Kaupunkiympäristölautakunnan vastaus valtuutettu Mirita Saxbergin ym. valtuustoaloitteeseen koskien pelastus- ja liikenneturvallisuuden parantamista Lönnrotinkadulla

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan kaupungin poistavan Lönnrotinkadulla olevat ajoestetolpat.

Aloitetta on käsitelty alueellisen liikenneinsinöörin toimesta yhteistyössä muiden kaupunkiympäristön toimialan palvelujen kanssa. ajoestetolpat olivat osa Lönnrotinkadun pyöräkaistakokeilua, joka päättyi marraskuussa 2024. Aloite ei johda toimenpiteisiin, sillä siinä ehdotettu toimenpide on jo toteutettu, eli kadulla ei ole enää ajoestetolppia.

Kaupunkistrategian mukaisesti yksi kaupungin liikennesuunnittelun tavoitteista on pyöräliikenteen systemaattinen kehittäminen. Autoliikenteen pääverkon kaduilla tämä tarkoittaa eri kulkumuotojen erottamista toisistaan. Lönnrotinkatu kuuluu pääverkkoon, joten kaupungin pitkän tähtäimen tavoite on toteuttaa kadulle laadukkaasti erotellut väylät eri kulkumuodoille. Nämä tavoitteet on asetettu kaupunginhallituksen hyväksymässä ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

Lönnrotinkadulla oli vuosina 2023–2024 käynnissä kokeilu, jossa kadulle toteutettiin ajorataa kaventamalla ja pysäköintipaikkoja poistamalla pyöräkaista. Kokeilu liittyi Helsingin ydinkeskustan viihtyisyyden, elinvoiman ja elämyksellisyyden kehittämiseen, jossa toteutettiin väliaikaisia jalankulku- ja pyöräilyväyliä ja oleskelualueita Lönnrotinkadun lisäksi Esplanadeilla, Kasarmikadulla, Erottajankadulla, Korkeavuorenkadulla ja Designmuseon edustalla. Kokeilu päättyi ja siihen liittyvät järjestelyt purettiin loppuvuodesta 2024, joten aloitteessa mainittuja ajoestetolppia ei enää kadulla ole.

Lönnrotinkadun kaltaisia puolitoistakaistaisia katuja on Kampin–Punavuoren alueella useita, joten kokeilulla haluttiin tutkia erillisen pyöräväylän toteuttamisen vaikutuksia väliaikaisella järjestelyllä osana liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaa ja ennen tulevia, pysyvämpiä muutoksia. Samalla tutkittiin myös, miten kevyillä ja kustannustehokkailla ratkaisuilla voidaan toteuttaa pyöräväyliä, jotta pyöräliikenteen tavoiteverkon toteuttamisen edistäminen ei olisi niin riippuvaista isoista kadunrakennushankkeista. Tämän vuoksi pyöräkaistan toteutus vaihteli kortteleittain.

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli kokeilun tuloksia kokeilun päättymisen yhteydessä (Kylk 5.11.2024, 583 §). Pyöräilijähaastatteluissa kaikista toimivimmaksi järjestelyksi arvioitiin juuri järjestely, jossa pyöräkaista oli rajattu ajoradasta ajoestetolpilla. Joillakin osuuksilla kadun oikeassa reunassa oli pyöräkaista ilman ajoestetolppia tai pysäköintiä, jolloin ongelmana on pyöräkaistalle pysäytetyt ajoneuvot. Joillakin osuuksilla kadun oikeassa reunassa oli pyöräkaista ja sen vasemmalla puolella pysäköintiä ilman erottavia ajoestetolppia; tällöin ongelmana oli taas se, että ajoneuvot pysäköitiin osittain pyöräkaistan päälle.

Kyseinen ajoestetolppamalli ei ole metallia vaan jäykkää muovia. Se on riittävän jäykkä, jotta se estää henkilöautoilla esteen ylittämisen, mutta on kuitenkin yliajettavissa raskailla ajoneuvoilla tai kunnossapitokalustolla varovaisuutta noudattaen. Metallisten tai muiden täysjäykkien tolppien haaste on se, että niihin törmäillään usein, mikä aiheuttaa ajoneuvovaurioita ja tolppien kunnossapitotarvetta. Nämä muoviset ajoestetolpat myötäilevät pieniä sivuttaiskosketuksia. Lisäksi ne mahdollistavat koneellisen kunnossapidon ja siten ovat vaihtoehto kolmioavaimella irrotettaville ajoestetolpille. Asennus- ja ylläpitokustannukset ovat matalia ja ne ovat kaupunkikuvallisesti riittävän laadukkaita useimpiin ympäristöihin. Ne eivät kuitenkaan sovellu tilanteisiin, joissa moottoriajoneuvoilla ajo pitää aukottomasti estää, sillä riittävän isolla nopeudella niiden läpi voi ajaa myös henkilöautolla.

Lönnrotinkadulla käytetty ajoestetolppa on ollut yliajettavissa raskaammilla ajoneuvoilla, kuten paloautoilla. Ryhmitysalueilla on ollut käytössä vähintään kahden ajoneuvon levyinen ajorata, mikäli autoja ei ole pysäköity liikennesääntöjen vastaisesti. Monissa risteyksissä suoraan ja oikealle kääntyvät ajoneuvot jakavat saman kaistan, jolloin suoraan ajavat joutuvat mahdollisesti odottamaan oikealle kääntyvien ajoneuvojen väistäessä risteävää jalankulku- ja pyöräliikennettä. Kuvattu liikennetilanne on siis tyypillinen kaupunkimaisessa liikenneympäristössä, joissa eri ajosuunnille ei ole osoitettuja ajokaistoja. Risteysten välillä ajokaistan leveys Lönnrotinkadulla on ollut kokeilun aikana 4,0 metriä, joka on leveähkö nykyisiin suunnitteluohjeisiin nähden.

Kokeilusta saadun kokemuksen myötä edellä kuvatut ajoestotolpat ovat jatkossakin yksi vaihtoehto kadulle sijoitettavasta tilanjakajasta. Ajoestetolppien tarve ja malli arvioidaan liikennesuunnitelmien tai -järjestelyjen laadinnan yhteydessä. Niitä käytetään lähinnä väliaikaisina tai kevyinä ratkaisuina tilanteissa, joissa pysyvän erottavan reunakivirakenteen toteuttamisessa kestää tai se ei jostain syystä ole lainkaan mahdollista.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Mirita Saxberg ja 16 muuta valtuutettua ovat tehneet kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.5.2025 valtuustoaloitteen koskien pelastus- ja liikenneturvallisuuden parantamista Lönnrotinkadulla.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu.

This decision was published on 15.12.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §