Päätös eläinlääkintähuoltolain (285/2023) 9 §:n mukaisesta eläinlääkäripalvelujen järjestämisvastuun laajuudesta

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää seuraavaa:

Helsingin kaupungin eläinlääkäripalvelujen järjestämisvastuu eläinlääkintähuoltolain 9 §:n nojalla on laajuudeltaan eläinlääkintähuoltolain 8 §:n listauksen mukainen. Järjestämisvastuu kattaa yleisen edun kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut.

Tausta ja nykyinen sopimus

Helsingin kaupunki on aina järjestänyt vastuullaan olevat kunnalliset eläinlääkäripalvelut hankkimalla ne ostopalveluna Helsingin yliopistolliselta eläinsairaalalta, eikä kaupungilla ole koskaan ollut kunnaneläinlääkärien tarjoamia eläinlääkäripalveluita.

Voimassa olevan eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 11 §:n mukaan kunnan on järjestettävä arkipäivisin virka-aikana peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka kunnan alueella. Muita kotieläimiä kuin hyötyeläimiä varten palvelu on kuitenkin järjestettävä vain, jos palvelua ei ole muuten saatavilla. Lisäksi kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina. Ympäristöpalvelut ostaa nämä palvelut Yliopistolliselta eläinsairaalalta. Hoitoa annetaan sekä lemmikkieläimille että hyötyeläimille. Palveluun sisältyy myös ympärivuorokautinen päivystys pien- ja suureläimiä varten. Pieneläinsairaala ja hevossairaala sijaitsevat Viikissä ja tuotantoeläinsairaala Mäntsälässä.

Sen lisäksi, että yliopistollinen eläinsairaala tuottaa Helsingin kaupungin järjestämisvastuulla olevat eläinlääkäripalvelut, on yliopistollisen eläinsairaalan rooli merkittävä myös valvontaeläinlääkärien apuna laajamittaisten eläinsuojelu- ja eläintautitapausten hoitamisessa. Koska Helsingin kaupungilla ei ole omaa kunnaneläinlääkärien tuottamaa eläinlääkäripalvelua, ovat valvontaeläinlääkärit saaneet yliopistolliselta eläinsairaalta apua suuritöisissä eläinsuojelu- tai eläintautivalvontaan liittyvissä lopetus-, lääkintä- ja näytteenottotapauksissa.

Uusi eläinlääkintähuoltolaki (285/2023) tulee voimaan 1.1.2026. Uusi laki rajaa kuntien lakisääteisen eläinlääkäripalveluiden järjestämisvastuun selvemmin kuin vanha laki.

Uuden lain mukaan kunnan on järjestettävä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut, jotka määritellään lain 8 ja 9 §:issä.
Jokaisen kunnan pitää määritellä itse eläinlääkäripalvelujen järjestämisvastuu ja järjestämisvastuuta määritettäessä on otettava huomion alueen yksityinen eläinlääkäripalvelutarjonta. Laissa säädetään myös yliopistollisesta eläinsairaalasta toiminta-alueensa järjestäjien järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen tuottajana. Lain 18 §:n mukaan yliopisto tuottaa Helsingin järjestämisvastuuseen kuuluvia eläinlääkäripalveluja julkisina eläinlääkäripalveluina siinä laajuudessa kuin eläinlääkäreiden koulutuksen ja eläinlääketieteellisen tutkimuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen vaatii.

Eläinlääkäripalvelumarkkinan kartoitus Helsingissä

Eläinlääkäripalvelujen järjestämisvastuuta määritettäessä on huomioitava alueen yksityinen eläinlääkäripalvelutarjonta. Eläinlääkäripalvelun tarjoajan on tehtävä ilmoitus toiminnastaan aluehallintovirastoon. Helsingissä on aluehallintovirastosta 23.1.2025 saadun tiedon mukaan 47 yksityistä toimijaa, jotka tuottavat eläinlääkäripalveluita. Toimijoiden koko vaihtelee, suurin osa on usean eläinlääkärin klinikoita, joillakin klinikoilla työskentelee vain yksi eläinlääkäri. Yöaikaista yksityistä eläinlääkäripalvelua ei ole tarjolla Helsingissä muualla kuin yliopistolla. Vantaalla ja Espoossa on ympäri vuorokauden päivystävät yksityiset pieneläinsairaalat. Kiireettömiä eläinlääkäripalveluita on tarjolla pienikokoisille seura- ja harrastuseläimille riittävästi arkena päiväaikaan. Helsinkiläisillä eläinlääkäriasemilla on samankaltainen laaja peruseläinlääkäripalveluvalikoima, joka sisältää muun muassa rokotuksia, tavanomaisten tulehdus- ja aineenvaihduntasairauksien hoitoa, tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimuksia ja hoitoa, näytteenotto- ja kuvantamispalveluita, kastraatio- ja sterilisaatioleikkauksia ja perustason hammashoitoa. Lisäksi osalla klinikoista on tarjolla erikoistasoisia eläinlääkäripalveluita, kuten esimerkiksi silmätutkimuksia- ja toimenpiteitä, ortopediaa, ja erityisosaamista vaativia hammastoimenpiteitä.

Perustelut eläinlääkintähuoltolain 9 §:n mukaisen järjestämisvastuun laajuudesta

Eläinlääkintähuoltolain 3.4 §:n mukaan kunta, jäljempänä järjestäjä, huolehtii alueellaan eläinlääkäripalvelujen sekä elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan ja kunnaneläinlääkärille säädettyjen tehtävien hoidon järjestämisestä siten kuin tässä laissa säädetään. Järjestäjän tehtävistä huolehtii lautakunta tai muu monijäseninen toimielin.

Eläinlääkintähuoltolain 8 §:n mukaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut, jotka turvataan tarvittavilta osin julkisen järjestämisvastuun kautta, ovat:

1) yleistutkimus ja terveydentilan arviointi eläinten terveyden todentamiseksi;

2) kissojen ja koirien tunnistusmerkintä;

3) eläinterveyskäynnit, joista säädetään tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta ("eläinterveyssäännöstö") annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 25 artiklassa, sekä elintarviketuotantoa varten pidettävien eläinten pitopaikoissa tehtävät terveydenhuoltokäynnit ja terveydenhuoltosuunnitelmat;

4) rokotus;

5) loisten häätöön ja ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet;

6) suun terveydenhuoltoon liittyvät välttämättömät perustoimenpiteet tai, jos se on toimenpiteen laajuus tai vaativuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista, jatkohoitoon lähettäminen;

7) sarvien ja sarven aiheiden poistaminen naudoilta ja vuohilta;

8) lisääntymiseen liittyvät tarkastukset ja tutkimukset sekä lisääntymisongelmien hoito elintarviketuotantoa varten pidettäville naudoille, sioille, lampaille, vuohille ja poroille;

9) kastraatio naudalle, sialle, lampaalle, vuohelle, porolle, koiralle ja kissalle sekä sterilisaatio kissalle;

10) sairaan eläimen kliininen tutkimus ja hoitotarpeen arviointi, tavanomaisten näytteiden ottaminen ja pikatestaus tai toimittaminen laboratoriotutkimuksiin eläimen sairauden syyn selvittämiseksi sekä tarvittaessa eläimen lähettäminen jatkotutkimuksiin;

11) sairaalle elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettävälle eläimelle tarvittava hoito, jota on mahdollista antaa eläimen pitopaikassa ja johon kuuluu myös nautaeläimen juoksutusmahaleikkaus;

12) perustasoinen ensiapuluonteinen hoito, jota tarvitaan muulle kuin 11 kohdassa tarkoitetulle eläimelle, johon kuuluvat ruoansulatuskanavan ja virtsateiden häiriöiden konservatiivinen hoito, tulehdus- ja kiputilojen hoito, sokin hoito, metabolisten häiriöiden hoito, haavojen ompelu, muu vastaava enintään vähäisiä kirurgisia toimenpiteitä sisältävä hoito, tavanomaisimpien pienten kotieläinten luunmurtumien immobilisaatio sekä hoitoon liittyvä välttämätön jatkokäsittely tai lääkehoito ja tarvittaessa eläimen lähettäminen jatkohoitoon;

13) synnytysapu, johon kuuluvat keisarileikkauksista nautojen, lampaiden, vuohien ja kissojen keisarileikkaus;

14) eläimen lopetus.

Eläinlääkintähuoltolain 9 §:n mukaan kunkin järjestäjän järjestämisvastuun laajuus määräytyy alueellisten tarpeiden perusteella ottaen huomioon, mitä tässä pykälässä säädetään.

Järjestäjän tulee järjestää 8 §:n mukaiset palvelut ainakin elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettäville eläimille. Lisäksi tulee järjestää sellainen eläimen äkillisen ja vakavan sairastumisen, vahingoittumisen tai sairauden vaikeutumisen edellyttämä välitön arviointi ja hoito, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai eläimen merkittävää kärsimystä, sekä eläimen lopetus eläinsuojelullisin perustein (kiireellinen eläinlääkärinapu).

Muut 8 §:n mukaiset palvelut kuuluvat järjestämisvastuuseen siltä osin kuin niiden järjestäminen on tarpeen kyseisten palvelujen riittävän ja kohtuuhintaisen alueellisen saatavuuden sekä 2 momentissa mainittujen ja muiden järjestäjälle tässä laissa säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaamiseksi.

Järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen mitoituksessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalvelun tuottajien järjestäjän alueella tarjoamat palvelut.

Eläinlääkintähuoltolain 10 §:n mukaan järjestämisvastuuseen kuuluvien palvelujen tulee olla saatavilla niitä kotieläimiä varten, joiden omistajan tai haltijan asuin- tai kotipaikka on järjestäjän alueella. Eläinten pitopaikassa annettavien eläinlääkäripalvelujen tulee olla saatavilla järjestäjän alueella pidettäviä kotieläimiä varten.

Järjestäjän tulee huolehtia, että järjestämisvastuuseen kuuluvia eläinlääkäripalveluja on saatavilla arkipäivisin ainakin virka-aikaan.

Kiireellinen eläinlääkärinapu on järjestettävä sitä tarvitsevia eläimiä varten myös virka-ajan ulkopuolella. Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, kiireellistä eläinlääkärinapua on annettava kaikille järjestäjän alueella oleville kotieläimille, jollei voida pitää olosuhteisiin nähden kohtuullisena, että eläin viedään saamaan eläinlääkärinapua järjestämisvastuussa olevan järjestäjän alueelle.

Järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen tulee olla saatavilla palveluiden käyttäjien kannalta kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen.

Eläinlääkäripalvelut tulee järjestää siten, että eläinlääkäri käy tarvittaessa eläinten pitopaikassa, kun palveluja tuotetaan elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettäville kotieläimille, hevoseläimille sekä sellaisille muille suurikokoisille kotieläimille, joita ei voida ilman merkittävää vaivaa kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle.

Eläinlääkintähuoltolain 20 §:n mukaan järjestäjän velvollisuudesta huolehtia elintarvikelain ja sillä täytäntöön pantavien säännösten noudattamisen valvonnasta säädetään mainitussa laissa.

Järjestäjän on huolehdittava muissa 1 §:n 3 momentissa mainituissa laeissa kuin elintarvikelaissa kunnaneläinlääkärille säädettyjen tai näiden lakien nojalla määrättyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä alueellisten ja valtakunnallisten valvontaa koskevien suunnitelmien mukaisesti.

Helsingin kaupunki on eläinlääkintähuoltolain 3.4 §:n mukaisesti järjestäjä. Eläinlääkintähuoltolain 9 §:n nojalla järjestäjän on määritettävä järjestämisvastuunsa laajuus. Järjestämisvastuun laajuus Helsingissä on eläinlääkintähuoltolain 8.1 §:n luettelon mukainen.

Eläinlääkintähuoltolain 8.1 §:n mukaisen luettelon eläinlääkäripalvelujen sisällyttäminen järjestämisvastuuseen on tarpeellista seuraavien perusteiden nojalla:

1) yleistutkimus ja terveydentilan arviointi eläinten terveyden todentamiseksi; välttämätön osa muita järjestämisvastuuseen kuuluvia eläinlääkäripalveluita (mm. rokotus), joten kuuluu aina järjestämisvastuuseen

2) kissojen ja koirien tunnistusmerkintä; koiran tunnistusmerkintä on lakisääteinen velvollisuus koirien omistajille, joten on välttämätöntä varmistaa palvelun saatavuus Helsingissä kaikissa tilanteissa. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä on sisällytettävä järjestämisvastuuseen, koska muualla laissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaaminen sitä edellyttää. Eläintautivalvonnassa on varauduttava tunnistusmerkitsemään kerralla suuri määrä laittomasti maahantuotuja eläimiä, ja on tärkeää varmistaa, että yliopistollinen eläinsairaala voi toimia tässä valvontaeläinlääkärien tukena, kuten silloin, kun Ukrainasta tuotiin sodan alkuvaiheessa vuonna 2022 paljon lemmikkejä Suomeen. Helsinki satamakaupunkina on erityisen paljon matkustajaliikennettä ja myös eläinten laitonta maahantuontia esiintyy paljon.

3) eläinterveyskäynnit, joista säädetään tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta ("eläinterveyssäännöstö") annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 25 artiklassa, sekä elintarviketuotantoa varten pidettävien eläinten pitopaikoissa tehtävät terveydenhuoltokäynnit ja terveydenhuoltosuunnitelmat; kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen, sillä eläinterveyskäynnit koskevat tuotantoeläimiä ja toteutetaan pääasiassa osana terveydenhuoltokäyntejä

4) rokotus; Kansanterveydellisistä syistä on varauduttava ihmisten ja eläinten välillä leviävien tarttuvien tautien (rabies, leptospira, mahdolliset muut) ennaltaehkäisyyn nopeasti käynnistettävillä rokotuksilla, joten palvelun on kuuluttava järjestämisvastuuseen. Normaaliaikana yliopistollisessa eläinsairaalassa tarjottavat rokotuspalvelut eivät vaikuta markkinoiden toimintaan. Yliopistollisessa eläinsairaalassa on sen toiminnan luonteen vuoksi kattavin rokote- ja lääkevalikoima ja osaamista kaikkien eläinlajien hoitoon.

Rokotukset ovat olennaisia infektiotautien ehkäisyssä. Vähentämällä infektiotautien esiintymistä edistetään eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja myös kansanterveyttä. Kansanterveyttä edistetään rokottamalla eläimiä vaarallisia zoonooseja kuten rabiesta vastaan sekä vähentämällä muiden eläintautien esiintymistä ja siten mikrobilääkkeiden käyttöä infektiotautien ja niiden jälkitautien hoidossa. Koirien ja kissojen rokottaminen on sisällytettävä järjestämisvastuuseen, koska muualla laissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaaminen sitä edellyttää. Eläintautivalvonnassa on varauduttava rokottamaan kerralla suuri määrä laittomasti maahantuotuja eläimiä, ja on tärkeää varmistaa, että yliopistollinen eläinsairaala voi toimia tässä valvontaeläinlääkärien tukena, kuten silloin, kun Ukrainasta sodan alkuvaiheessa vuonna 2022 tuotiin paljon lemmikkejä Suomeen. Helsingissä satamakaupunkina on erityisen paljon matkustajaliikennettä ja myös eläinten laitonta maahantuontia esiintyy paljon.

5) loisten häätöön ja ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet; ihmisten ja eläinten välillä leviävät loiset, (muun muassa heisimadot ja suolinkaiset) on voitava estää, palvelun riittävyydestä on huolehdittava ja mahdolliseen nopeaan lääkitystarpeen lisääntymiseen on varauduttava sisällyttämällä palvelu järjestämisvastuuseen. Vähentämällä loistautien esiintymistä edistetään eläinten terveyttä ja hyvinvointia koko Suomessa. Tietyt loistaudit ovat zoonooseja, ja siten loisten häädöllä ja ehkäisyllä edistetään myös kansanterveyttä. Loisten häätöön ja ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet on sisällytettävä järjestämisvastuuseen, koska muualla laissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaaminen sitä edellyttää. Eläintautivalvonnassa on varauduttava lääkitsemään kerralla suuri määrä laittomasti maahantuotuja eläimiä, ja on tärkeää varmistaa, että yliopistollinen eläinsairaala voi toimia tässä valvontaeläinlääkärien tukena, kuten silloin, kun Ukrainasta tuotiin paljon lemmikkejä Suomeen sodan alkuvaiheessa vuonna 2022. Helsingissä satamakaupunkina on erityisen paljon matkustajaliikennettä ja myös eläinten laitonta maahantuontia esiintyy paljon.

6) suun terveydenhuoltoon liittyvät välttämättömät perustoimenpiteet tai, jos se on toimenpiteen laajuus tai vaativuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista, jatkohoitoon lähettäminen; suun terveydenhuollon kohtuuhintaisten palvelujen riittävyys on varmistettava myös Helsingin alueella sisällyttämällä nämä järjestämisvastuuseen. Yksityisen toimija voi valita asiakkaansa, joten suun terveydenhuollon järjestäminen on viime sijassa kaupungin vastuulla. Yliopistollisen eläinsairaalan tarjoamat suun terveydenhuoltoon liittyvät perustoimenpiteet eivät vaikuta markkinoiden toimintaan.

7) sarvien ja sarven aiheiden poistaminen naudoilta ja vuohilta; kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen

8) lisääntymiseen liittyvät tarkastukset ja tutkimukset sekä lisääntymisongelmien hoito elintarviketuotantoa varten pidettäville naudoille, sioille, lampaille, vuohille ja poroille; kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen

9) kastraatio naudalle, sialle, lampaalle, vuohelle, porolle, koiralle ja kissalle sekä sterilisaatio kissalle; kuuluu järjestämisvastuuseen aina tuotantoeläinten osalta, ja kohtuuhintaisen palvelun saatavuus on välttämätöntä varmistaa järjestämisvastuuseen sisällyttämällä myös kissojen osalta eläinsuojelullisista syistä (kissapopulaatioiden syntymisen estämiseksi). Suomessa ongelmana on edelleen myös kissojen hylkääminen, ja hylätyt kissat muuttuvat kulkueläimiksi. Leikkaamattomat kissat lisäksi karkaavat helpommin. Kissojen hallitsematon lisääntyminen ja kissan päätyminen kulkukissaksi johtavat eläinten hyvinvointiongelmiin. Lisäksi kissat voivat levittää eläintauteja ja zoonooseja, joista seuraa riskejä eläinten ja ihmisten terveydelle. Löytöeläinten talteenotto on eläinten hyvinvoinnista annetussa laissa (693/2023) kunnalle asetettu velvoite, ja tehostamalla kissojen kastraatioita ja sterilisaatioita vähennetään kuntien kustannuksia löytöeläinten osalta. Koirien kastraatio sisällytetään myös järjestämisvastuuseen palvelun saatavuuden varmistamiseksi. Yksityisen toimija voi valita asiakkaansa, joten koiran kastraation järjestäminen on viime sijassa kaupungin vastuulla. Koiran kastraatio voi olla välttämätön harvinaisessa tilanteessa, jossa uroskoiran todetaan kantavan Brucella canis –bakteeria. Brucella canis voi tarttua myös ihmiseen.

10) sairaan eläimen kliininen tutkimus ja hoitotarpeen arviointi, tavanomaisten näytteiden ottaminen ja pikatestaus tai toimittaminen laboratoriotutkimuksiin eläimen sairauden syyn selvittämiseksi sekä tarvittaessa eläimen lähettäminen jatkotutkimuksiin; kuuluu olennaisena osana kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen

11) sairaalle elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettävälle eläimelle tarvittava hoito, jota on mahdollista antaa eläimen pitopaikassa ja johon kuuluu myös nautaeläimen juoksutusmahaleikkaus; kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen

12) perustasoinen ensiapuluonteinen hoito, jota tarvitaan muulle kuin 11 kohdassa tarkoitetulle eläimelle, johon kuuluvat ruoansulatuskanavan ja virtsateiden häiriöiden konservatiivinen hoito, tulehdus- ja kiputilojen hoito, sokin hoito, metabolisten häiriöiden hoito, haavojen ompelu, muu vastaava enintään vähäisiä kirurgisia toimenpiteitä sisältävä hoito, tavanomaisimpien pienten kotieläinten luunmurtumien immobilisaatio sekä hoitoon liittyvä välttämätön jatkokäsittely tai lääkehoito ja tarvittaessa eläimen lähettäminen jatkohoitoon; kuuluu kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen

13) synnytysapu, johon kuuluvat keisarileikkauksista nautojen, lampaiden, vuohien ja kissojen keisarileikkaus; kuuluu kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen

14) eläimen lopetus. kuuluu kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen

Järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen mitoituksessa on otettu huomioon yksityisten eläinlääkäripalvelun tuottajien järjestäjän alueella tarjoamat palvelut. Kiireettömiä eläinlääkäripalveluita on kattavasti tarjolla, mutta sisällyttämällä välttämättömät palvelut järjestämisvastuuseen kaupunki varmistaa, että palveluita on saatavilla kaikissa tilanteissa ja myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Järjestämisvastuuseen kuuluva yliopistollisen eläinsairaalan osuus Helsingin alueen palvelutuotannosta on normaalioloissa kohtuullinen eikä sillä ole vaikutusta yksityisten toimijoiden toimintaedellytyksiin. Järjestämisvastuun taustalla on järjestäjän viimekätinen järjestämisvastuu eläinlääkintähuoltolain 8 §:n mukaisten palvelujen järjestämisessä.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto huolehtii eläinlääkintähuoltolain mukaisten kunnalle kuuluvien tehtävien sekä eläinsuojelulain mukaisen löytöeläinten hoidon järjestämisestä.

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje, kaupunkiympäristölautakunta

Sovelletut oikeusohjeet

Eläinlääkintähuoltolaki (285/2023) 3, 8, 9, 10, 20