Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kevätyhtymäkokous

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän yhtymäkokous pidetään 27.5.2024 klo 11. Yhtymäkokouksessa käsitellään tarkastuslautakunnan arviointikertomus, tilinpäätös ja sen hyväksyminen, koron maksaminen HSL:n peruspääomalle ja sidonnaisuusilmoitukset.

Tilikauden toiminta

Vuonna 2024 oli useita mittavia työmaita eri puolilla pääkaupunkiseutua. Metroliikenne Helsingin ytimessä keskeytyi kesän ajaksi Rautatientorin metroaseman peruskorjauksen vuoksi. Myös useat raitiovaunut, lähijunat ja bussit joutuivat poikkeusreiteille työmaiden vuoksi. Kevään lakoilla ja haastavilla keliolosuhteilla oli myös huomattava negatiivinen vaikutus alkuvuoden nousijamääriin. Elokuussa juhlistettiin kokonaan uuden Pasilan ja Kalasataman välillä liikennöivän raitiolinjan 13 avautumista.

HSL:n talouden näkymät ovat vaikeita lähivuosina, vaikka matkustajamäärät ovat kasvusuunnassa. Myös toimintakulut ovat kasvaneet merkittävästi. Liikenteen operointikustannuksia kasvattavat erityisesti raitioliikenteen varikkokustannukset, raitiolinja 13 sekä pikaratikka 15. Operoinnin kustannustehokkuus on saavuttanut koronaa edeltävän tason, jos huomioidaan yleinen inflaatio elinkustannusindeksin avulla.

Tuotot

Lipputulot ovat yhteensä 372,2 milj. euroa ja ne alittivat talousarvion 12,8 milj. eurolla (-3,3 %). Talousarvion lipunmyyntiennuste perustui keskimäärin -6 % matkustajamäärän laskuun vuoteen 2019 verrattuna, kun toteutunut matkustajamäärien vähenemä oli -9 %. Matkustajamäärät näyttävät vakiintuneen etätyön myötä pysyvästi vuotta 2019 alempaan tasoon.

Kunnat maksavat HSL:n kulut kuntaosuuksina siltä osin kuin niitä ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla. Laskutetut kuntaosuudet olivat yhteensä muutetun talousarvion mukaiset 476,6 milj. euroa ja toimintakuluista niillä katettiin 53,3 %. Tukia ja avustuksia saatiin yhteensä 5,9 milj. euroa, josta 4,7 milj. euroa on ennakkokirjaus tilikauden suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuesta ja 1,2 milj. euroa kirjattiin muita tukia ja avustuksia.

Muut toimintatuotot olivat yhteensä 17,6 milj. euroa ja ne koostuvat pääosin tarkastusmaksutuloista sekä liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteiden ja taukotilojen vuokrista. Tarkastusmaksutuloja kertyi 7,1 milj. euroa ja niistä kirjattiin 2,0 milj. euron luottotappiovaraus. Muut tuotot sisältävät myös 2,8 milj. euron kirjanpidollisen oikaisuerän matkakorttien edellisen korttisukupolven käyttämättömään arvoon.

Kulut

Toimintakuluja toteutui yhteensä 894,5 milj. euroa, mikä jäi 14,3 milj. euroa alle talousarvion (-1,6 %). Toimintakuluista 854,3 milj. euroa (95,5 %) oli palvelujen ostomenoja. Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat yhteensä 590,9 milj. euroa, 66,1 % HSL:n toimintakuluista. Operointikustannukset kasvoivat vertailukauteen nähden 32,0 milj. euroa (5,7 %), mutta alittivat talousarvion 18,6 milj. eurolla (-3,0 %).

Operointikulujen osalta bussiliikenne on selkeästi suurin kokonaisuus 58,0 %:n osuudella kaikista liikenteen operointikuluista. Vuonna 2024 bussiliikenteen operointikustannukset olivat 342,8 milj. euroa. Kustannukset alittivat talousarvion -13,4 milj. eurolla (-3,8 %). Talousarviota alhaisemman kustannusten taustalla on alkuvuoden lakkojen ja haastavien keliolosuhteiden vaikutukset niiden heijastuessa liikenteen luotettavuuteen ja sujuvuuteen. Myös HSL:n maksamien luotettavuuskannusteiden ja laatubonusten määrä jäi arvioitua alhaisemmaksi, mikä osittain selittyy edellä mainituilla operatiivisilla haasteilla.

Junaliikenteen kustannukset olivat yhteensä 94,0 milj. euroa, kun talousarviossa oli varauduttu 96,1 milj. euron menoihin. Yhteensä junaliikenteen kustannukset alittivat talousarvion 2,1 milj. eurolla (-2,2 %). Suurin ero talousarvioon johtuu junakalustoyhtiön 3,3 milj. euron hyvityksestä.

Metroliikenteen kustannukset olivat 60,2 milj. euroa, kun talousarviossa oli varauduttu 61,9 milj. euron menoihin. Metroliikenteen kustannukset alittivat näin ollen talousarvion 1,7 milj. eurolla (-2,8 %). Metron suoritepohjaisissa kustannuksissa saavutettiin säästöjä pääosin ajokustannustason laskun, sekä alempien suoritekorvausten takia. Säästöjä talousarvioon nähden syntyi myös Sammalvuoren varikosta maksettavista korvauksista sekä arvioutuja alemmat kustannukset pääomakorvauksissa. Raitioliikenteen kustannukset olivat 67,0 milj. euroa, kun talousarviossa oli varauduttu 71,0 milj. euron menoihin.

Raitioliikenteen kustannukset alittivat näin ollen talousarvion 4,0 milj. eurolla (-5,6 %). Raitioliikenteen suoritepohjaisissa kustannuksissa saavutettiin säästöjä kustannustason laskun sekä alempien suoritekorvausten takia. Lisäksi Ruskeasuon varikon myöhempi aloitusajankohta lisäsi säästöjä. Pikaraitioliikenteen kustannukset olivat 19,1 milj. euroa, kun talousarviossa oli varauduttu 19,4 milj. euron menoihin. Pikaraitioliikenteen kustannukset alittivat näin ollen talousarvion 0,3 milj. eurolla (-1,2 %). Lauttaliikenteen toteutuneet kustannukset (7,8 milj. euroa) ylittivät talousarvion 2,9 milj. eurolla. Arvioitua suurempien kustannusten taustalla on huoltotoimenpiteet ja korvaava liikenne, jota ei huomioitu talousarviossa.

Jäsenkunnat ilmoittavat infralaskutuksensa kustannukset HSL:lle vuosittain. Kuluihin sisältyy 50 % pääoman poistoista ja koroista sekä täysimääräisesti infran hallinto- ja ylläpitokulut. Joukkoliikenneinfrasta maksettavat käyttöoikeuskorvaukset olivat yhteensä 220,3 milj. euroa ja toteutuivat lähes talousarvion mukaisina. Jäsenkunnille maksettavien infrakorvausten lisäksi HSL hankkii ostopalveluna Leppävaarassa ja Eirassa sijaitsevien sähköbussien latausinfrat. Muita toimintakuluja kuin operointi- ja infrakustannuksia toteutui yhteensä 83,3 milj. euroa ja ne ylittivät talousarvion 4,6 milj. eurolla (5,9 %). Muut palveluostot ovat yhteensä 43,2 milj. euroa, 2,3 milj. euroa (5,7 %) yli talousarvion. Ulkopuolelta ostettuihin omaa osaamista täydentävin asiantuntijapalveluihin käytettiin 1,9 milj. euroa enemmän mitä talousarviossa oli varauduttu. Henkilöstökuluja toteutui yhteensä 30,9 milj. euroa, ja ne ylittivät talousarvion 3,1 milj. eurolla (11,4 %). Henkilömäärä on tilinpäätöksessä lähes sama kuin talousarviossa.

Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate oli 22,2 milj. euroa alijäämäinen.

Tilikauden tulos

Tilikauden tulos rahoituserien ja poistojen jälkeen on 32,4 milj. euroa alijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 31,1 milj. euron alijäämäiseen tulokseen. Alijäämä esitetään kirjattavaksi edellisten vuosien yli-/alijäämätilille.

Vuoden 2024 investointimenot ovat yhteensä 24,4 milj. euroa ja ne alittivat muutetun talousarvion 0,1 milj. eurolla (-0,4 %). Investointeihin kirjattiin rahoitusosuuksia valtiolta 2,8 milj. euroa, jonka jälkeen nettoinvestointimenot olivat 21,5 milj. euroa. Taseen loppusumma 222,9 milj. euroa ja se laski edellisvuodesta 30,6 milj. eurolla. HSL:n peruspääoma 31.12.2024 on 9,6 milj. euroa ja se säilyi edellisvuoden tasossa. Kun tilikauden alijäämä, 32,4 milj. euroa, kirjataan edellisten tilikausien yli/alijäämätilille, oma pääoma on tilinpäätöksessä 77,6 milj. euroa.

HSL:n omistajaohjaustavoitteet vuodelle 2025

Muu omistajalinjaus: Kuntayhtymän talousarviovalmistelussa otetaan huomioon peruspääomalle maksettava 1,5 %:n korvaus.

Toimivalta

Hallintosäännön 8 luvun 3 §:n mukaan kaupunginhallituksen konsernijaosto päättä toimiohjeiden antamisesta kaupunkia eri yhteisöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin, silloin kun kyseessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia.

This decision was published on 28.05.2025

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.