Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Petra Malinin ym. valtuustoaloitteesta koskien Helsingin ilmanlaatua parantavien toimien edistämistä ja huonoon ilmanlaatuun varautumista

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki laajentaa ja kiirehtii ilmansuojeluohjelmassa esitettyjä ilmansuojelutoimia. Lisäksi tulee tehdä uusia toimia sen eteen, että kaupungin palveluissa ja toiminnoissa osataan reagoida poikkeuksellisen huonoon ilmanlaatuun niin, että erityisen herkät ryhmät eivät altistu turhaan ilmansaasteille.

Heikon ilmanlaadun tilanteet

Useimmiten ilmanlaadun heikkeneminen Helsingissä aiheutuu keväisestä katupölystä tai puun polttamisesta tiiviillä asuinalueella tilanteessa, jossa sääolot heikentävät päästöjen laimenemista. Myös liikenteen pakokaasut huonontavat yhä ilmanlaatua vilkasliikenteissä ympäristöissä, erityisesti paikoissa, joissa laimeneminen on huonoa. Toisinaan myös maan rajojen ulkopuolelta kaukokulkeutuu tavallista enemmän pienhiukkasia.

Kaukokulkeuma

Kaukokulkeuma heikensi viime talvena ilmanlaatua poikkeuksellisen paljon viikon verran helmikuun viimeisellä viikolla. Pienhiukkasia kulkeutui Suomeen korkeahkoina pitoisuuksina Itä- ja Keski-Euroopasta epäsuotuisissa sääoloissa. Pienhiukkasten päästölähteitä ovat muun muassa energiantuotanto, liikenne, teollisuus sekä puun ja hiilen poltto tulisijoissa. Tämä näkyi pienhiukkasten pitoisuuksissa Helsingissä viikon ajan. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat noin 7-kertaisia verrattuna tavanomaiseen tasoon.

Helsinkiin kulkeutuu jatkuvasti pieniä hiukkasia kaupungin ja maan rajojen ulkopuolelta. Ne muodostavatkin keskimäärin noin puolet pääkaupunkiseudun pienhiukkaspitoisuuksista. Kaukokulkeuma on aiheuttanut helmikuun viikkoa korkeampia pienhiukkasten vuorokausipitoisuuksia pääkaupunkiseudulla viimeksi kesällä 2010.

Toiminta ilmanlaadun äkillisesti heikentyessä

Kaupungin on liki mahdotonta melko harvinaisissa kaukokulkeumaepisoditilanteissa vaikuttaa ilmanlaatuun merkittävästi. Asukkaita voidaan kehottaa välttämään autoilua ja puun pienpolttoa, mutta niiden aiheuttama osuus pitoisuuksista kaukokulkeumaepisoditilanteissa on tyypillisesti melko pientä. Selkeällä viestinnällä suositellaan toimintatapoja, joilla asukkaiden ja erityisesti herkkien väestöryhmien altistumista pyritään vähentämään. Asukkaita kehotetaan esimerkiksi valitsemaan puhtaammat reitit mahdollisuuksien mukaan ja välttämään pitkäaikaista oleskelua vilkkaiden väylien varrella. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY viestii ilmanlaadusta ja altistumisen vähentämisestä monipuolisesti monissa eri kanavissa. Erityisesti viestintää tehdään keväällä katupölypitoisuuksien ollessa koholla.

Uuteen, joulukuussa 2024 voimaan tulleeseen EU:n ilmanlaatudirektiiviin on kirjattu velvoite laatia lyhyen aikavälin toimintasuunnitelma, mikäli asetetut varoituskynnykset ylittyvät. Toimintasuunnitelmassa tulee ilmetä kiireelliset toimenpiteet, jotka on toteutettava lyhyellä aikavälillä kyseisen ylityksen riskin vähentämiseksi tai sen keston lyhentämiseksi. Kyseiset varoituskynnykset eivät kuitenkaan ole vaarassa ylittyä Helsingissä tai ylipäänsä Suomessa, joten velvoitetta laatia lyhyen aikavälin suunnitelmaa ei ole. Pääkaupunkiseudulla on yhteinen varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen. Se on kuitenkin jo melko vanha ja tänä vuonna on tarkoitus yhteistyössä kaupunkien ja HSY:n kesken päivittää se viestintäsuunnitelmaksi. Koska varoituskynnykset eivät siis ylity, on viestintä ensisijainen toimenpide tilanteissa, joissa ilmanlaatu väliaikaisesti heikkenee.

Ilmansuojelutyö

Pidemmällä aikavälillä ilmansuojelutoimia edistetään paitsi Ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman 2024–2029 (ILME), myös useiden vakiintuneiden toimien, linjausten ja muiden ohjelmien kautta. ILME-suunnitelmaan on kirjattu toimenpiteiksi ainoastaan lisäisiä toimia, joita ei jo toteuteta muuten. Työtä tehdään olemassa olevien resurssien puitteissa. Ilmansuojelutyötä koordinoivassa kaupungin ympäristöpalveluissa on tällä hetkellä yksi ilmansuojeluvakanssi. Ympäristöpalveluiden lisäksi eri toimenpiteissä vastuutahoina on hyvin monia muita kaupungin organisaatioita. Toimenpiteiden toteuttaminen niissä vaatii resurssointia ja joissakin tapauksissa lisämäärärahoja.

ILME-suunnitelmassa on 38 toimenpidettä, joista suurin osa vaikuttavat sekä ilmanlaatua että ääniympäristöä parantavasti. Osa suunnitelman toimenpiteistä käynnistyi vuonna 2024 ja valtaosa käynnistyy vuonna 2025 tai viimeistään 2026.

Herkkien väestöryhmien suojelu

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja arvokkaiden luontoalueiden säästämiseksi kaupunkirakennetta tiivistetään voimakkaasti keskeisten liikenneyhteyksien äärelle, minkä takia muun muassa asumiseen ja herkkien väestöryhmien toimintoihin kaavoitettavat alueet ovat yhä haastavampia niin ilman epäpuhtauksien kuin melun kannalta. Ilmansaasteille altistuminen uhkaa lisääntyä. Liikenteen haittojen hallintaan kiinnitetään suunnittelussa erityistä huomiota muun muassa lasten ja ikääntyneiden toimintojen sijoittelussa ja suunnittelussa. On kuitenkin tarpeen toteuttaa myös päästöjen vähentämiseksi toimia, joista tärkeimpiä ovat ajonopeuksien laskeminen, liikennemäärien vähentäminen ja kitkarenkaiden osuuden kasvattaminen.

ILME-suunnitelmassa on useita toimia sisältävä toimenpidekokonaisuus, jonka tavoitteena on herkkien kohteiden melu- ja ilmanlaatutilanteen parantaminen. Ilmansuojelutoimista ainoastaan valtuustoaloitteessa mainittu toimenpide: ”7.5. Tiedon lisääminen ilmansaasteiden ja melun haitoille erityisen herkistä ryhmistä” on aikataulutettu toteutettavaksi hieman myöhemmin, vuonna 2028. Tarkoituksena on koota kokonaisuuden muiden toimenpiteiden piloteissa ja kokeiluissa vuosien varrella saatuja kokemuksia ja oppeja sekä jakaa sitä päättäjille ja suunnittelijoille seminaareissa ja tietopaketissa. Tietoja jaetaan kuitenkin jatkuvasti kaupungin organisaatioiden välisessä yhteistyössä ja piloteista viestitään myös asukkaille sitä mukaa, kun niistä saadaan kokemuksia.

Osana toimenpiteitä on jo aloitettu tai aloitetaan tänä vuonna selvittämään muun muassa liikenteen rauhoittamistoimien mahdollisuuksia ja vaikutuksia koulujen lähellä, priorisoimaan herkkiä kohteiden ympäristöjä katujen kevätpesuissa ja tiivistämään monialaista yhteistyötä herkkien kohteiden melu- ja ilmanlaatutilanteen kohentamiseksi. Lisäksi ympäristöpalvelut kehittää parhaillaan erityisesti ikääntyneiden ja muiden herkkien väestöryhmien ilmanlaatuviestintää entistä saavutettavammaksi tiiviissä yhteistyössä järjestöjen, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sekä HSY:n kanssa. Hankkeessa kartoitetaan ja otetaan käyttöön uusia keinoja tavoittaa esimerkiksi ikääntyneet sekä hengitys- ja sydänsairaat mahdollisimman laajasti erityisesti ilmanlaadun heikentyessä.

Ilmansaasteiden uudet raja-arvot haastavat

Uuden ilmanlaatudirektiivin mukaisesti ilmansaasteiden sitovat raja-arvot kiristyvät merkittävästi vuonna 2030. Mikäli raja-arvot ylittyvät vuosina 2026–2029, tulee laatia laaja ja yksityiskohtainen etenemissuunnitelma, jossa muun muassa osoitetaan toimet, joilla päästään määräajassa raja-arvojen alle. Nykytilanteessa hengitettävien hiukkasten tuleva raja-arvo ylittyisi Helsingissä. On siis melko todennäköistä, että kaupungille tulee velvoite laatia etenemissuunnitelma erityisesti katupölyn osalta. Tällöin tulee päivittää ja laajentaa vuonna 2024 hyväksytty Ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelma 2024–2029 (ILME) vastaamaan direktiivin vaatimuksia.

Katupölyn torjunta

Katupölytoimet on ILME-suunnitelmassa aikataulullisesti priorisoitu, koska katupölyn tulevien raja-arvojen saavuttaminen määräajassa tulee olemaan haastavinta. Katupölyä torjutaan jatkuvalla työllä katujen kunnossapidossa. Pölyisimpään aikaan keväällä, kun katujen pesut ja hiekannosto ovat vielä kesken, hiukkaspitoisuuksia alennetaan kastelemalla katuja pölyä sitovalla laimealla kalsiumkloridiliuoksella. Nykyisten toimenpiteiden lisäksi on kuitenkin välttämätöntä pikaisesti kehittää ja ottaa käyttöön uusia tehokkaita toimia, jotta ilmanlaatua saadaan edelleen parannettua ja uudet raja-arvot saavutetaan.

Eniten katupölypitoisuuksiin vaikuttavat autoliikenteen määrät ja ajonopeudet sekä nastarenkaiden käyttö. Tehokkaimpia keinoja selvitysten mukana olisivat muun muassa ruuhkamaksut ja nastarengasmaksut. Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista niiden käyttöönottoa. Esimerkiksi Tukholmassa katukohtaisilla nastarengaskielloilla on saatu tehokkaasti laskettua nastarengasosuutta koko kaupungissa ja sitä kautta parannettua ilmanlaatua.

Jopa puolet katupölystä on nastarenkaiden tienpäällysteestä rouhimaa ainesta. Pitkäjänteisen viestinnän sekä Lönnrotinkadun nastarengaskieltokokeilun avulla kitkarenkaiden osuus on saatu Helsingissä nousuun ja se on nyt noin 43 %. Kaupunki on kuitenkin asettanut tavoitteen, että talvikaudella 2030–2031 kitkarenkaiden osuus on 70 % talvirenkaista. Siihen pääsemiseksi tarvitaan lisää toimenpiteitä.

Puun pienpoltto

Puun pienpoltto on suurin pienhiukkaslähde pääkaupunkiseudulla. Etenkin kylminä iltoina ja viikonloppuina ilmanlaatu heikkenee usein pientaloalueilla vilkasliikenteisiä alueita heikommaksi. On olemassa riski, että poltosta peräisin olevan bentso(a)pyreenin tuleva raja-arvo ylittyy. Lisäksi poltosta peräisin oleva mustahiili edistää jäätiköiden sulamista. Tehokkaammat tulisijat ja oikeat puunpolttotavat ovat ensisijaisia keinoja torjua puunpolton haittoja. Kaupunki ja HSY ovat viestineet asiasta vuosia, ja työtä tullaan jatkamaan ja kehittämään.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Petra Malin ja 25 muuta valtuutettua ovat tehneet 26.2.2025 seuraavan valtuustoaloitteen:

"Helsingin ilmanlaatua parantavien toimien edistäminen ja huonoon ilmanlaatuun varautuminen

Helsingin ilmanlaatu on parantunut viime vuosikymmeninä, mutta sen laatu ja pienhiukkasten määrä vaihtelee. Erityisesti keväisin Helsingissä on paljon pölyisiä päiviä, jolloin kansallinen ohjearvo ja WHO:n ohjearvo hengitettävien hiukkasten määrässä ylittyvät katupölystä johtuen. Lisäksi kaukokulkeuma tuo haitallisia pienhiukkasia Suomeen ulkomailta ja tämä aiheuttaa vaarallisia pienhiukkaspitoisuuksia. Helmikuun 2025 lopussa Helsingissä on huonompi ilmanlaatu kuin Pekingissä. Ulkoilman pienhiukkaset aiheuttavat noin 1800 ennenaikaista kuolemaa Suomessa vuosittain ja lievempiä haittoja aiheutuu moninkertaisesti.

Helsinki on laatinut vuosille 2024-2029 ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman, jossa listataan monia tärkeitä toimia tuleville vuosille. Kuitenkin osa toimista on ajoitettu vasta useamman vuoden päähän. Esimerkiksi tiedon lisääminen palveluissa ja kaupungin toiminnoissa ilmansaasteiden haitoille erityisen herkistä ryhmistä, kuten lapsista, ikäihmisistä ja hengityselinsairaista, on ajoitettu vasta vuodelle 2028.

Helsingissä tulee edistää hyvää ilmanlaatua. Lisäksi kaupungissa ja sen palveluissa tulee olla valmius reagoida poikkeuksellisen huonoon ilmanlaatuun. Me allekirjoittanut valtuutetut esitämme, että kaupunki laajentaa ja kiirehtii ilmansuojeluohjelmassa esitettyjä ilmansuojelutoimia. Lisäksi tulee tehdä uusia toimia sen eteen, että kaupungin palveluissa ja toiminnoissa osataan reagoida poikkeuksellisen huonoon ilmanlaatuun niin, että erityisen herkät ryhmät eivät altistu turhaan ilmansaasteille."

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostoa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 30.5.2025 mennessä.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.