Marjaniemen uimarannan saastelähdejäljitys – Helsingin kaupungin ympäristöterveyden ja Helsingin yliopiston yhteistyöprojekti 2024 - 2025

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää merkitä tiedoksi yhteenvedon Marjaniemen uimarannan saastelähdejäljitystä koskevasta Helsingin kaupungin ympäristöterveyden ja Helsingin yliopiston yhteistyöprojektista (2024 - 2025)

Taustaa

Marjaniemen uimarannan veden laatu oli luokitukseltaan erinomainen tai hyvä vuoteen 2018 asti. Vuonna 2018 Marjaniemen uimarannan luokitus laski tyydyttävään ja huonoksi uimakauden 2020 päätyttyä. Uimaranta luokiteltiin huonoksi myös uimakausien 2021 ja 2022 jälkeen.

Marjaniemen uimarannan läheisyyteen laskevan puron valuma-alueelta löydettiin syksyllä 2022 saastumislähteinä mm. ristikytkentä, jonka korjauksen jälkeen uimaveden laatu oli uimakauden 2023 seurantanäytteiden perusteella parantunut ja uimavesiluokka voitiin nollata. Uimakaudella 2024 haluttiin vielä varmistaa mahdolliset muut uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät uimarannalle lakisääteisesti tehtävän riskinarvion tueksi. Uimarannalla oli myös viitteitä siitä, että runsaiden sateiden aikana huleveden ja pintavalumien mukana uimaveteen johtuvat epäpuhtaudet vaikuttivat uimarannan veden laatuun heikentävästi. Lisäksi kaupunkialueella uimaveteen kohdistuu useita riskitekijöitä.

Yhteistyöprojektin tavoitteet

Helsingin kaupungin ympäristöterveyden ja Helsingin yliopiston yhteistyöprojektissa kartoitettiin Marjaniemen uimarannan valuma-alueella uimarannalle päätyvän ulostesaastutuksen lähteitä. Ulostesaastutuksen olemassaolon ilmaisemiseen käytetään uimaveden hygieenisen laadun indikaattorimikrobeja: Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit. Lisätietoa tarvittiin siitä, ovatko havaitut hygieniahaitat ihmis- vai eläinperäisiä ja minne hallintatoimet saastelähteiden aiheuttamien hygieniahaittojen minimoimiseksi tulisi valuma-alueella kohdentaa. Terveyshaittojen riskinarvioinnin tueksi projektissa tutkittiin uimavedestä myös taudinaiheuttajamikrobien esiintymistä. Lisäksi Helsingin yliopisto testasi uutta kustannustehokasta kalvosuodatukseen perustuvaa menetelmää uimarantavesien E. coli -lukumäärien määritykseen.

Yhteistyöprojektin menetelmät

Mustapuron ja sen edustan merialueen sekä Marjaniemen uimaranta-alueen veden mikrobiologista laatua sekä terveysriskinarvioinnissa käytettävien taudinaiheuttajamikrobien esiintymistä seurattiin näytteenotolla. Osa näytteistä analysoitiin Metropolilab Oy:ssä, osa Helsingin yliopistolla ja osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Jatkotutkimuksiin valituista näytteistä analysoitiin valikoima mikrobiologisia saastelähteille tunnusomaisia geenimarkkereita. Tutkittavia geenimarkkereita olivat pääasiassa ihmisperäistä ulostesaastutusta kuvaava HF183-markkeri, koirien ulosteista peräisin oleva DogND5-markkeri, sekä lokkien ja lintujen ulosteista peräisin olevat Gull4- ja GFD-markkerit. Näiden analyysien lisäksi ympäristöterveysyksikkö toimitti osanäytteet Suomen ympäristökeskukselle kemiallisiin analyyseihin, joiden tarkoituksena on varmentaa näytteissä mahdollisesti esiintyvää ihmisperäisen saastumisen määrää. Näytteistä tutkittiin kofeiini ja ibuprofeeni, jotka eivät voi olla peräisin eläinten eritteistä.

Projektin tulokset

Suurin osa vesinäytteistä oli hygieeniseltä laadultaan hyviä. Marjaniemen uimarannalla sijaitsevista hulevesikaivoista otetuissa näytteissä todettiin runsaita määriä ulostesaastutuksesta kertovia mikrobeja. Hulevesikaivojen ylivuodot olivat heikentäneet uimaveden laatua uimarannalla, sillä hulevesikaivojen kohdalta uimarannalta otetuissa uimavesinäytteissä todettiin ohjearvojen ylityksiä. Indikaattoribakteereita havaittiin korkeita lukumääriä myös Mustapuron uomassa, ja on mahdollista, että myös Mustapurolta kulkeutuu ulostesaastutusta uimarannalle. Myös saastelähdejäljityksen tulokset tukivat tätä tulosta. Korkeimmat GenBac3-markkerin geenikopiolukumäärät pintavesinäytteissä havaittiin Mustapuron uomasta. Lisäksi Mustapurosta havaittiin HF183-ihmisspesifistä markkeria ja GFD-lintumarkkeria. Hulevesikaivonäytteissä GenBac3-markkerin lukumäärät olivat pintavesiä korkeampia. Lisäksi hulevesikaivosta havaittiin HF183-ihmisspesifistä markkeria, GFD-lintumarkkeria ja DogND5-koiramarkkeria.

Uimarannan näytteissä havaittiin yleisiin tasalämpöisten eläinten suolistobakteereihin kohdistuvaa GenBac3-markkeria jokaisella näytteenottokerralla. Uimavedessä havaittiin myös HF183-ihmisspesifistä markkeria ja GFD-lintumarkkeria.

Kofeiini- ja ibuprofeenipitoisuudet määritettiin kuudesta kesän aikana kerätystä vesinäytteestä. Vesistöissä nämä yhdisteet ovat peräisin lähes ainoastaan ihmisten toiminnasta, joten niiden avulla pyrittiin varmistamaan ihmisperäistä ulostesaastutusta läsnäoloa. Kaikista tutkituista vesinäytteistä havaittiin pieniä pitoisuuksia kofeiinia, mutta näytteissä, joissa HF183-pitoisuudet olivat korkeita (Mustapurosta ja hulevesikaivosta otetut näytteet), kofeiinia oli myös enemmän. Ibuprofeenia havaittiin vain Mustapuron uomasta otetusta näytteestä. Tässä näytteessä oli myös kaikista kemiallisessa määrityksessä mukana olleista vesinäytteistä eniten kofeiinia.

Virusindikaattorin (somaattiset kolifaagit) lukumäärät tutkituissa näytteissä olivat matalat, eikä noroviruksia havaittu. Kampylobakteeri on yksi mahdollinen vesivälitteinen taudinaiheuttajabakteeri. Myös sen osalta pitoisuudet olivat pääasiassa alhaisia.

Marjaniemen uimarannalla sijaitsevat hulevesikaivot on tyhjennetty ja ne tullaan kunnostamaan ennen uimakautta 2025. Lisäksi niiden ylläpidolla huolehditaan, ettei ylivuotoja uimaveteen enää tapahtuisi. Marjaniemen uimarannan alueen hulevesijärjestelyt tullaan muuttamaan uimakauden 2025 jälkeen ja tässä yhteydessä uimarannalla sijaitsevat hulevesikaivot poistetaan. Hulevesien käsittely ja ohjaus on tarkoitus suunnitella alueella tulevaisuuden kasvavat hulevesimäärät huomioiden

Uimarannoilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevien hulevesikaivojen ylivuodot runsaiden sateiden aikana olisi tärkeää ennaltaehkäistä suunnittelulla, sijoittelulla ja kaivojen kunnossapidolla. Myös lintujen ja koirien ulosteiden esiintymistä pitäisi ehkäistä uimarannalla ja sen läheisyydessä.

Projektin tuloksien johtopäätökset ja jatkotoimet on kuvattu tarkemmin liitteessä.

Projektin perustiedot

Projekti toteutettiin 15.5.2024 - 30.4.2025. Projektin rahoittajana toimi Helsingin kaupunki ja se toteutettiin osin virkatyönä, sillä osa projektissa hyödynnetystä näytteenotosta kuului Marjaniemen uimarannan veden laadun säännölliseen viranomaisvalvontaan.

Raportointi ja tulosten hyödyntäminen

Projektissa tunnistettiin alueen hulevedet yhtenä saastelähteenä ja tämä ongelma pyritään ratkaisemaan. Projektissa saatuja tietoja voidaan hyödyntää laatiessa Marjaniemen sekä muiden uimarantojen riskinarviointia. Hulevesijärjestelmien ja erityisesti uimapaikkojen läheisyydessä sijaitsevien hulevesikaivojen säännöllisen ylläpidon merkitys vahvistui yhdeksi tärkeäksi tekijäksi uimavesien laadun turvaamisessa.

Projektin johtopäätöksenä saatiin myös ohjeistusta uimarannan ylläpitäjille koskien uimarannan ylläpitoa ja varusteluja. Myös uimarannan käyttäjät voivat toimillaan vaikuttaa uimaveden laatuun. Uimarannan riittävistä saniteettitiloista varusteluineen sekä peseytymismahdollisuuksista tulee huolehtia. Uimarannan suihkut tulisi sijoittaa uimarannoilla siten, ettei niistä ohjaudu pesuvedet rantaveteen. Näytetulosten perusteella linnut vaikuttavat heikentävästi uimaveden laatuun, ja lintujen vaikutuksia tulisikin torjua ja lisätä uimarantojen puhtaanapitoa. Myöskään koiria ei tule ulkoiluttaa eikä uittaa yleisillä uimarannoilla, ja koirien jätöksien korjaamisesta tulee huolehtia uimarannan läheisyydessä.

Lyhennelmä projektin raportista (tiivistelmä johtopäätöksineen, ilman tarkempaa tulososiota) on liitteenä. Varsinainen tulososio julkaistaan vasta embargoajan jälkeen.

Helsingin yliopiston verkkouutinen yhteistyöprojektista: https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/vesivalitteiset-taudinaiheuttajat/uutiset/saastelahdejaljityksella-voidaan-tunnistaa-uimaveden-hygieenista-laatua-heikentavia-tekijoita-ja-rannan-kunnostustarpeita

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön II osan 2 luvun 10.2 §:n mukaan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostojaosto toimii, ellei toisin ole määrätty terveydensuojelulain mukaisena kunnan valvontaviranomaisena.