Valtuustoaloite, Helsingin ilmanlaatua parantavien toimien edistäminen ja huonoon ilmanlaatuun varautuminen

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Petra Malin ja 25 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki laajentaa ja kiirehtii ilmansuojeluohjelmassa esitettyjä ilmansuojelutoimia. Lisäksi tulee tehdä uusia toimia sen eteen, että kaupungin palveluissa ja toiminnoissa osataan reagoida poikkeuksellisen huonoon ilmanlaatuun niin, että erityisen herkät ryhmät eivät altistu turhaan ilmansaasteille

Heikon ilmanlaadun tilanteet

Useimmiten ilmanlaadun heikkeneminen Helsingissä aiheutuu keväisestä katupölystä tai puun polttamisesta tiiviillä asuinalueella tilanteessa, jossa sääolot heikentävät päästöjen laimenemista. Myös liikenteen pakokaasut huonontavat ilmanlaatua vilkasliikenteissä ympäristöissä, erityisesti paikoissa, joissa laimeneminen on huonoa. Toisinaan myös maan rajojen ulkopuolelta kaukokulkeutuu tavallista enemmän pienhiukkasia.

Kaukokulkeuma

Kaukokulkeuma heikensi viime talvena ilmanlaatua poikkeuksellisen paljon helmikuun viimeisellä viikolla. Pienhiukkasia kulkeutui Suomeen korkeahkoina pitoisuuksina Itä- ja Keski-Euroopasta epäsuotuisissa sääoloissa. Pienhiukkasten päästölähteitä ovat muun muassa energiantuotanto, liikenne, teollisuus sekä puun ja hiilen poltto tulisijoissa. Tämä näkyi pienhiukkasten pitoisuuksissa Helsingissä viikon ajan. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat noin 7-kertaisia verrattuna tavanomaiseen tasoon.

Helsinkiin kulkeutuu jatkuvasti pieniä hiukkasia kaupungin ja maan rajojen ulkopuolelta. Ne muodostavat keskimäärin noin puolet pääkaupunkiseudun pienhiukkaspitoisuuksista. Kaukokulkeuma on aiheuttanut helmikuun viikkoa korkeampia pienhiukkasten vuorokausipitoisuuksia pääkaupunkiseudulla viimeksi kesällä 2010.

Toiminta ilmanlaadun äkillisesti heikentyessä

Kaupungin on liki mahdotonta melko harvinaisissa kaukokulkeumaepisoditilanteissa vaikuttaa ilmanlaatuun merkittävästi. Asukkaita voidaan kehottaa välttämään autoilua ja puun pienpolttoa, mutta niiden aiheuttama osuus pitoisuuksista kaukokulkeumaepisoditilanteissa on tyypillisesti melko pientä. Selkeällä viestinnällä suositellaan toimintatapoja, joilla asukkaiden ja erityisesti herkkien väestöryhmien altistumista pyritään vähentämään. Asukkaita kehotetaan esimerkiksi valitsemaan puhtaammat reitit mahdollisuuksien mukaan ja välttämään pitkäaikaista oleskelua vilkkaiden väylien varrella. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY viestii ilmanlaadusta ja altistumisen vähentämisestä monipuolisesti monissa eri kanavissa. Erityisesti viestintää tehdään keväällä katupölypitoisuuksien ollessa koholla.

EU:n ilmanlaatudirektiiviin on kirjattu velvoite laatia lyhyen aikavälin toimintasuunnitelma, jos on riski yhden tai useamman varoituskynnyksen ylittymisestä. Toimintasuunnitelmassa tulee ilmetä kiireelliset toimenpiteet, jotka on toteutettava lyhyellä aikavälillä kyseisen ylityksen riskin vähentämiseksi tai sen keston lyhentämiseksi. Kyseiset varoituskynnykset eivät kuitenkaan ole vaarassa ylittyä Helsingissä tai ylipäänsä Suomessa, joten velvoitetta laatia lyhyen aikavälin suunnitelmaa ei ole. Pääkaupunkiseudulla on yhteinen varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen. Se on kuitenkin jo melko vanha ja tänä vuonna on tarkoitus yhteistyössä kaupunkien ja HSY:n kesken päivittää se viestintäsuunnitelmaksi. Koska varoituskynnykset eivät ylity, on viestintä ensisijainen toimenpide tilanteissa, joissa ilmanlaatu väliaikaisesti heikkenee.

Ilmansuojelutyö

Pidemmällä aikavälillä ilmansuojelutoimia edistetään paitsi Ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman 2024–2029 (ILME), myös useiden vakiintuneiden toimien, linjausten ja muiden ohjelmien kautta. ILME-suunnitelmaan on kirjattu toimenpiteiksi ainoastaan lisäisiä toimia, joita ei jo toteuteta muuten. Ilmansuojelutyötä koordinoivassa kaupungin ympäristöpalveluissa on tällä hetkellä yksi ilmansuojeluvakanssi. Ympäristöpalveluiden lisäksi eri toimenpiteissä vastuutahoina on hyvin monia muita kaupungin organisaatioita.

ILME-suunnitelmassa on 38 toimenpidettä, joista suurin osa vaikuttaa sekä ilmanlaatua että ääniympäristöä parantavasti. Osa suunnitelman toimenpiteistä käynnistyi vuonna 2024 ja valtaosa käynnistyy vuonna 2025 tai viimeistään 2026.

Herkkien väestöryhmien suojelu

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja arvokkaiden luontoalueiden säästämiseksi kaupunkirakennetta tiivistetään keskeisten liikenneyhteyksien äärelle, minkä vuoksi muun muassa asumiseen ja herkkien väestöryhmien toimintoihin kaavoitettavat alueet ovat yhä haastavampia ilman epäpuhtauksien ja melun kannalta. Ilmansaasteille altistuminen uhkaa lisääntyä. Liikenteen haittojen hallintaan kiinnitetään suunnittelussa erityistä huomiota muun muassa lasten ja ikääntyneiden toimintojen sijoittelussa ja suunnittelussa. On kuitenkin tarpeen toteuttaa myös päästöjen vähentämiseksi toimia, joista tärkeimpiä ovat ajonopeuksien laskeminen, liikennemäärien vähentäminen ja kitkarenkaiden osuuden kasvattaminen.

ILME-suunnitelmassa on useita toimia sisältävä toimenpidekokonaisuus, jonka tavoitteena on herkkien kohteiden melu- ja ilmanlaatutilanteen parantaminen. Ilmansuojelutoimista ainoastaan valtuustoaloitteessa mainittu toimenpide: ”7.5. Tiedon lisääminen ilmansaasteiden ja melun haitoille erityisen herkistä ryhmistä” on aikataulutettu toteutettavaksi hieman myöhemmin, vuonna 2028. Tarkoituksena on koota kokonaisuuden muiden toimenpiteiden piloteissa ja kokeiluissa vuosien varrella saatuja kokemuksia ja oppeja sekä jakaa niitä päättäjille ja suunnittelijoille seminaareissa ja tietopaketissa. Tietoja jaetaan kuitenkin jatkuvasti kaupungin organisaatioiden välisessä yhteistyössä ja piloteista viestitään myös asukkaille sitä mukaa, kun niistä saadaan kokemuksia.

Osana toimenpiteitä on jo aloitettu tai aloitetaan tänä vuonna selvittämään muun muassa liikenteen rauhoittamistoimien mahdollisuuksia ja vaikutuksia koulujen lähellä, priorisoimaan herkkiä kohteiden ympäristöjä katujen kevätpesuissa ja tiivistämään monialaista yhteistyötä herkkien kohteiden melu- ja ilmanlaatutilanteen kohentamiseksi. Lisäksi ympäristöpalvelut kehittää parhaillaan erityisesti ikääntyneiden ja muiden herkkien väestöryhmien ilmanlaatuviestintää entistä saavutettavammaksi tiiviissä yhteistyössä järjestöjen, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sekä HSY:n kanssa. Hankkeessa kartoitetaan ja otetaan käyttöön uusia keinoja tavoittaa esimerkiksi ikääntyneet sekä hengitys- ja sydänsairaat mahdollisimman laajasti erityisesti ilmanlaadun heikentyessä.

Ilmansaasteiden uudet raja-arvot

Uuden ilmanlaatudirektiivin mukaisesti ilmansaasteiden sitovat raja-arvot kiristyvät merkittävästi vuonna 2030. Mikäli raja-arvot ylittyvät vuosina 2026–2029, tulee laatia laaja ja yksityiskohtainen etenemissuunnitelma, jossa muun muassa osoitetaan toimet, joilla päästään määräajassa raja-arvojen alle. Nykytilanteessa hengitettävien hiukkasten tuleva raja-arvo ylittyisi Helsingissä. On siis melko todennäköistä, että kaupungille tulee velvoite laatia etenemissuunnitelma erityisesti katupölyn osalta. Tällöin tulee päivittää ja laajentaa vuonna 2024 hyväksytty Ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelma 2024–2029 (ILME) vastaamaan direktiivin vaatimuksia.

Katupölyntorjunta

Katupölytoimet on ILME-suunnitelmassa aikataulullisesti priorisoitu, koska katupölyn tulevien raja-arvojen saavuttaminen määräajassa on haastavinta. Katupölyä torjutaan jatkuvalla työllä katujen kunnossapidossa. Pölyisimpään aikaan keväällä, kun katujen pesut ja hiekannosto ovat vielä kesken, hiukkaspitoisuuksia alennetaan kastelemalla katuja pölyä sitovalla laimealla kalsiumkloridiliuoksella. Nykyisten toimenpiteiden lisäksi on kuitenkin välttämätöntä pikaisesti kehittää ja ottaa käyttöön uusia tehokkaita toimia, jotta ilmanlaatua saadaan edelleen parannettua ja uudet raja-arvot saavutetaan.

Eniten katupölypitoisuuksiin vaikuttavat autoliikenteen määrät ja ajonopeudet sekä nastarenkaiden käyttö. Selvitysten mukaan tehokkaita keinoja olisivat muun muassa ruuhkamaksut ja nastarengasmaksut. Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista niiden käyttöönottoa. Tukholmassa katukohtaisilla nastarengaskielloilla on saatu tehokkaasti laskettua nastarengasosuutta koko kaupungissa ja sitä kautta parannettua ilmanlaatua.

Jopa puolet katupölystä on nastarenkaiden tienpäällysteestä rouhimaa ainesta. Pitkäjänteinen viestintä on edistänyt kitkarenkaiden osuuden kasvua. Kitkarenkaiden osuus Helsingissä on nyt noin 43 %. Kaupungin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelmassa 2024–2029 (Ylja 23.5.2024 § 104) on asetettu tavoitteeksi, että talvikaudella 2030–2031 kitkarenkaiden osuus on 70 % talvirenkaista. Siihen pääsemiseksi tarvitaan lisää toimenpiteitä.

Puunpienpoltto

Puun pienpoltto on suurin pienhiukkaslähde pääkaupunkiseudulla. Etenkin kylminä iltoina ja viikonloppuina ilmanlaatu heikkenee usein pientaloalueilla vilkasliikenteisiä alueita heikommaksi. On olemassa riski, että poltosta peräisin olevan bentso(a)pyreenin tuleva raja-arvo ylittyy. Lisäksi poltosta peräisin oleva mustahiili edistää jäätiköiden sulamista. Tehokkaammat tulisijat ja oikeat puunpolttotavat ovat ensisijaisia keinoja torjua puunpolton haittoja. Kaupunki ja HSY ovat viestineet asiasta vuosia, ja työtä tullaan jatkamaan ja kehittämään.

Asiasta on kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston lausunto.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.