Stansvikinkallion pohjoisosa, puistosuunnitelma, Laajasalo

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteenä 2 olevan Stansvikinkallion pohjoisosan puistosuunnitelman nro VIO 6430/1.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Suunnittelualueena oleva Stansvikinkallio-nimisen puiston osa sijaitsee Laajasalon (49.) kaupunginosassa, osa-alueella Kruunuvuorenranta (494). Puisto on voimassa olevassa asemakaavassa (tunnus 21410, vahvistettu 14.3.2018) nimetty Stansvikinkallioksi ja osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Puistosuunnitelma on voimassa olevan asemakaavan mukainen.

Suunnittelualue käsittää pelkästään Stansvikinkallion pohjoisosan, ja sen pinta-ala on 1 835 m².

Suunniteltu Stansvikinkallion osa sijaitsee uuden asuinkerrostalojen korttelialueen keskellä. Puisto rajautuu lännessä asuinkorttelin 49333 tonttiin ja katuaukioon, pohjoisessa asuinkorttelin 49334 tonttiin sekä idässä asuinkorttelin 49335 tonttiin ja katuaukioon. Etelän suuntaan suunnittelualue rajautuu muuhun Stansvikinkallion lähivirkistysalueeseen.

Alue on nykyisin kalliometsää, jonka pohjoisimpia osia on muokattu 1960-luvulla öljysataman rakentamisen aikoihin. Tällöin osa kalliosta louhittiin tasaiseksi ja aidattiin.

Suunnittelualueen eteläpuolella, sen ulkopuolella, on geologisesti arvokas, pyöreistä kivistä ja sorasta koostuva pieni rantavalli tai harju, joka on luokiteltu 3. arvoluokkaan. Sen geologinen arvo on pieni (lähde: Helsingin luontotietojärjestelmä). Siihen ei kohdistu muutoksia tämän puistosuunnitelman johdosta.

Puiston osan rakentaminen mahdollistaa viereisten rakennusten toteuttamisen, parantaa alueen kulkuyhteyksiä ja tarjoaa alueen asukkaille viihtyisän ja luonnonläheisen virkistysalueen. Helsingin kaupungin Asuntotuotannolle varatun korttelin toteutus käynnistyy, kun korttelin viereiset osat kadusta ja puistoreitistä valmistuvat.

Puistoreitin on tarkoitus ohjata ihmisten kulkua kestävälle käytävälle, jolloin luonnonmukaisten alueiden kuluminen vähenee. Nykyisin kallioalueella risteilee runsaasti polkuja.

Kaupunginvaltuusto päätti 2.3.2022 asettaa pääosan Stansvikinkallion asemakaava-alueesta uudelleen arvioitavaksi. Samassa päätöksessä HEL 2021-011572 valtuusto päätti, että kaupunki edistää jo varattujen tonttien toteutusta kaava-alueen pohjoislaidalla.

Stansvikinkallio -nimisen puiston pohjoisosan suunnittelu ja toteutus on osa kaupunginvaltuuston päätöksen toimeenpanoa, sillä luovutetun tontin 49334 toteuttaminen asemakaavan mukaisella tavalla edellyttää louhintaa myös puiston puolella. Louhintaa ei voida toteuttaa ilman puistosuunnitelman hyväksymistä.

Korttelin 49334 rakentaminen on Helsingin oman asuntotuotantotoimiston (ATT) hanke. Noin 140 vuokra-asunnon kohteella on jo rakennuslupa. Rakentaminen alkaa loppukeväällä tai viimeistään alkukesällä 2026, mikäli katu- ja puistoreitin rakentamisen tilanne sen mahdollistaa.

Suunnittelualue on lainvoimaisessa asemakaavassa puistoa, jolle on osoitettu puistoreitti. Puiston kävelyreitin tarve ei riipu uudelleen arvioitavan alueen rakentamisen laajuudesta, vaan se on yksi osa puistoon johtavaa reitistöä Kruunuvuorenrannan kaupunkirakenteesta.

Jo asemakaavoitettua puistoa ei olisi välttämätöntä ottaa mukaan uudelleen arvioitavan alueen kaavamuutokseen, mutta kaavateknisesti on tarkoituksenmukaista, että koko puisto on kokonaisuutena samassa asemakaavassa.

Puistosuunnitelmalla mahdollistetaan asemakaavan nro 21410 mukaisen puistonosan rakentaminen.

Suunnitelma

Stansvikinkallion pohjoisosaan tehdään uusi puistoraitti yhdistämään Stansvikinkallionkadun katuaukioita itä-länsisuunnassa.

Asemakaavan mukaisten rakennusten välistä kalliota louhitaan, jotta rakennusten toteutus onnistuu kaavan mukaisella tavalla. Puistoraitti toteutetaan osin porrasyhteyksinä, koska korkeuserot ovat suuret. Näin voidaan myös säilyttää enemmän kalliota puiston keskiosassa. Suunnitelmassa on varauduttu asemakaavassa esitettyihin etelään suuntautuviin yhteyksiin.

Puistoreitti on katuaukioiden läheisyydessä kivituhkapintainen ja kallioalueiden reunassa puuhakepintainen. Suunnittelualueen keskiosissa reitti kulkee paljaalla kalliopinnalla. Asemakaavasta poiketen avokallioalue säilytetään pääosin nykyisellään eikä sille esitetä merkittäviä rakentamistoimia tai oleskelupaikkoja. Suuret siirtolohkareet säilyvät avokalliolla nykysijoillaan. Maanpinta muotoillaan liittymään nyt suunniteltavan alueen keskiosissa nykyiseen maan- ja kallionpintaan sekä puiston päissä katuaukioihin ja tontteihin. Kallistukset tehdään tonteilta kohti kasvillisuusalueita ja hulevesipainanteita.

Kapeille osille rakennettavien portaiden askelmat ovat luonnonkiveä tai betonia. Portaiden varrelle sijoitetaan käsijohteet sekä puiston keskivaiheille suoja-aita ja kulunestoaita ohjaamaan liikkumista herkällä kallioalueella. Puistoraittia ei valaista.

Puistoraitin rakentamisen vuoksi puita ei poisteta. Merkityt poistot liittyvät tonttien rakentamisen vuoksi tehtävään louhintaan. Suunnittelualueen keskiosassa puusto säilytetään.

Uusia puita, pensaita ja maanpeitekasveja istutetaan rakennusten välisille alueille. Kallioalueella rakentamisessa vaurioituvilla alueilla kasvillisuutta palautetaan alueen pintamaita kierrättämällä. Niittyjen kasvillisuuden annetaan kehittyä maaperän siemenpankista, minkä lisäksi tehdään täydentäviä kylvöjä. Hulevesipainanteet ovat niitty- ja nurmipintaisia.

Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä 1 olevasta suunnitelmaselostuksesta ja liitteenä 2 olevasta suunnitelmapiirustuksesta VIO 6430/1.

Stansvikinkallion pohjoisosa sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavan nro 21410 mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys

Suunnittelualueen keskiosan kallioalue säilytetään sellaisenaan. Uuden reitin kohdalla kulkua rajataan suoja-aidoilla kulkemaan paljaalla kalliopinnalla. Kulunestoaita suojaa herkkiä kallion kasvillisuusalueita kulumiselta.

Niittyjen perustamiseen käytetään kierrätyskasvualustaa. Reitin reunat verhoillaan paikalta kerätyllä pintamaalla. Louhintojen vuoksi kaadettavia puita sijoitetaan läheisille puistoalueille lahopuuksi. Istutettaville alueille sijoitetaan alueelta kierrätettyjä luonnonkivilohkareita.

Niittyalueelle kylvetään valikoituja perhosten ja hyönteisten ravintokasveja. Pensasistutuksilla muodostetaan paikoin tiheikkömäisiä kohtia. Lajivalinnoissa suositaan monilajisuutta sekä marjovia ja hyönteisille ravintoa tarjoavia kasveja. Jyrkimmät alueet istutetaan eroosion välttämiseksi. Hulevesipainanteet rakennetaan pääosin kasvillisuuspintaisina, jotta vesi pääsee imeytymään maaperään.

Vuorovaikutus

Puistosuunnitelmaluonnos oli esillä Helsingin kaupungin verkkosivulla 14.3.2025-30.3.2025 välisen ajan.

Tiedote puistosuunnitelmaluonnoksen esilläolosta julkaistiin Helsingin kaupungin verkkosivuilla. Lehti-ilmoitus julkaistiin Helsingin Uutisissa 12.3.2025. Lisäksi julkaistiin verkkouutinen. Mahdolliset kommentit suunnitelmiin pyydettiin toimittamaan 30.3.2025 mennessä.

Suunnitelmasta saatiin kaksi mielipidettä. Toisessa niistä todettiin suunnitelman vaikuttavan hyvältä ja kysyttiin lisätietoa istutettavista kasvilajeista. Toinen mielipide oli Helsingin luonnonsuojeluyhdistykseltä. Siinä pyydetään keskeyttämään puistoalueen suunnittelu, sillä osa puistosta kuuluu Stansvikinkallion asemakaavan uudelleen arvioitavaan osaan. Yhdistys toivoo, ettei hanketta edistetä tämän valtuustokauden aikana. Mielipide on liitteenä 3. Myös yksi kaupunginvaltuutetuista pyysi sähköpostitse perusteluita puistosuunnitelman edistämiselle uudelleen arvioinnin aikana.

Kaupunki vastasi edellä mainittuihin mielipiteisiin ja kaupunginvaltuutetun sähköpostiin viittaamalla asemakaavan uudelleen arviointia koskevan valtuustoaloitteen (22.9.2021. Stansvikin kaavan muuttaminen) vastineeseen, jossa todetaan: "Kaupunki jatkaa alueella voimassa olevan asemakaavan mukaista katusuunnittelua, ja edistää päätöksentekoon tuomista niiden osuuksien osalta, jotka ovat jo varattujen tonttien sekä viereisen Kruunuvuorenrannan keskuskortteleiden kaava-alueen kaupallisen keskuskorttelin sekä koulun, päiväkodin ja liikuntahallin toteutuksen kannalta välttämättömiä."

Stansvikinkallion puiston pohjoisosa on suunniteltu, jotta korttelin 49334 rakentaminen on mahdollista.

Suunnittelualue kuuluu Stansvikinkallion asemakaavan uudelleen arvioitavaan osaan kaavateknisistä syistä. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa puistoaluetta ja tulee uudelleen kaavoituksen jälkeen myös olemaan puistoa. Puiston läpi kulkeva jalankulkuyhteys sijoittuu kahden katualueen väliin ja tulee olemaan tarpeellinen kaavoituksen muista ratkaisuista huolimatta. Puistoreitti tulee jatkumaan Stansvikin kartanoalueelle Stansvikintielle ja Thelninginpolulle. Rakennetuilla puistoreiteillä pyritään ohjaamaan kulkua alueella ja estää maastonkulumista lisääntyvän virkistyskäytön myötä.

Puistosuunnittelma on laadittu mahdollisimman hyvin luontoalueen nykytilanne ja sen säilyminen huomioon ottaen. Puiston suunnittelussa sovitetaan kadun ja maaston korkoeroja ja reittejä toisiinsa.

Kustannukset ja aikataulu

Stansvikinkallion pohjoisosan suunnittelualueen rakentamisen kustannukset ovat noin 227 000 euroa eli noin 123 euroa/m² (alv 0 %).

Suunnittelualue kuuluu kunnossapitoluokkiin R4 (suoja- ja vaihettumisviheralue) ja M3 (ulkoilu- ja virkistysmetsä).

Suunnittelualueen vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat 1 700 euroa, 0,9 euroa/m² (alv 0 %).

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 04 01 01 Uudet puistot ja puistojen peruskorjaus.

Suunnitelman VIO 6430/1 rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2025 alkaen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Puistosuunnitelma mahdollistaa puistoraitin rakentamisen. Suunnitelmaa voidaan pitää taloudellisesti vähäisenä, mutta sillä on kuitenkin periaatteellista merkitystä, koska se mahdollistaa Stansvikinkallion asemakaavan toteuttamista.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki (132/1999) 90 § 1-3 mom.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 30 §

Tiedoksianto

Päätös toimitetaan yleistiedoksiantona, koska vastaanottajia on yli 30 tai henkilöiden lukumäärää ei tiedetä. Asiakirjan nähtäville asettamisesta ilmoitetaan viranomaisen verkkosivuilla.

Kaupunkiympäristölautakunta 02.12.2025 § 643

This decision was published on 15.12.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Yleistiedoksiantona toimitetun päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan ilmoituksen julkaisemisesta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.