sisällä säännöstä, joka oikeuttaisi valtuuston siirtämään rakennusvalvontaviranomaiselle lain mukaan kuuluvaa toimivaltaa viranhaltijalle.”

Näin ollen Helsingin hallintosääntöä on perusteltua muuttaa siten, että se noudattaa muutettuna 1.1.2025 voimaan tullutta rakentamislakia ja eduskunnan ympäristövaliokunnan tulkintaa toimivallan siirtämisestä. Hallintosäännön 16 luvun 9 § 2 momentin kohdat 3, 7, 8, 10 ja 11 sekä pääosin kohta 9 koskevat rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaa, joten ne on tarkoituksenmukaista siirtää rakennusvalvontapäällikön toimivallasta 16 luvun 2 § 2 momenttiin uusiksi kohdiksi 12-17.

Ympäristö- ja lupajaostolla on hallintosäännön mukaan toimivalta päättää itse tai siirtää viranhaltijan ratkaistavaksi 16 luvun 2 § 2 momentin mukaiset asiat. Muut 16 luvun 9 § 2 momentin kohdat koskevat kunnan toimivaltaa, jota voidaan siirtää hallintosäännössä suoraan viranhaltijalle.

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin 8 kohdan muutoksen perustelut

Rakentamislain 76 §:n mukaan kunta voi antaa lupapäätöksessä rakennuskohdetta, rakennustyön tai toimenpiteen suorittamista ja niistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen rajoittamista koskevia määräyksiä. Lupamääräyksiä koskeva toimivalta on siten rakentamislaissa osoitettu kunnalle. Maankäyttö- ja rakennuslain vastaavassa pykälässä (141) ei mainintaa kunnasta ole ollut. Lupamääräysten antamisen toimivallan on katsottu seuraavan lupatoimivaltaa. Rakentamislupien ja useimpien purkamislupien osalta toimivalta on rakentamislaissa osoitettu suoraan rakennusvalvontaviranomaiselle, kun taas sijoittamislupien osalta toimivalta on kunnalla. Tämän vuoksi lupamääräysten antamista koskeva toimivalta on tarpeen selkeyttää nimenomaan ympäristö- ja lupajaoston toimivallan osalta. Maisematyölupien osalta asia on jo huomioitu hallintosäännön 16 luvun 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa. Purkamislupia koskevan toimivallan osalta tehdään tarkennus siten, että ympäristö- ja lupajaostolla on toimivalta muissa kuin rakentamislain 56 §:n 4 momentin mukaisissa purkamisluvissa, sillä mainitun momentin mukaisissa purkamisluvissa toimivalta on kaupunkiympäristölautakunnalla.

Käsittely sääntötyöryhmässä

Ehdotukset hallintosäännön muuttamiseksi on käsitelty sääntötyöryhmän kokouksissa 3.2.2025, 3.3.2025 ja 10.3.2025.

Toimielinten toimintaa ja luottamushenkilöiden vuosipalkkioita koskevat muutosehdotukset

30 luvun 18 § (kyselytunti) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Kyselytunnin aikana valtuutetuilla on tilaisuus suullisesti esittää pormestarille tai apulaispormestarille yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä näiden toimialaan kuuluvissa kaupungin toimintaa koskevissa asioissa.

Valtuutetun, joka haluaa esittää kysymyksen, on toimitettava se kirjallisena puheenjohtajalle kaupunginkanslian ohjeistamalla tavalla.

Puheenjohtaja, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajien kanssa neuvoteltuaan, valitsee kyselytunnilla esitettävät kysymykset ja päättää kyselytuntikysymysten tarkemmasta käsittelystä valtuuston kokouksissa. Puheenjohtaja voi harkintansa mukaan rajoittaa keskustelua.

Kun pormestari tai apulaispormestari on vastannut kysymykseen, kysymyksen esittäjällä on oikeus saada ensimmäinen puheenvuoro. Valtuutettujen puheenvuorot, joiden enimmäiskesto on yksi minuutti, pidetään paikalta. Valtuusto ei tee päätöstä keskustelussa käsitellyistä asioista.

Valtuusto päättää kyselytuntien ajankohdista. Valtuuston puheenjohtaja voi erityisesti syystä siirtää valtuuston päättämän kyselytunnin järjestettäväksi muun valtuuston varsinaisen kokouksen yhteydessä

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Hallintosäännön määräykset kyselytunnista ovat tällä hetkellä tarpeettoman yksityiskohtaiset. Muutoksen tarkoitus on, että hallintosääntö mahdollistaa joustavan menettelyn kyselytuntien yhteydessä (kysymysten yhdistämisen, puheenjohtajan kohdistamisen keskustelun yhteen kysymykseen, jne.).

Kyselytuntien puheenvuorojen pituudesta on tarkoitus määrätä nykyisen käytännön mukaisesti. Puheenjohtaja voi tarvittaessa ohjeistaa pormestarikuntaa vastauksen pituudesta. Tästä ei kuitenkaan jatkossa määrättäisi hallintosäännössä.

Muutoksella on tarkoitus mahdollistaa kyselytuntien ajankohdan siirto aikaisempaa joustavammin. Käytännössä tarve kyselytunnin siirtämiseen syntyy, jos kokoukseen on tulossa käsiteltäväksi paljon isoja asioita. Nykyisessä mallissa kyselytunnin siirtäminen vaatii valtuuston päätöksen.

Tarkoituksena ei ole merkittävästi muuttaa kyselytuntikäytäntöjä. Puheenjohtaja on sopinut tähänkin asti ryhmien kesken toimintatavoista. Kokousmenettelyssä on nytkin poikettu esimerkiksi puheenvuoron pituudesta, ts. hallintosäännössä määrätyn sijasta kyselytunnin puheenvuoron pituus käytännössä minuutti.

29 luvun 7 §:n 1 momentti (läsnäolo- ja puheoikeudet) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Pormestarilla, apulaispormestarilla ja kansliapäälliköllä sekä tarkastusjohtajalla käsiteltäessä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalla käsitellessä tilapäisen valiokunnan valmistelemaa asiaa on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginvaltuuston kokouksissa. Muiden henkilöiden läsnäolosta päättää kansliapäällikkö.

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Tarkastusjohtajalle lisättäisiin läsnäolo- ja puheoikeus tarkastuslautakunnan valmistelemia asioita käsiteltäessä, joka vastaa nykykäytäntöä. Tällöin asia olisi määrätty suoraan hallintosäännössä, eikä tästä olisi enää tarpeen kansliapäällikön erikseen päättää.

Tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle hallintosäännössä määrätty läsnäolo- ja puheoikeus on tarpeellinen, jos puheenjohtajaksi valitaan varavaltuutettu.

29 luvun 12 §:n 2 momentti ja uudet 3 ja 4 momentti (ehdotusten tulkinta) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä toimielimen hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista.

Puheenjohtajan tehtävänä on ratkaista, koskeeko ehdotus pöydällepanoa, palautusta tai hylkäystä, taikka onko ehdotus vastaehdotus tai toivomusponsiehdotus. Puheenjohtajan tulee jättää asiaan liittymätön tai toimielimen toimivaltaan kuulumaton ehdotus äänestykseen ottamatta.

Puheenjohtaja voi ehdotusten käsittelyn selkeyttämiseksi yhdistää samaan kokonaisuuteen liittyvät vastaehdotukset yhdeksi taikka jakaa yksittäisen eri kokonaisuuteen liittyvän vastaehdotuksen kahteen tai useampaan osaan.

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Puheenjohtajan toimivallan laajentaminen ehdotusten mukaisesti vastaa nykyistä käytäntöä jättää ehdotuksia käsittelemättä, jos näiden käsittely ei kuulu toimielimen toimivaltaan. Puheenjohtaja kantaisi näin ollen lopulta vastuun asian käsittelyyn ottamisesta ja omalta osaltaan myös päätöksen laillisuuden valvomisesta.

29 luvun 16 §:n 2 momentti (hylkäysehdotukset) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. Asian hylkäämisestä äänestetään vain kerran

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Tarkoituksena on selkeyttää menettelyä hylkäysehdotusten perustelemisen osalta. Päätöksen hylkäämisestä päätettäisiin näin ollen vain kertaalleen. Samasta asiasta kuitenkin voisi tehdä useamman hylkäysehdotuksen. Äänestyksessä kuitenkin vastakkain olisi aina asian hylkääminen ja päätökseksi muussa tapauksessa tuleva ehdotus.

29 luvun 9 §:n 3 momentti (valtuuston esityslista ja kokouskutsu) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Asiat otetaan valtuuston esityslistalle puheenjohtajan määräämään järjestykseen. Valtuuston puheenjohtaja voi siirtää esityslistalle valmistellun asian käsiteltäväksi muuhun kuin esitettyyn kokoukseen. Muun toimielimen esityslistalle asiat otetaan esittelijän määräämään järjestykseen. Jos toimielimessä on useita esittelijöitä, toimielin määrää esittelijöiden järjestyksen.

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Peruste muutokselle on valtuuston puheenjohtajan autonomisen aseman vahvistaminen suhteessa kaupunginhallituksen valmistelutehtävään. Kaupunginhallitus esittänee asiat tiettyihin kokouksiin, mutta käytännön järjestelyiden kannalta puheenjohtajalla voisi olla laajempi mahdollisuus siirtää asioita käsiteltäväksi ehdotuksesta poiketen.

Puheenjohtaja ei kuitenkaan voi jättää asiaa käsittelemättä tai ottamatta valtuuston esityslistalle. Siirto sallitaan vain päätetylle kokouspäivälle. Puheenjohtaja voi kutsua kuitenkin uuden kokouksen, johon asia tuodaan käsiteltäväksi.

30 luvun 11 §:n 3 momentti ja 14 §:n 4 momentti (toivomusponnen ja aloitteen tiedoksianto valtuutetuille) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

30 luvun 11 §:n 3 momentti:

Toimielimen on vastattava aloitteeseen kahdeksan kuukauden kuluessa sen jättämisestä aloitteen tekijälle. Vastaus on toimitettava tiedoksi aloitteen jättäneelle valtuutetulle.

30 luvun 14 §:n 4 momentti:

Hyväksytystä toivomusponnesta kaupunginhallituksen on toimitettava toivomusponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua sen hyväksymisestä.

Hallintosäännön muutosten perustelut

Tiedoksianto päätöksistä on parantunut tiedoksiannon siirtyessä yleiseen tietoverkkoon. Nykyinen menettely on hallinnollisesti raskas ja edellyttäisi käytännössä laajaa otejakelua valtuutetuille käsitellyistä aloitteista.

Tiedoksianto tehtäisiin edelleen aloitteen tekijälle vastaavasti kuin tiedoksianto asianosaiselle tapahtuu. Ryhmäaloitteiden osalta tiedoksianto toimitetaan vastaavasti kuin valtuutetun aloitteen osalta ehdotuksen tekijälle

30 luvun 14 §:n 2 ja 3 momentit (toivomusponsien muotoilu) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

30 luvun 14 §:n 2 momentti:

Asiassa, joka koskee lähetekeskustelun käymistä tai toimielimen sisäistä järjestelyä, ei saa hyväksyä toivomusponsia.

30 luvun 14 §:n 3 momentti

Toivomusponnen hyväksymistä koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sitä kannattaa vähintään 43 valtuutettua. Jos keskustelun kuluessa on tehty useampia kannatettuja toivomusponsiehdotuksia, näistä äänestetään kustakin erikseen.

Hallintosäännön muutosten perustelut

Ponnet ovat erillisiä varsinaisen asian käsittelystä, eivätkä voi olla ristiriidassa päätöksen kanssa tai muuttaa sitä. Ponsien osalta ei ole tarkoituksenmukaista noudattaa normaalia parlamentaarista äänestysjärjestystä.

Puheenjohtajalle ehdotettu toimivalta jättää ehdotus käsittelemättä koskisi myös toivomusponsia, jotka ovat ristiriidassa ehdotuksen kanssa tai ovat asiaan liittymättömiä.

Asian valmistelua koskeva määritelmä vaatii tarkentamista. Käytännössä osaan valmistelutyyppisistä asioista on voinut jättää ponsia. Äänestysjärjestystä toivomusponsien osalta on järkevä selkeyttää vastaamaan nykytilaa.

30 luvun 11 §:n uusi 9 momentti (aloitteiden vanheneminen) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Ennen valtuustokauden vaihtumista annetut aloitteet käsitellään loppuun uudella valtuustokaudella. Aloite ei saa sisältää antamishetkeä edeltävällä valtuustokaudella kerättyjä allekirjoituksia

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Valtuustokauden vaihtuessa syntyy tilanne, jossa samassa aloitteessa saattaa olla allekirjoituksia edelliseltä ja alkaneelta valtuustokaudelta. On myös mahdollista, että aloitteen tekijä ja merkittävä määrä aloitteen allekirjoittajista ei ole enää valtuutettuja.

Selkeyden lisäämiseksi olisi yksiselitteistä, jos kokoussovellukseen laaditut ja jättämättömät aloitteet (valtuutetun, talousarvio ja ryhmäaloitteet) vanhenisivat kauden päätyttyä. Määräys tarkoittaa käytännössä sitä, että jättämättömät aloitteet poistuvat järjestelmästä valtuustokauden vaihtuessa.

29 luvun 3 §:n 3 momentti (kokouksen peruminen tai siirtäminen) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Jos kokousaikaa muutetaan 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, muutoksista on ilmoitettava ennen kokouskutsun lähettämistä, ellei erityisistä syistä johdu tarve muuttaa kokousaikaa äkillisesti.

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Toimielimen kokouksen perumisessa ja ajankohdan muuttamisessa on tullut vastaan tilanteita, jossa kokous pitää perua tai sen ajankohtaa siirtää nopealla aikataululla. Määräyksellä lisättäisiin kokoustoiminnan joustavuutta. Lähtökohtaisesti kokous tulisi perua ennen esityslistan lähettämistä.

Kokouksen perumisen ja kokouksen koolle kutsumisen määräajat ovat nykyisellään keskenään ristiriitaiset. Kokous voidaan kutsua koolle kokouksen perumista lyhyemmässä määräajassa.

31 luvun 2 §:n 3 momentti (vuosipalkkion osuuden määräytyminen) ehdotetaan kumottavaksi, määräys kuuluu seuraavasti:

Kun vuosipalkkioon oikeutettu on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, lakkaa hänen oikeutensa vuosipalkkioon. Sijaisella on oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiosta niiltä täysiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana vuosipalkkioon oikeutettu on ollut estyneenä hoitamasta tehtäväänsä.

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Hallintosäännön 31 luvun 1 §:ssä määrätään, että kaupunginvaltuusto päättää palkkioista ja korvausten suuruudesta ja rajoituksista. Palkkioista on tarkemmin päätetty osana taloudellisia etuuksia koskevaa päätöstä. Ehdotuksena on, että 31 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisesta periaatteesta päätetään osana edellä mainittua päätöstä.

Kumottavaksi ehdotettu määräys on varsin yksityiskohtainen muihin hallintosäännön määräyksiin nähden. Momentin muotoilu on osin epäselvä, sillä tällä on tarkoitettu tiettävästi niitä tilanteita, joissa luottamushenkilö on eronnut kesken kauden. Tällöin oikeus palkkioon päättyy ja alkaa kalenterikuukauden vaihtuessa. Muotoilua on tarpeen selkeyttää.

Ongelmana on se, että palkkioiden maksualustana toimiva kokouspalkkiomoduuli ei tällä hetkellä mahdollista vuosipalkkioiden maksamista edellä kuvatun käytännön mukaisesti. Palkkio kuitenkin voidaan maksaa suhteellisessa osuudessa päivien mukaan.

Käytännössä eron myöntämistä koskevana päivänä pidetään sitä päivää, jolloin toimielin on asiasta päättänyt. Kaupunginvaltuuston päätösten osalta eron katsotaan tulleen voimaan kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätöksellä, ellei eroa ole myönnetty tietystä määräpäivästä alkaen.

Vuosipalkkiomalli on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa kohti luottamustoimesta maksettavaa kuukausipalkkiota, joka on kunkin kuukauden osalta samansuuruinen. Jos ehdotettu muutos toteutuu, niin oikeutta palkkioon eroavien luottamushenkilöiden osalta on tarpeen arvioida uudestaan. Määräyksen antaminen taloudellisten etuuksien päätöksessä yksinkertaistaisi mallin muuttamista.

Vuosipalkkioita koskeva malli on tarkoitus ottaa käyttöön keskitetysti valtuustokauden vaihdokseen mennessä. Muutos vastaisi jo nyt omaksuttua toimintatapaa. Toiveena on, että muutos voitaisiin käsitellä sääntötyöryhmässä nopeutetussa aikataulussa siten, että asia saataisiin seuraavaan hallintosääntömuutokseen.

Muutosehdotukset on käsitelty sääntötyöryhmässä 31.3.2025.

Liikelaitosten johtokuntia ja johtavia viranhaltijoita koskevien määräysten muutosehdotukset

Hallintosäännön muutokset

2 luvun 13 § 2 ja 3 momentti (Liikenneliikelaitoksen johtokunta) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Johtokunnassa on 7 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Kaupunginhallitus valitsee toimikaudekseen johtokunnan jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi kaupunginhallitus valitsee johtokunnan varsinaisista jäsenistä sille puheenjohtajan, jonka tulee olla Helsingin kaupungin viranhaltija, ja varapuheenjohtajan.

2 luvun 20 § 3 momentti (Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta); 21 § 3 momentti (Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta); 22 § 3 momentti (Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta) ja 2 luvun 22a § 3 momentti (Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Kaupunginhallitus valitsee toimikaudekseen johtokunnan jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi kaupunginhallitus valitsee johtokunnan varsinaisista jäsenistä sille puheenjohtajan, jonka tulee olla Helsingin kaupungin viranhaltija, ja varapuheenjohtajan.

5 luvun 4 §:n 2 momentti (keskushallintoon kuuluvien liikelaitosten johtavat viranhaltijat) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Toimitusjohtaja toimii liikelaitoksen johtokunnan esittelijänä. Toimitusjohtajan esihenkilö on johtokunnan puheenjohtaja.

5 luvun 7 §:n 10 momentti (kaupunkiympäristön toimialan johtavat viranhaltijat) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Liikenneliikelaitoksen toimintaa johtaa sen johtokunnan alaisena liikenneliikelaitoksen toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja toimii liikenneliikelaitoksen johtokunnan esittelijänä. Liikenneliikelaitoksen toimitusjohtaja nimitetään enintään 7 vuoden määräajaksi. Toimitusjohtajan esihenkilö on johtokunnan puheenjohtaja.

11 luvun 1 §:n 1 momentista (liikelaitoksen johtokunnan yleinen toimivalta), ehdotetaan kumottavaksi kohdat 7 ja 8:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, liikelaitoksen johtokunta

7 päättää liikelaitoksen johtajan tuloksiin tai suoritukseen perustuvasta palkitsemisesta

8 päättää muista liikelaitoksen johtajan virkasuhteeseen liittyvistä asioista

11 luvun 1 §:ään (liikelaitoksen johtokunnan yleinen toimivalta) ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, liikelaitoksen johtokunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan johtokunnan puheenjohtaja päättää

1 liikelaitoksen johtajan tuloksiin tai suoritukseen perustuvasta palkitsemisesta

2 muista liikelaitoksen johtajan virkasuhteeseen liittyvistä asioista

Hallintosäännön muutosten perustelut

Liikenneliikelaitos huolehtii metroliikenteestä sekä siihen liittyvästä joukkoliikenneinfrastruktuurista. Kaupunginvaltuuston liikenneliikelaitoksen yhtiöittämistä koskevan päätöksen (22.9.2021, 282) perusteluissa todetaan, että metroliiketoimintaan liittyvät osat on tarkoitus siirtää myöhemmin erikseen metron automatisointiin liittyen Siemens-konsernin kanssa vireillä olevan oikeudenkäynnin päätyttyä kaupunkiliikenneyhtiöön. Liikenneliikelaitoksen toiminta on kuitenkin oikeudenkäynnin pitkittyessä jatkunut aktiivisena ja edessä on merkittäviä infrastruktuuriin liittyviä hankkeita. Johtokuntaa on näin ollen tarkoituksenmukaista vahvistaa lisäämällä jäsenmäärä viidestä seitsemään.

Liikelaitosten johtamisen kehittämistyön tuloksena on todettu, että liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajan on tarkoituksenmukaista olla kaupungin viranhaltija. Kuntalain mukaan liikelaitoksilla on oltava johtokunta, mutta liikelaitokset ovat muuten osa keskushallinnon ja kaupunkiympäristön toimialan linjaorganisaatiota. Tällöin johtokunnan puheenjohtajan viranhaltija-asema tukee linjajohtamista. Yhteisiä tavoitteita voidaan asettaa ja niiden täytäntöönpanoa tukea osana koko kaupungin yhteistä tavoitekeskustelua, ja viranhaltijapuheenjohtaja voi tätä tavoitekeskustelua jatkaa johtokunnassa ja toimitusjohtajan kanssa.

Viranhaltijana toimiva johtokunnan puheenjohtaja voi myös toimia esihenkilöasemassa suhteessa toimitusjohtajaan linjaorganisaation tapaan. Luottamushenkilötaustaista tai ulkopuolista puheenjohtajaa paremmin
viranhaltijapuheenjohtaja tuntee kaupungin menettelyt ja prosessit sekä tuo toiminnalle jatkuvuutta.

Johtokunnan puheenjohtajan ollessa viranhaltija ja toimiessaan toimitusjohtajan esihenkilönä, on tarkoituksenmukaista mahdollistaa johtokunnalle toimitusjohtajan virkasuhdetta koskevia asioita koskevan toimivallan siirtäminen puheenjohtajalle.

Muutosehdotukset on käsitelty sääntötyöryhmässä 10.3.2025.

Hallinto-osaston toimialakuvauksen muuttaminen

Hallintosäännön muutos

4 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohta ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Hallinto-osasto, joka huolehtii kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja pormestarikunnan toimintaedellytyksistä, hallintomenettelyn ohjaamisesta, asianhallinnan ja asiakirjahallinnon johtamisesta, kaupunginkanslian kehittämis- ja tukipalveluista sekä oikeudellisesta edunvalvonnasta ja asiantuntijapalveluista.

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Hallinto-osaston toimialakuvausta on tarpeen muuttaa tehtyjen organisaatiomuutosten johdosta. Hallinto-osastolle on keskitetty kaupunginkanslian kehittämis- ja tukipalvelutoiminnot. Virastopalvelu-termi ei ole enää käytössä.

Muutosehdotukset on käsitelty sääntötyöryhmässä 10.3.2025.

Liikenneliikelaitoksen johtajan erityistä toimivaltaa koskeva hallintosäännön muutosehdotus

Hallintosäännön muutos

Liikenneliikelaitoksen johtajan erityistä toimivaltaa koskevaan 16 luvun 14 §:n 1 momenttiin esitetään lisättäväksi uusi 4 kohta:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, liikenneliikelaitoksen johtaja

4 päättää liikelaitoksen hallintaoikeuden puitteissa metroasemien ja -infran tilojen vuokralle antamisesta sekä muusta käyttöön luovuttamisesta, kun vuokralle antaminen tai käyttöön luovuttaminen koskee vuokra- tai sijoitussopimusten tekemistä teleoperaattorien tai viranomaisten kanssa viestintäverkkojen ylläpitämiseksi.

Hallintosäännön muutoksen perustelut

HKL (liikenneliikelaitos) hallinnoi omistamiaan metroasemia ja -infrastruktuuria Helsingin kaupungin alueella. Huomattava osa asemista ja infrastruktuurista sijaitsee maan alla, jolloin viestintäverkkojen kuuluvuus on maan päälle toteutetuin ratkaisuin heikkoa ja aiheuttaa turvallisuusriskejä sekä huonoa palvelua metron käyttäjille. Ongelmien ratkaisemiseksi HKL on viimeisten 30 vuoden aikana tehnyt noin 50 sopimusta verkkoja ylläpitävien tahojen, pääasiassa matkapuhelinoperaattorien, kanssa tukiasemien, vahvistimien ja antennien sijoittamisesta metroasemille ja -infraan tai sopinut yhteiskäyttöisten kaapelien käyttöoikeuksista.

Monet sopimuksista on tehty ennen vuotta 2017 ja niiden päivittäminen on ajankohtaistunut lukuisten metroasemiin ja -infraan kohdistuvien peruskorjaushankkeiden myötä. Useimmissa sopimuksissa HKL ei saa korvausta operaattorien käyttöön annetuista tiloista tai kohteista, joihin laitteita on sijoitettu, koska verkkojen toimivuus on kaikille osapuolille hyödyllistä ja mahdolliset korvaukset olisivat useimmiten pieniä.

Päivitystarpeiden yhteydessä on ilmennyt, että verkko-operaattorit haluaisivat tehdä sijoitussopimukset toistaiseksi voimassa olevina ja useimmiten 12 kk irtisanomisajalla, koska kyse on heidän ydinliiketoimintaansa kiinteästi liittyvistä sopimuksista. Viestintäverkkojen toimivuuden kannalta pitkäkestoiset ja ennakoitavat sopimukset ovat kannatettavia. Verkkojen toimivuudesta on hyötyä Helsingin kaupungille ja kaupunkilaisille.

Hallintosäännön mukaan kaikki tällaiset tilojen käyttöön ja laitteiden asettamiseen liittyvät sopimukset pitäisi tuoda kaupunginhallituksen päätettäväksi, koska johtokunnan delegoitava toimivalta rajoittuu hallintosäännön 11 luvun 1 § 2 mom. 6 kohdan perusteella sellaisiin toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin, joiden irtisanomisaika on enintään 6 kuukautta.

Edellä kuvattujen sopimusten ja niiden päivittämisen käsittely kaupunginhallituksessa ei ole hallinnollisesti tarkoituksenmukaista, jonka vuoksi liikenneliikelaitoksen johtajan toimivaltaan ehdotetaan lisäystä.

Ehdotettu toimivalta ei sisällä ylärajaa tehtävien sopimusten kestolle tai irtisanomisajalle, mutta rajaa toimivallan vain viestintäverkkoihin liittyviin sopimuksiin. Esitetyn toimivallan voidaan katsoa olevan selkeästi rajattu, eikä se kasvata yksittäisen viranhaltijan mahdollisuuksia tehdä kaupunkia sitovia sopimuksia kestämättömästi.

Muutosehdotus on käsitelty sääntötyöryhmässä 31.3.2025.

Toimivallan siirto kaupunginvaltuuston asiakirjojen antamisessa

Hallintosäännön muutos

Hallintosäännön 24 luvun 3 §:ään (asiakirjan antamisesta päättäminen) esitetään lisättäväksi uusi 2 momentti:

Kaupunginvaltuuston asiakirjoja koskevat tietopyynnöt ratkaisee kaupunginkanslian hallintojohtaja.

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Julkisuuslain 14 §:n pääsäännön mukaan viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on. Kunnassa asiakirjan antamisesta päättävä viranomainen voi olla toimielin. Valtuusto voi hallintosäännössään antaa laissa tarkoitettuna viranomaisena toimivalle kunnalliselle toimielimelle oikeuden siirtää päättämässään laajuudessa asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle.

Hallintosäännön 24 luvun 3 §:n mukaan toimielin voi siirtää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettua asiakirjan antamista koskevaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.

Kaupunginkanslian hallintojohtaja on luontevin viranhaltija käyttämään asiakirjojen antamista koskevaa ratkaisuvaltaa, sillä hänen johtamansa hallinto-osasto vastaa hallintosäännön 4 luvun 2 §:n mukaan asianhallinnan ja asiakirjahallinnon johtamisesta. Lisäksi hallinto-osastolla valmistellaan merkittävä osuus kaikista kaupunginkansliassa valmisteltavista toimielinten päätösehdotuksista.

Käytännössä asiakirjan antamista koskeva ratkaisuvalta tulee sovellettavaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakirjaa ei pyynnöstä huolimatta luovuteta tiedon pyytäjälle. Näissä tilanteissa tiedon pyytäjällä on oikeus saada asiassa valituskelpoinen hallintopäätös.

Muutosehdotus on käsitelty sääntötyöryhmässä 14.4.2025.

Ehkäisevän päihdetyön toimielintehtävien siirtäminen kaupunginhallitukselta kulttuuri ja vapaa-aikalautakunnalle

Hallintosäännön muutos

Hallintosäännön 17 luvun 1 §:ään esitetään lisättäväksi uusi kohta 4:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

4 toimii ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettuna ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavana kunnan toimielimenä.

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Ehkäisevän päihdetyön järjestämislain 5 §:n mukaan kunnan on nimettävä työstä vastaava toimielin, joka vastaa lakisääteisten ehkäisevän päihdetyön tehtävien järjestämisestä. Kaupunginhallitus päätti 14.5.2018 § 350, että ehkäisevän päihdetyön vastaava toimielin on kaupunginhallitus. Osana hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtamis- ja koordinaatiorakenteen uudistusta vastaavan toimielimen tehtävän sijoittumista on arvioitu uudestaan. Kaupunginhallituksen 13.1.2025 § 19 päätöksen mukaan vastaavaksi toimielimeksi nimetään kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.

Kaupunkitasoisen ehkäisevän päihdetyön lakisääteisten tehtävien koordinaatio on sijoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen yhteydessä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle, jossa sijaitsevat myös kaupungin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt sekä Helsingin ehkäisevän päihdetyön monialaisen työryhmän puheenjohtajuus ja toiminnan ohjaaminen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nimeäminen vastaavaksi toimielimeksi varmistaa ehkäisevän päihdetyön lakisääteisten perusrakenteiden toimintaa johtamisen ja koordinaation osalta sekä niiden sijoittuminen samalle toimialalle varmistaa yhdenmukaisen toimeenpanon.

Muutosehdotus on käsitelty sääntötyöryhmässä 14.4.2025.

Toimialojen hallintojen organisaationimen muuttaminen yhteisiksi palveluiksi

Hallintosäännön muutokset

Toimialojen johtavia viranhaltijoita koskevien 5 luvun 6-9 §:ien 1 momentin ensimmäiset virkkeet ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

5 luvun 6 §:n 1 momentti

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimintaa ja yhteisiä palveluja johtaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja, joka toimii kasvatus- ja koulutuslautakunnan, sen jaostojen sekä toimialan apulaispormestarin esittelijänä

5 luvun 7 §:n 1 momentti

Kaupunkiympäristön toimialan toimintaa ja yhteisiä palveluja johtaa kaupunkiympäristön toimialajohtaja, joka toimii kaupunkiympäristölautakunnan, rakennusten ja yleisten alueiden jaoston sekä toimialan apulaispormestarin esittelijänä.

5 luvun 8 §:n 1 momentti

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimintaa ja yhteisiä palveluja johtaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja, joka toimii kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan, sen jaostojen sekä toimialan apulaispormestarin esittelijänä.

5 luvun 9 §:n 1 momentti

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimintaa ja yhteisiä palveluja johtaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja, joka toimii sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan, sen jaostojen sekä toimialan apulaispormestarin esittelijänä.

Hallintosäännön muutosten perustelut

Keväällä 2024 toimialojen hallintojen organisaationimet muutettiin yhteisiksi palveluiksi sekä toimialojen hallintojohtajien virkanimike yhteisten palvelujen johtajiksi. Toimialojen johtavia viranhaltijoita koskevien 5 luvun 6-9 §:ien 1 momenttiin jäi hallinto-sana kohtaan, jossa se oli tarkoitus muuttaa yhteisiksi palveluiksi. Organisaationimet ehdotetaan tältäkin osin muutettavaksi yhteisiksi palveluiksi

Sosiaali- terveys- ja pelastuslautakunnan jaostoihin liittyvät muutosehdotukset

Hallintosäännön muutokset

Kumottavaksi esitetään hallintosäännön 18 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohta ja 2 a §:n 1 momentin 5 kohta, jotka kuuluvat seuraavasti:

18 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaosto päättää

2 päihdehuoltolaissa tarkoitetun esityksen tekemisestä hallinto-oikeudelle henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella

18 luvun 2 a §:n 1 momentin 5 kohta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan pelastusjaosto

5 päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden perusteella viranhaltija päättää pelastustoimen käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta ja avustusten käytön valvonnasta

Hallintosäännön muutosten perustelut

Yksilöasioiden jaosto

Yksilöasioiden jaoston toimivaltaan esitettävä toimivallan poisto johtuu siitä, että päihdehuoltolaissa ei ole enää 1.1.2023 alkaen ollut säädöstä, jonka perusteella sosiaalilautakunnan tulisi tehdä esitys hallinto-oikeudelle henkilön määräämisestä tahdosta riippumattomaan hoitoon väkivaltaisuuden perusteella enintään 30 vuorokaudeksi.

Tämä sosiaalilautakunnalle laissa säädetty toimivalta on Helsingin kaupungilla ollut sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaostolla, ja toimivaltaa koskeva määräys hallintosäännössä on jäänyt epähuomiossa tarkastamatta lakimuutoksen yhteydessä.

Näin ollen esitetään, että hallintosäännön 18 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohta koskien päihdehuoltolaissa tarkoitetun esityksen tekemistä hallinto-oikeudelle henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella poistetaan yksilöasioiden jaoston toimivallasta. Käytännössä yksilöasioiden jaosto ei ole tehnyt yhtään määräykseen perustuvaa esitystä hallinto-oikeudelle toimikaudellaan 2021–2025.

Pelastusjaosto

Pelastusjaoston toimivaltaan esitettävä toimivallan poisto liittyy pelastustoimen käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamiseen ja avustusten käytön valvontaan, joista päättäminen on sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen yhdistymisen myötä siirtynyt sosiaali-,terveys- ja pelastuslautakunnalle 1.1.2023 alkaen.

Kaupunginvaltuusto päätti 16.3.2022 § 62 yhdistymistä koskevista hallintosäännön muutoksista. Tuolloin ei ollut vielä selvillä, miten kaupungin avustusmäärärahoista päätetään sote-uudistuksen myötä huomioiden sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen erillinen valtionrahoitus. Ennen yhdistymistä sekä sosiaali- ja terveyslautakunnalla että pelastuslautakunnalla oli hallintosäännön määräysten perusteella toimivalta päättää lautakunnan käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta ja avustusten käytön valvonnasta. Avoinna olleen tilanteen vuoksi tämä toimivalta päätettiin säilyttää hallintosäännössä edellä mainitut toimielimet korvanneilla sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalla ja sen alaisella pelastusjaostolla.

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto päätti 6.6.2022 § 27, että avustusten myöntämistä koskeva päätöksenteko jakautuu sen mukaan, mistä määrärahoista avustuksia myönnetään. Jos sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen yleiskatteellista valtionrahoitusta koskevassa käyttösuunnitelmassa varaudutaan avustusten myöntämiseen, päätös tehdään sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa lautakunnassa tai delegoinnin perusteella viranhaltijan toimesta. Kunta-Helsingin budjettirahoitukseen perustuvassa avustustoiminnassa päätös tehdään puolestaan keskushallinnossa kaupunginhallituksessa tai delegoinnin perusteella viranhaltijan toimesta. Valtionperintönä saatavista varoista rahoitettavat avustukset ovat kunta-Helsingin avustuksia ja niistä päätetään keskushallinnossa. Valtionperintöjen käyttötarkoituspäätöstä on tarkistettu niin, että niitä voidaan käyttää hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvään avustustoimintaan. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa lausunnon hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvistä avustuksista ennen niiden päätöksentekoa keskushallinnossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa
(612/2021) määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät kunnissa ja hyvinvointialueilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 7 §:n 4 momenttia koskevassa perustelutekstissä todetaan, että järjestöjen toimintaedellytyksien turvaaminen voi tarkoittaa esimerkiksi harkinnan mukaan avustusten myöntämistä järjestöille.
Valtion yleiskatteellista rahoitusta voidaan käyttää järjestöavustuksiin. Valtion rahoituksesta jaettavien avustusten tulee tukea sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, joka kytkeytyy hyvinvointialueen lakisääteisiin tehtäviin (sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut).

Edellä olevaan perustuen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestöavustuksista päätetään joko sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnassa tai kaupunginhallituksessa. Pelastusjaostolle ei ole varattu erillisiä määrärahoja myöntää järjestöavustuksia, eikä pelastusjaosto ole siten myöntänyt pelastustoimen määrärahoista avustuksia sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen yhdistymisen jälkeen.
Näin ollen hallintosäännön 18 luvun 2 a §:n 1 momentin 5 kohta koskien pelastusjaoston toimivaltaa päättää pelastustoimen käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta ja avustusten käytön valvonnasta esitetään teknisenä muutoksena kumottavaksi.

Muutosehdotukset on käsitelty sääntötyöryhmässä 14.4.2025.