Talousarvioennuste 2025, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää merkitä tiedoksi toiminnan ja talouden toteumaennusteen 31.8.2025 tilanteessa.

Talous- ja strategiajohtaja ********** suunnittelupäällikkö ********** ja strategia- ja rahoituspäällikkö ********** ovat kutsuttuina asiantuntijoina.

Kaupunginkanslialle toimitetaan vuonna 2025 toiminnan ja talouden ennusteet kolme kertaa. Kaikki kaupunginkanslialle toimitettavat ennusteet tuodaan tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalle. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen ennusteet laaditaan kaupunkiyhteisen rakenteen mukaisesti. Nyt laadittu ennuste perustuu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen osalta kesäkuun lopun toteumatietoihin ja HUS-yhtymän osalta tammi-huhtikuun toteumatietoihin. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on talousarviossa yksi valtuustoon nähden sitova nettobudjetoitu talousarviokohta sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi. Se sisältää myös Helsingin HUS-yhtymän rahoitusosuuden.

Kaupunginvaltuuston 27.11.2024 § 248 hyväksymä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen talousarvio oli tulojen osalta 249,1 ja menoissa 3 156,4 miljoonaa euroa. Toimialan sitova toimintakate ennen poistoja on - 2 907,3 miljoonaa euroa. Toimialan vuosikate valtion rahoitusosuuden ja arvioitujen korkotuottojen jälkeen on 51,8 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos poistojen jälkeen 41,8 miljoonaa euroa.

(5 10) Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi

Toimiala ennustaa ylittävän tulonsa 18,0 miljoonalla eurolla ja alittavan menonsa 45,0 miljoonalla eurolla. Kaupunginvaltuustoon nähden sitovan toimintakatteen ennustetaan olevan 63,0 miljoonaa euroa kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota parempi. Tuloksen ennustetaan olevan 109,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, joka huomioi myös rahoitustuotot sekä poistot.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimella on talousarviossa kaksi alatalousarviokohtaa; sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ja HUS-yhtymä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 18,0 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät tuloylitykset aiheutuvat sairaala- kuntoutus- ja hoivapalvelujen maksutulojen budjetin ylittymisestä. Tälle syynä ovat palvelujen käytön volyymin kasvu sekä asiakasmaksujen hintojen korotukset.

Menojen ennustetaan alittavan talousarvion 32,0 miljoonalla eurolla. Menopuolella suurimmat alitusta selittävät tekijät ovat toimialan yhteisissä toimintamenoissa oleva palvelujen ostojen budjetin alittuminen.

Muutosohjelma talouden tasapainottamiseksi

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti 19.9.2023 § 183 käynnistää talouden tasapainottamiseen tähtäävän muutosohjelman 2023–2026. Tavoitteena on muun muassa tiivistää tilankäyttöä, tarkastella vuokratyövoiman kustannuksia, lisätä tuloja nostamalla asiakasmaksut lakisääteiseen tasoon ja tehostamalla kustannusten perintää sekä kehittää toimivampia ja kustannustehokkaampia toimintatapoja. Vuonna 2025 muutosohjelman kustannusvaikutuksiksi arvioidaan 25,6 miljoonaa euroa. Muutosohjelman vaikutukset sisältyvät ennusteeseen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen palvelukokonaisuuksien ennusteet

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalveluissa tulojen arvioidaan alittavan budjetin 1,9 miljoonalla eurolla. Menoissa ylityspainetta on 37,1 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 39,0 miljoonaa euroa alijäämäinen talousarvioon verrattuna.

Suurimmat menojen ylityspaineet ovat asiakaspalvelujen ostoissa 33,7 miljoonaa euroa, muiden palvelujen ostoissa 2,4 miljoonaa euroa, avustuksissa kotitalouksille 2,6 miljoonaa euroa ja vuokrakuluissa 0,6 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan lähinnä henkilöstömenoissa 0,9 miljoonaa euroa, aineissa ja tarvikkeissa yhteensä 1,1 miljoonaa euroa ja muissa kuluissa 0,1 miljoonaa euroa.

Tulojen ennustetaan alittuvan budjetin lähinnä maksutuotoissa. Myös uusi kotoutumislain mukainen korvausmalli pienentää tuloja. Uusi korvausperusteinen malli tuli voimaan 1.1.2025 myös takautuvasti. Perhe- ja sosiaalipalveluilta jäi saamatta tuloja vielä 2023–2024 vuosilta tulokorvausten hitaan hakukäsittelyn vuoksi.

Vammaispalvelujen tulojen arvioidaan alittavan talousarvion 0,8 miljoonalla eurolla, pääosin maksutuotoissa. Menoissa on ylityspainetta noin 36,7 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista 34,4 miljoonaa euroa avustuksista kotitalouksille 2,8 miljoona euroa ja muissa tiliryhmissä yhteensä 1,0 miljoonaa euroa. Vammaispalvelujen asuminen ja päivätoiminta kilpailutettiin. Tämä nosti palvelujen kustannuksia 20 % (noin 16,7 miljoonaa euroa / vuosi. Säästöä ennustetaan aineissa ja tarvikkeissa 1,5 miljoonaa euroa.

Vammaispalvelujen omaa toimintaa vahvistettiin viime vuonna, kun moniammatillisen tuen yksikkö aloitti toiminnan elokuussa 2024. Yksikön tavoitteena on ehkäistä uusien kriisijaksojen ostoja ja mahdollistaa vaativan tuen asiakkaiden kotiutuminen ostopalveluista. Lisäksi vammaispalveluissa on suunnitelma päivätoiminnan aloittamisesta Paciuksenkadulla, joka mahdollistaa ostojen kotiutuksia omaan tuotantoon. Osa asiakkaista hyötyy enemmän jalkautuvista päivätoiminnan palveluista, joita myös kehitetään.

Lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä tulojen arvioidaan alittavan talousarvion 0,5 miljoonalla eurolla, myynti- ja maksutuotoissa. Menoissa on ylityspainetta 0,1 miljoonaa euroa. Ylitys muodostuu henkilöstökuluista, 0,3 miljoonaa euroa, aineista ja muissa tiliryhmissä 0,2 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan muiden palvelujen ostoissa, 0,5 miljoonaa euroa. Lastensuojelun laitoshoitoa tarvitsevien lasten määrää on pyritty pitkäjänteisesti vähentämään vahvistamalla erityisesti nuorten monialaisia ja intensiivisiä avohuollon tukitoimia.

Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveyspalveluissa tulojen arvioidaan alittavan talousarvion 0,2 miljoonalla eurolla maksutuotoissa ja muissa toimintatuotoissa. Menoissa on ylityspainetta 3,2 miljoonaa euroa, joka koostuu muiden palvelujen ostoista, 2,8 miljoonaa euroa- pääosin kasvatuksen ja koulutuksen ilmoitetusta ylitysennusteesta henkilöstömitoituksen osalta, asiakaspalvelujen ostoista, 0,4 miljoonaa euroa ja aineista ja tarvikkeista, 0,3 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan henkilöstömenoissa 0,4 miljoonaa euroa.

Nuorten ja aikuissosiaalityön palveluissa tulojen arvioidaan alittavan talousarvion 0,4 miljoonalla eurolla pääosin muissa toimintatuotoissa. Menojen arvioidaan alittavan budjetin 2,2 miljoonaa euroa. Alitusta on henkilöstömenoissa, asiakaspalvelujen ostoissa ja avustuksissa kotitalouksille.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteisten kustannusten arvioidaan alittavan budjetin 0,4 miljoonalla eurolla muiden palvelujen ostoissa.

Terveys- ja päihdepalvelut

Terveys- ja päihdepalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 2,4 miljoonalla eurolla. Menoissa on ylityspainetta 4,7 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen talousarvioon verrattuna.

Suurimmat ylityspaineet menoissa on asiakaspalvelujen ostoissa 5,8 miljoonaa euroa ja muiden palvelujen ostoissa 3,0 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan henkilöstömenoissa 3,5 miljoonaa euroa sekä vuokrakuluissa 0,8 miljoonaa euroa.

Tulojen ennustetaan ylittävän budjetin myynti- ja maksutuotoissa yhteensä 6,8 miljoonaa euroa ja muissa toimintatuotoissa 0,3 miljoonaa euroa, vastaavasti tuet- ja avustukset tiliryhmässä ennustetaan 4,7 miljoonan euron alitusta.

Terveysasemilla ja sisätautien poliklinikalla tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,7 miljoonalla eurolla ja menojen arvioidaan alittavan budjetin 2,5 miljoonalla eurolla. Ylityspainetta on muiden palvelujen ostoissa 4,4 miljoonaa euroa, asiakaspalveluiden ostoissa 1,6 miljoonaa euroa ja aineissa ja tarvikkeissa 0,3 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan henkilöstömenoissa 8,8 miljoonaa euroa.

Asumis-, kriisi- ja päihdepalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 3,5 miljoonalla eurolla ja menoissa on ylityspainetta 6,7 miljoonaa euroa. Valtaosa ylityspaineesta on asiakaspalvelujen ostoissa 6,8 miljoonaa euroa. Valtion rahoittamat hankkeet selittävät 1,6 miljoonalla eurolla ylityspainetta ja näihin ennustetaan 1,4 miljoonan euron valtionavustusta. Asiakaspalvelujen ostojen ylitys johtuu suuresta tuetun asumisen palvelutarpeesta ja osaltaan asumisen tuen sopimusten indeksikorotuksista sekä päihdepalveluissa lisäksi korvaushoidon kustannusnoususta, päihdetyöntekijöiden lisäresurssoinnista ja c-hepatiitin lääkekustannuksista.

Psykiatriassa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,5 miljoonalla eurolla ja menoissa on ylityspainetta 4,0 miljoonaa euroa, joka koostuu henkilöstökustannuksista.

Suun terveydenhuollossa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,8 miljoonalla eurolla ja menoissa arvioidaan alittavan budjetin 3,4 miljoonalla eurolla.

Terveys- ja päihdepalvelujen yhteisten tulojen arvioidaan alittavan budjetin 5,1 miljoonalla eurolla tuet- ja avustukset tiliryhmän osalta ja menojen arvioidaan olevan budjetissa. Palvelukokonaisuuden yhteisiin toimintatuloihin on budjetoitu elpymishankkeiden (Kestävän kasvun hanke) tulot, jotka toteutuvat palveluissa.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 17,5 miljoonalla eurolla, menojen arvioidaan alittavan budjetin 12,4 miljoonalla eurolla ja toimintakatteen ennuste on 30 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna. Hankkeiden osuus tuloissa ja menoissa on 1,6 miljoonaa euroa.

Tulojen suurin arvioitu ylitys koostuu maksutuotoista (13,1 miljoonaa euroa). Menoissa muiden palvelujen ostot -tiliryhmän ylityspaine on 3,2 miljoonaa euroa, joka johtuu pääosin kotihoidon tukipalveluista, etähoidosta ja lääkeautomattien vuokrista. Vastaavasti säästöä ennustetaan henkilöstömenoissa ja asiakaspalvelujen ostoissa.

Arviointitoiminnassa tulojen arvioidaan ylittävän 7,0 miljoonalla eurolla. Ylitys muodostuu pääasiassa maksu- ja vuokratuotoista. Menojen ennustetaan alittuvan 1,6 miljoonaa euroa. Alitus muodostuu pääosin asiakaspalveluiden ostoista.

Kotihoidossa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 4,0 miljoonalla eurolla ja menojen alittuvan 8,0 miljoonalla eurolla. Tuloylitys syntyy maksutuotoista. Menojen osalta säästöä muodostuu pääosin henkilöstökuluista 12,1 miljoonaa euroa. Vastaavasti muiden palvelujen ostot ylittävät budjetin 5,2 miljoonaa euroa, josta merkittävin osa muodostuu vuokratyövoimasta ja kotihoidon tukipalveluista.

Seniorikeskuksissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 4,6 miljoonalla eurolla ja menojen alittuvan 1,3 miljoonalla eurolla. Tuloissa pääosa ylityksistä koostuu maksutuotoista ja tuet- ja avustukset tiliryhmästä. Menojen osalta säästöä muodostuu pääosin muiden palveluiden ostoissa ja vuokratuotoissa.

Helsingin sairaalassa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,9 miljoonaa euroa ja menoissa on ylityspainetta 0,2 miljoonaa euroa. Tuloylitys muodostuu maksutuotoista. Menoissa ylityspainetta on pääsiassa henkilömenoissa.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen yhteisissä menoissa ennustetaan alitusta 1,7 miljoonalla eurolla. Alitus muodostuu pääosin rintamaveteraanien palveluista, jotka ovat maksuttomia rintamaveteraaneilla ja oikaistaan tilinpäätöksessä käyttömenoista taseeseen.

Pelastuslaitos

Pelastuslaitoksen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,3 miljoonalla eurolla, menojen arvioidaan alittavan budjetin 1,2 miljoonalla eurolla ja toimintakatteen ennuste on 2,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna.

Tulojen ylitys koostuu tilanne- ja johtokeskustehtävien kokoamisesta, josta laskutetaan muita hyvinvointialueita sekä onnettomuuksien ehkäisyn ja erheellisten paloilmoitusten maksujen korotuksista. Menojen alitus johtuu pääosin rekrytointien ja hankintojen siirtymisellä seuraavalle vuodelle. Sisäministeriö on myöntänyt Helsingin kaupungille pelastajakoulutuksen järjestämiseen vuonna 2025 Helsingin pelastuskoulussa 2 miljoonaa euroa ja pelastajakoulutuksen kalusto- ja materiaalihankintoihin 0,5 miljoonaa euroa. Pelastuskoulun kustannusten ennustetaan toteutuvan myönnetyn avustuksen mukaisesti.

Toimialan yhteiset palvelut

Toimialan yhteisten palvelujen tulojen arvioidaan alittavan budjetin 1,3 miljoonalla eurolla, menojen arvioidaan alittavan budjetin 4,9 miljoonalla eurolla ja toimintakatteen ennuste on 3,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna. Toimialan yhteisiin palveluihin budjetoidaan kanslian palvelusopimus.

Toimialan yhteiset toimintamenot

Toimialan yhteisten tulojen arvioidaan toteutuvan lähes budjetin mukaisesti, menojen alittavan budjetin 55,3 miljoonalla eurolla ja toimintakatteen ennuste on 55,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna. Toimialan yhteisiin menoihin on budjetoitu muun muassa toimialan vuokrakustannukset, yhteiset tilahankkeet, keskitetyt atk-palvelut, Apotin kustannukset, toimialan palkkatukityöllistetyt sekä kaupungin palkkaohjelmaan ja lomapalkkavelkaan liittyvät varaukset. Säästöä ennustetaan pääosin muiden palvelujen ostoissa yhteensä 55,3 miljoonaa euroa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan valtion vuoden 2025 rahoituksesta jälkikäteistarkistuksen osuus oli 151,0 miljoonaa euroa. Jälkikäteistarkistus tulee pienenemään tulevien vuosien aikana ja rahoitusmallin vakaus epävarmaa, joten toimialalla on haluttu varautua tulevien vuosien pienevään rahoitukseen. Tästä syystä toimialan yhteisiin toimintamenoihin budjetoitiin tarvetta enemmän määrärahaa, jolla voidaan varmistaa ylijäämäinen tulos ja riittävä varautuminen pienenevään rahoitukseen tuleville vuosille.

HUS-yhtymän ennuste on laadittu tammi-heinäkuun toteutumien pohjalta. HUS-yhtymä ennuste sisältää palvelutuotannon ennusteen lisäksi arvion Helsingin ja muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden talousarviokehyksen tasauksesta. HUS-yhtymä ennustaa Helsingin palvelutuotannon ylittävän talousarvion, mutta Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden arvioidun kehyksen tasauksen jälkeen alittavan Helsingin HUS-yhtymän talousarvion.

Investoinnit

Investointien rahoitus sisältyy valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen. Investointeihin toimialalla budjetoitu talousarviomääräraha ei ole sitova kaupunginvaltuustoon nähden. Investointien ennustetaan alittavan talousarvion noin 2,9 miljoonaa euroa, joka johtuu pääosin tilahankkeiden siirtymisellä seuraavalle vuodelle ja Laakson yhteissairaalan tietotekniikkahankkeiden siirtymisellä HUSille sekä Talpan ohjelmistorobotiikan kehittämisen siirtymisellä.

Kaupunkistrategian, palvelustrategian ja toimintasuunnitelman toimenpiteiden edistyminen

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian 2023–2025 lisäksi toimintaa on ohjannut valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollolle sekä pelastustoimelle asetetut tavoitteet sekä Kasvun paikka -strategia vuosille 2021–2025. Uusi kaupunkistrategia, Helsinki josta voimme olla ylpeitä, on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.8.2025 § 183.

Kaupunkistrategiaa on toteutettu ohjelmaryhmien puitteissa, erityisesti keskittyen segregaation ehkäisyyn. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen näkökulmasta keskeisiä kaupunkistrategian, palvelustrategian ja palvelutason tavoitteita ovat olleet muun muassa helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, alueiden ja väestöryhmien eriytymisen ehkäiseminen, tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittäminen, henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen sekä vastuullisen taloudenpidon edistäminen.

Kaupunkistrategian toteutumisessa on tunnistettu useita onnistumisia, kuten sähköisten ja etäpalvelujen lisääntyminen, pelastustoimen toimintavalmiuden parantuminen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistaminen uudella Mieppi-palvelupisteellä sekä asunnottomuuden vähentäminen. Myös terveysaseman kiireettömän hoidon saatavuutta pyritään edelleen lisäämään omien toimintamallien, työnjaon ja johtamisen kehittämisellä, palvelusetelitoiminnalla sekä ulkoisella palveluhankinnalla. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin palveluketjun rakentamista ja käyttöönottoa jatketaan. Myös lapsiperheiden varhaisen tuen mallia sekä lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä -palveluketjun kehittämistä jatketaan. Lisäksi varmistetaan erityispalvelut toistuvasti ja vakavasti rikoksilla oireileville alaikäisille monialaisessa yhteistyössä muun muassa poliisin kanssa. Iäkkäiden mielekästä kotona asumista ja muistiystävällistä toimintaa tuetaan hyödyntämällä ikäystävällistä teknologiaa ja vahvistamalla iäkkäiden toimintakykyä parantavia ennaltaehkäiseviä ja digitaalisia palveluja. Palvelutarpeen arviointia on kehitetty, työnjakoja yhtenäistetty sekä asiakkaan hoitoketjua sujuvoitettu.

Palvelustrategiaa on toimeenpantu pääasiassa toimialatasoisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa, kuten muutosohjelmassa, Kestävän kasvun hankkeessa ja omavalvontaohjelmassa. Näiden toteutumista seurataan omilla seurantasuunnitelmillaan.

Strategiseen johtamiseen panostetaan ja valmistellaan kaupunkistrategian ja palvelustrategian sovittamista vahvemmin yhteen tulevalle strategiakaudelle. Monituottajamallia on hyödynnetty ja tuotantotapa-analyysejä on käytetty palvelujen kehittämisessä ja tuotantotaparakenteen optimoinnissa. Valvontatyötä on yhdenmukaistettu ja omavalvontaohjelma päivitetty. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tietojohtamiseen on laadittu suunnitelma, joka tukee palvelustrategian tavoitteita. Erikoissairaanhoidon ohjausta ja kumppanuutta Helsingin kaupungin, hyvinvointialueiden ja HUSin välillä on vahvistettu ja kustannusten ennustettavuutta parannetaan edelleen.

Vuoden 2025 osalta toimintasuunnitelmassa korostuvat painopisteinä palvelustrategian tavoitteista henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja osaaminen, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, yhteistyö erikoissairaanhoidon järjestämisessä, palvelurakenne, tuotantotavat ja kustannusvaikuttavuus sekä palvelutarve ja asiakaskokemus. Henkilöstön saatavuuden osalta tavoitellaan toimialan vetovoimaisuuden lisääntymistä ja henkilöstön pysyvyyden ja saatavuus paranemista. Toimenpide-esimerkkeinä jatketaan esihenkilötukea hakijakokemuksen parantamiseksi sekä kehitetään urapolkuja lähtövaihtuvuuden vähentämiseksi. Lisäksi koulutustoimintaa ja siihen liittyvää markkinointia jatketaan.

Kontulan pelastusasema aloitti toimintansa helmikuussa, ja pelastustoiminnan kehitystyötä jatketaan suunnitelmallisesti. Kotihoidossa on systemaattinen protokolla päivystyksellisiin tilanteisiin ja henkilöstön asiaan liittyvä koulutus. Helsinki tarjoaa liikkuvaa hoitajaa ja puhelimella tavoitettavaa päivystävää lääkärikonsulttia ohjeistamaan, mitä tehdään eri tilanteissa. Perusterveydenhuollon kiireettömään sairaanhoitoon pääsyä kehitetään kiinnittämällä huomiota mahdollisimman laajasti eri vaikuttaviin tekijöihin.

Palvelutarpeen ja asiakaskokemuksen osalta tavoitellaan sitä, että kokonaiskuva asukkaiden palvelutarpeista selkeytyy ja ymmärrys asiakaskokemuksesta lisääntyy. Asiakaskokemuksen ymmärrystä lisätään seuraamalla NPS-suositteluindeksiä, jota mitataan osana jatkuvaa toimintaa palveluissa. Asiakkuudet Helsingin Sotessa -koulutuksen suoritusprosentin nostamiseksi lisätään markkinointia ja viestitään koulutukseen liittyen muun muassa toimialan koulutuksen tiedotteella kaikille kohderyhmään kuuluville.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta tekee kaupunginhallitukselle esityksen palvelustrategiasta vuosille 2026–2029 kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen kaupunginvaltuusto päättää palvelustrategiasta.

Palvelukustannusten, sitovien ja kaupunkiyhteisten tavoitteiden toteutuminen

Sitovien toiminnallisten tavoitteiden, kaupunkiyhteisten tavoitteiden ja palvelukustannusten toteutuminen kuvataan tämän esityksen liitteissä 1–3.

Arvio merkittävimmistä toimintaympäristön ja palvelutuotannon riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Epävarmuutta ennusteeseen tuovat palvelujen kysynnän ja käytön vaihtelut sekä mahdolliset valtionrahoituksen muutokset.