Päätös Helsingin kaupungin asuntotuotantopalvelun ilmoituksesta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Makasiininlaituri, Pakkahuoneenlaituri, Laivakatu, Ullanlinna

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit-palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit-palvelu
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

(Yhteyshenkilö: Johanna Hytönen, johanna.hytonen@hel.fi)

Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija

Alue sijaitsee Helsingin 3. (Kaartinkaupunki), 7. (Ullanlinna) ja 9. (Kaivopuisto) kaupunginosissa kiinteistöillä 91–3–9906–101, 91–3–9909–100, 91–7–9909–102, 91–9–9906–101 ja 91–9–9906–100 osoitteessa Laivasillankatu. Alueiden maanomistaja on Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 13.03.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat liitteet:
Makasiininranta, Eteläsatama, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Helsingin kaupunki, Ramboll Finland Oy, 1510079188-010, 28.2.2025.

Ilmoitusta on täydennetty 11.14.2025 sähköpostitse. Täydennyksessä toimitettiin tarkemmat tiedot märkien maa-ainesten valumavesien johtamisesta, putkien ympärille asennettavista rakennekerroksista sekä jäännöspitoisuuksien näytteenotosta.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 3. (Kaartinkaupunki), 7. (Ullanlinna) ja 9. (Kaivopuisto) kaupunginosissa kiinteistöillä 91-3-9906-101, 91-3-9909-100, 91-7-9909-102, 91-9-9906-101 ja 91-9-9906-100, Laivasillankadun koillispuolella. Kunnostusalueen pinta-ala on noin 5,9 ha.

Alueelle tehdään esirakentamis- ja vetäytymistoimenpiteitä.

Suunnittelualue toimii nykyään Helsingin Sataman Olympiaterminaalin tukitoimintojen alueena. Alue on pääasiassa sataman toimintaan liittyvän henkilöauto- ja rekkaliikenteen käytössä sekä pysäköintialueena.

Eteläsatamassa ja Makasiininrannassa on ollut nykyisen kaltaista satamatoimintaa 1800-luvulta saakka. Nykyisen muotonsa satama-alue on saanut 1900-luvun alkupuolella, mutta alue on kehittynyt ja muuttunut vuosin saatossa. Alueella on ollut satamatoiminnan lisäksi mm. laivaveistämö. Satama alue on perustettu lähes kokonaisuudessaan merestä täytetylle alueelle. Alueella on tehty maaperän haitta-aineisiin liittyviä tutkimuksia vuonna 2021 ja 2024.

Ilmoitusalue on rajattu alla olevassa kuvassa sinisellä katkoviivalla.

Ilmoituksen sisältö

Maaperä, pohjavesi ja pintavedet

Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa täyttömaata. Täyttömaakerros alueella on noin 3–10 metriä. Täyttömaakerroksen alla on alueen luoteis-eteläosassa silttiä ja hiekkaa. Alueen nykyinen maanpinnantaso on noin tasolla +1,8 ja +2,5 välillä.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin 4,8 km etäisyydellä kaakkoon sijaitseva Santahamina.
Suunnittelualueen pohjoisosassa on yksi pohjaveden havaintopiste, josta viimeisin pinnankorkeushavainto on vuodelta 2016. Pohjaveden pinnankorkeus on ko. havaintoputkessa ollut -0,38 m ja + 0,24 m välillä.

Itäpuolella alue rajautuu mereen (Eteläsataman lahti).

Haitta-ainetutkimukset

Vahanen Environment Oy on tehnyt kiinteistölle maaperän pilaantuneisuustutkimuksen toukokuussa 2021. Yhteensä 10 tutkimuspisteessä todettiin yhdessä tai useammassa näytteessä VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvon tai ohjearvotason ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia. Haitta-aineista todettiin metalleja (As, Sb, Cd, Hg, Cu, Zn) ja PAH-yhdisteitä (bentso(a)pyreeni, fenantreeni, fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, betso(a)antraseeni, antraseeni, naftaleeni).
Tutkimusten yhteydessä asennetuista väliaikaisista pohjavesiputkista otetuissa vesinäytteissä todettiin laboratorioanalyyseissä laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina metalleja (As, Cd, Zn) ja PAH-yhdisteitä. Lisäksi kahdessa putkessa todettiin 4-isopropyylitolueenia ja yhdessä öljyhiilivetyjen raskaita jakeita.

Ramboll Finland Oy on toteuttanut suunnittelualueelle täydentäviä maaperätutkimuksia vuonna 2023 ja 2024. Vuonna 2023 tehdyssä koekuoppatutkimuksessa. Maanäytteitä otettiin yhteensä 16 kappaletta ja kaikissa näytteissä havaittiin yksittäisinä kappaleina tiiltä ja/tai betonia. Laboratorioanalyyseissä todettiin VNa 14/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina metalleja (As, Pb, Zn) seka PAH-yhdisteitä.
Vuonna 2024 toteutuneessa kairausnäytteenotossa maanäytteitä otettiin kuudesta tutkimuspisteestä. Kaikki näytteet olivat täyttömaata. Kahdessa tutkimuspisteessä havaittiin vähäinen määrä tiiltä ja/tai betonia. Yhdessä pisteessä VNa 214/2007 mukainen kynnysarvo ylittyi yhdessä pisteessä arseenin, bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin, fluoranteenin ja naftaleenin osalta. Sen lisäksi yhdessä pisteessä ylittyi bentso(a)pyreenin kynnysarvo.

Tutkimusten perusteella maata, jossa ylittyy ylempi ohjearvo arvioidaan olevan 400-700 m² alueella 300-600 m³ktr. Alemman ohjearvon ylittäviä ja ylemmän ohjearvon alittavia maa-aineksia arvioidaan olevan yhteensä noin 500 m2 alueella 250–400 m³ktr.

Alla tutkimuspisteet kartalla.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Kohde sijaitsee satama-alueella, jossa sovellettava ohjearvo on valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukainen ylempi ohjearvo. Ylemmän ohjearvon ylittävänä pitoisuutena kohteessa on todettu fluoranteenia, kuparia, lyijyä sinkkiä sekä PAH-yhdisteitä. Lisäksi pohjavedessä on todettu 4-isopropyleenia.

Suunnitelmassa arvioitiin seuraavien haitta-aineiden ominaisuuksia: metallit, PAH-yhdisteet sekä 4-Isopropyleenitolueeni.

Alue on kokonaan asfaltoitu ja kivetty. Kohde rajautuu pohjoisessa paikoitusalueeseen, lännessä tiealueeseen, idässä mereen ja etelässä Olympiaterminaaliin ja sen paikoitusalueisiin.
Haitta-aineita on todettu päällystetyn alueen alapuolella olevassa täyttökerroksessa 0–8 m syvyydellä. Kaivua nykyisen maanpinnan alapuolelle tehdään johtosiirtojen aikana sekä vähäisiä kaivuja uuden kunnallistekniikan rakentamisen aikana.

Suunnittelualue tulee tulevassa käytössä olemaan rakennettua, eikä kohteella ole nykyisessä tai tulevassa käytössä erityisiä ekologisia arvoja. Pintamaassa ei ole todettu ekologiset viitearvot ylittäviä pitoisuuksia ja alue on kokonaisuudessaan päällystetty.
Haitta-aineiden aiheuttama ekologinen riski maaperäeliöstölle arvioidaan vähäiseksi.

Alue on nykyisessä käytössä asfaltoitu tai kivetty, joten altistumista ei nykytilanteessa tapahdu. Tulevassa käytössä alueet on rakennettu, asfaltoitu, istutettu tai kivetty, joten suoraa kosketusta tai tahatonta maansyöntiä ei tapahdu. Rakentamisen aikana on mahdollista altistua suoran kosketuksen ja tahattoman maansyönnin kautta.

Alueen maanäytteistä tehtyjen liukoisuustestien perusteella kohteen metallit eivät ole helposti liukenevassa muodossa. Kohteesta otetuissa vesinäytteissä yhdessä näytteessä on todettu pohjavesialueille käytettäväksi tarkoitettujen vertailuarvojen (YHO 6/2014 ja VNa 1040/2006,341/2009) ylittävä liukoisen arseenin pitoisuus. Koska kohde ei sijaitse pohjavesialueella metallien ei arvioida kulkeutuvan merkittävästi pohjaveden mukana.

PAH- yhdisteet ovat veteen niukkaliukoisia. Alueen pohjavedessä on todettu laboratorion määritysrajan ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia, mutta pitoisuudet ovat pohjavesialueille käytettäväksi tarkoitettuihin vertailuarvoihin verrattuna pieniä.

4-Isopropyleenitolueeni on veteen maaperäolosuhteissa niukkaliukoinen eikä sitä arvioida kulkeutuvan mereen sellaisina pitoisuuksina, että siitä olisi haittaa vesieliöille. Kohde on suurelta osin päällystetty, joka tulee merkittävästi vähentämään maaperän läpi suotautuvan veden määrää.

Kohteessa tehdään maaperän kunnostustoimenpiteitä rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Maaperässä todetuista haitta-aineista ei arvioinnin perusteella aiheudu ympäristö terveysriskejä, eikä kohteeseen ole tarpeen esittää numeerisia kunnostustavoitteita.

Suunnittelualueelle sijoitetut tutkimuspisteet jakautuvat epätasaisesti ja tutkittava alue ja massamäärä on iso suhteessa tutkimuspisteverkkoon. Tulevan rakentamisen tasot eivät kaikilta osin ole vielä varmistuneet. Epävarmuuksilla ei kuitenkaan arvioida olevan merkitystä riskinarvion johtopäätöksiin

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kohteella ei ole riskinarvoperusteista kunnostustarvetta, joten haitta-ainepitoiset maat kaivetaan pois rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Kaivu toteutetaan tarvittaessa lajittelevana kaivuna, jolloin kaivun yhteydessä pilaantuneesta maasta erotetaan suuret kivet ja jätejakeet kaivinkoneen kauhalla tai käyttämällä välppäkauhaa. Maamassat lajitellaan haitta-ainepitoisuuden ja muiden ominaisuuksien mukaan. Pilaantuneet maat/jätteet pidetään erillään kaivun aikana ja työmaavarastoinnin aikana. Suunnittelualueelta pois ajettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia tarkennetaan tarvittaessa työn aikana ottamalla näytteet kaivettavista maa-aineksista ennen niidenkuljettamista vastaanottopaikkoihin.

Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja jokaisesta pilaantuneen maan kuormasta kohteen ympäristötekninen valvoja laatii siirtoasiakirjan, joka pidetään mukana kuljetuksen aikana. Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa ja tiedot liitetään kuormakirjanpitoasiakirjoihin.

Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan alueella poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, selvitetään materiaalin laatu laboratorioanalyysien avulla.

Mikäli maa-aines on hyvin märkää, käytetään tarvittaessa lietelavoja tai märät massat kuivatetaan ennen kuljetusta. Kaivumaat kuivatetaan kaivannossa tai kaivannon reunalla, jolloin vesi valuu takaisin samaan kaivantoon. Mikäli kaivannon maa-aineksissa on todettu alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, vesi pumpataan pois kaivannosta. Vedestä otetaan näytteet ja johdatetaan haitta-ainepitoisuuksien perusteella HSY:n viemäriin tai maastoon pääkaupunkiseudun työmaavesiohjeen mukaisesti.

Kaivua ohjaa ympäristötekninen valvoja.

Massanvaihto suoritetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja kunnostus päätetään, kun rakentamisen tavoitesyvyydet ja -laajuudet on saavutettu.

Haitta-ainetutkimukset, puhdistustyön laadunvalvonta ja eristysrakenteet

Maahan asennettavissa putkissa ja muissa rakenteissa otetaan huomioon maakerrosten ja pohjaveden haitta-aineet. Kunnallistekniikan kuten putkien ja kaapeleiden ympärille asennetaan vähintään 0,3 m kerros maa- tai kiviainesta, jossa pitoisuudet alittavat kynnysarvotasot.

Ympäristötekninen valvoja ohjaa massanvaihdolla tehtävän haitta-ainepitoisen maan kaivua ja maa-ainesten lajittelua ennakkotutkimustiedon ohella työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseillä ja -havainnoilla. Alueelle tehdään tarkentavia tutkimuksia tarvittaessa pilaantuneiden alueiden rajauksen tarkentamiseksi.

Maaperän jäännöspitoisuudet määritetään kaivutöiden päätyttyä kaivantojen seinistä ja pohjista otetuista näytteistä niillä alueilla, joilla on todettu haitta-aineita VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason ylittävinä pitoisuuksina.

Näytteistä analysoidaan laboratoriossa haitta-aineet, joita kyseisen kaivannon alueella on ennakkotutkimuksissa todettu. Näytteet otetaan riittävällä tiheydellä siten, että jokaisen seinän ja pohja-alan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä riittävällä tarkkuudella.

Mikäli kaivannon alueelle jää alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan kaivurajaan huomiorakenne ennen kaivannon täyttöä. Kohteessa ei arvioida ennakkotietojen perusteella olevan tarvetta eristerakenteille. Mikäli työn aikaisen riskinarvioinnin perustella eristerakenne todetaan tarpeelliseksi, suunnitellaan eriste ja sen asennus erikseen.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Normaalin maarakennustyömaan työsuojelunäkökohtien lisäksi kohteen kunnostuksessa on huomioitava alueella todetut haitta-aineet, joista voi aiheutua terveysriskejä mahdollisesta altistumisesta työn aikana. Ensisijaisia mahdollisia altistumisreittejä ovat erityisesti hengitysteiden (pöly tai haihtuvat yhdisteet) kautta tapahtuva altistuminen, maan nieleminen ja suora kosketus pilaantuneeseen maahan.

Veden tutkiminen ja käsittely

Alueen pohjavedenpinnantaso seuraa merenpinnan korkeutta. Pääosa tulevan rakentamisen kaivutöistä tapahtuu merenpinnantason yläpuolella, mutta osassa hule-, talousvesi- ja viemärilinjakaivannoista arvioitu kaivutaso on lähellä merenpinnantasoa. On siis mahdollista, että kaivantoihin kertyy pohjavettä ja rakentamisen aikana on tarpeen kuivattaa kaivantoja. Mikäli rakennustöiden yhteydessä pilaantuneen maan kaivantoihin kertyy vettä, veden haitta-ainepitoisuudet varmistetaan näytteenotolla. Vedet johdetaan vedenlaadun ja kaivannon haitta-ainepitoisuuksien mukaan joko maastoon, hulevesiviemäriin tai jätevesiviemäriin. Vedet käsitellään aina kiintoaineen erotuksella. Jos vesi ei täytä johtamispaikan laatuvaatimuksia, se käsitellään ennen johtamista esim. öljynerottimella, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä.

Vesien johtaminen hulevesiviemäriin tai maastoon tehdään Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjeen mukaisesti. Vesien jäteviemäriin johtaminen tehdään HSY:ltä haettavan viemäröintiluvan mukaisesti.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Haitta-ainepitoiset maat pyritään lastaamaan suoraan kuorma-autojen kyytiin, joilla ne toimitetaan valittuun luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Poistettavaa massaa voi olla tarpeen välivarastoida työmaa-alueella lyhytaikaisesti lisätutkimusten tai kuljetusten järjestelyjen ajaksi.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kaivettavat maa-ainekset, joiden analysoitujen haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvon mutta alittavat alemman ohjearvotason, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä. Kaivettavat haitta-ainepitoiset massat hyödynnetään ensisijaisesti kaivumassojen syntymäpaikalla esim. putkikaivantojen täytöissä. Hyödynnetyistä maista (haitta-ainepitoisuudet yli kynnysarvojen) pidetään kirjaa (määrä, alkuperä, hyödyntämisalue).

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantuneiden maiden kaivua ja tarkkailee alueelta mahdollisesti löytyviä, aikaisemmista havainnoista poikkeavia merkkejä pilaantuneisuudesta, jätteistä ja rakenteista. Poikkeavista jätteistä tai maa-aineksista otetaan näyte laboratorioanalyysiä varten.

Tiedottaminen ja raportointi

Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä. Kunnostustyömaan ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa kohteesta, jossa esitetään tiedot otetuista näytteistä, tiedot alueelta poistetuista pilaantuneista massoista sekä muita havaintoja ja mahdolliset poikkeamat suunnitelmista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla työmaalla kaivutöiden aikana.

Urakoitsija vastaa hyötykäytettävien kaivumaiden kirjanpidosta ja toimittaa kyseiset tiedot ympäristötekniselle valvojalle.

Kunnostus toteutetaan useassa eri vaiheessa esirakentamis- ja vetäytymisvaiheitten takia. Kunnostuksen vaiheista laaditaan raportti kalenterivuosittain. Raportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

Tiedottamisesta vastaa Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu.

Puhdistustyön ajankohta

Työt aloitetaan toukokuussa 2025, sen jälkeen rakentaminen etenee vaiheittain vuoteen 2030 asti. Ilmoituksen kunnostussuunnitelma koskee alueelle tehtäviä esirakentamis- ja vetäytymistoimenpiteitä. Alueelle laaditaan myöhemmin kunnostussuunnitelma alueen lopullista käyttöä varten.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole. 

Ratkaisu

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Laivasillankatu, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet

1. Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja ilmoituksessa esitettyjen sekä tässä päätöksessä esitettyjen määräysten mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §)

2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §) 

3. Alueen maaperässä sekä pohja- ja orsivedessä olevat haitta-aineet eivät saa kulkeutua talousveteen vesijohtoverkoston kautta. (YSL 135 §) 

4. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL  5, 12, 13 §) 

5. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §) 

6. Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)  

7. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi suurempina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta.  
Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

8. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §) 

9. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §) 

10. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjista tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Ne on otettava niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa yli kynnysarvon pitoisuuksina todetut haitta-aineet. (YSL 6 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

11. Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee asentaa myös hyödynnettävien haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävien maa-ainesten alle. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

12. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §) 

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

13. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §) 

14. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,15, 17 §)

15. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista vastaanottopaikkaan.

16. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä määräyksen 19 mukaisesti, on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäviksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäviksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

17. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista.
Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

18.Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §) 

Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

19. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

20. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 14, 134, 136, 172 §, JL 13 §)

21. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

22. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

23. Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti, jossa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:ien mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.  

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.  

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. 

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet (perustelut määräyksille 1-7)

Maaperän kunnostaminen on tarpeen esirakentamisen vuoksi. Haitta-ainetutkimuksissa alueen maaperässä on todettu ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä, kuparia, lyijyä, PAH-yhdisteitä ja fluoranteenia. Kunnostustyö on esitetty tehtäväksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa, koska kunnostussuunnitelman perusteella alueella todetut haitta-aineet eivät aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle tulevassa käytössä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Aluetta ei ole tutkittu kattavasti, joten maaperässä ja orsivedessä tulevaisuudessa todetut haitta-aineet voivat kulkeutua talousveteen tavallisten putkimateriaalien läpi, siksi alueen vesijohtoverkoston materiaaleissa tulee ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Alueella on todettu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. 

Määräys on tarpeen, mikäli alueella todetaan haisevia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa. 

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Aiemmin todettuja haitta-ainepitoisuuksia selvästi suuremmat pitoisuudet voivat vaikuttaa riskinarvion lopputulokseen.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 8-10)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan.

Pitoisuuksien mittauksessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. (Perustelu määräykselle 8)

Kaivua ohjaavista näytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. (Perustelu määräykselle 9)

Jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. (Perustelu määräykselle 10)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (perustelut määräyksille 11-12)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.  

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteiden asennussuunnitelman esittämisellä etukäteen varataan vastaavasti mahdollisuus arvioida perusteet kaivujen lopettamiselle kohdassa, johon huomiorakenteita ollaan asentamassa. (Perustelu määräykselle 11)

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. (Perustelu määräykselle 12)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 13-16)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana. 

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. 

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Haitta-aineiden tutkimisella pois kuljetettavista maa-aineksista turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Määräykset ovat tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 17-18)

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelu määräykselle 19)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelu määräykselle 20)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 21-22)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden uusien tai yllättävien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä. 

Tiedottaminen ja raportointi (perustelu määräykselle 23)

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Määräys naapureille tiedottamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ettei kunnostus loukkaa yksityistä etua.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Toimivaltainen viranomainen 

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset  

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta. 

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.