Vahingonkorvausvaatimus vahingoittuneista silmälaseista

Hallintopäällikkö päätti, että ********** (jäljessä hakija) korvataan kohtuulliseksi harkitut 80 euroa varhaiskasvatuksen toimipisteessä vahingoittuneista lapsen silmälaseista.

Hakija (huoltaja) on esittänyt 16.5.2025 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvaushakemuksessa 99 euron suuruisen korvausvaatimuksen varhaiskasvatuksen toimipisteessä (päiväkoti) vahingoittuneista lapsen silmälaseista. Lapsen silmälasit olivat rikkoutuneet lepohetken aikana 2.5.2025 noin klo 13 aikoihin. Lapsi oli tapansa mukaan ottanut lasit päästään ja laskenut ne lähellään olevaan suojaisaan paikkaan (hyllyn alle), josta lasit löytyivät lepohetken jälkeen rikkinäisinä. Hakija on hankkinut samanlaiset lasit kuin rikkoutuneetkin ovat olleet. Uusien silmälasien hankintatosite 99 euroa (2.5.2025). Lisäselvityksen mukaan vahingoittuneet silmälasit oli hankittu syyskuussa 2024 (ei tositetta).

Päiväkodista saadussa selvityksessä on vahvistettu hakijan esittämä ja annettu vahinkotapahtumasta tarkempi selvitys.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Isännänvastuun perusteella kunta vastaa viranhaltijan tai työntekijän virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Esineen uushankintahintaa ei korvata, kun vahingoittunut esine on käytetty. Lähtökohtana on, että vahinkoa kärsineen tulee osoittaa aiheutuneen vahingon määrä.

Asiassa saadun selvityksen perusteella voidaan katsoa, että vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukainen vahingonkorvausvelvollisuuden edellytys täyttyy eli kaupungin voidaan katsoa isännänvastuun perusteella olevan vastuussa viranhaltijan tuottamuksellisesta toiminnasta. Saadun selvityksen perusteella silmälasien säilyttämiseksi lepohetken aikana olisi tullut suunnitella turvallisempi säilyttämispaikka, mikä olisi varmentanut silmälasien asianmukaisemman säilyttämisen ja rikkoutumisen ehkäisemisen. Työntekijän viaksi jäävä tuottamus arvioidaan lieväksi. Käytettävissä olevin selvityksin kohtuulliseksi korvattavaksi vahingon määräksi arvioidaan 80 euroa.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14. luvun 1 §:n 2 momentin 3
kohdan mukaan toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen tai vahingonkorvaaminen katsotaan kohtuulliseksi. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja on 16.6.2020 (§ 81) päätöksellään delegoinut asiaan liittyvää toimivaltaa hallintopäällikölle, joka päättää vahingonkovauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen tai vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi, Stadin ammatti- ja aikuisopisto pois lukien, ja haettava määrä on enintään 5 000 euroa.