Valtuustoaloite, puolet parempaa – liha- ja maitotuotteiden hankintojen puolittaminen vuoteen 2030

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon koskien:

Valtuutettu Mai Kivelän ym. (21.5.2025) valtuustoaloitetta Puolet parempaa – liha- ja maitotuotteiden hankintojen puolittaminen vuoteen 2030.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsinki puolittaa vuoden 2025 lihan ja maidon hankinnat vuoteen 2030 mennessä ja laittaa puolet parempaa,eli ravitsevaa ja kasvipohjaista ruokaa tilalle.

Yhteenveto

Liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittaminen on linjassa sekä kaupunkistrategian, ympäristönsuojelun tavoitteiden, että kansallisten ravitsemussuositusten pitkän aikavälin tavoitteiden ja planetaarisen viitekehyksen kanssa.

Lausuntoehdotus on valmisteltu yhteistyössä ilmastoyksikön kanssa.

Helsingin kaupungin ruokaan liittyvät keskeiset ympäristötavoitteet ja -linjaukset

Helsingin kaupunki on sitoutunut Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteisiin 2040, jotka kaupunginhallitus on hyväksynyt 11.3.2024. Tavoitteisiin kuuluvat vastuullisten hankintojen edistämisen sekä kierto- ja jakamistalouden edistämisen kokonaisuudet. Yksi vastuullisten hankintojen tavoitteista on valtuutettu Atte Harjanteen valtuustoaloitteen (2018) mukainen tavoite ”Kaupunkikonsernissa puolitetaan liha- ja maitotuotteiden kulutus vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoteen 2019”. Tavoitteena on myös, että kasvispohjaisen ruoan osuuden lisäämiseksi huolehditaan siitä, että ruokalistat, reseptiikka ja elintarvikehankinnat ovat linjassa ympäristötavoitteiden kanssa.

Lisäksi kansliapäällikkö on päättänyt (28.10.2021) linjauksesta koskien kaupungin järjestämien tilaisuuksien tarjoilua. Linjauksen mukaan kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa tarjoillaan sesongin mukaista kasvisruokaa ja/tai vastuullisesti pyydettyä lähikalaa. Kahvimaitona käytetään kauramaitoa. Tilaisuuksissa ei tarjoilla lihaa.

Kaupungin ruokahankintojen ympäristötavoitteet koskevat kaikkia elintarvikkeita sekä ruoka- ja henkilöstöravintolapalveluita, joita tuottavat sekä Palvelukeskus Helsinki että kilpailutetut palveluntarjoajat. Kaupungin ruokapalvelut käsittävät Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tarjoaman ruoan, jonka osalta valtuutettu Atte Harjanteen valtuustoaloitteen mukaista liha- ja maitotuotteiden puolittamistyötä on toteutettu. Ympäristöraporttiin raportoitujen vuoden 2024 tietojen perusteella näyttää siltä, että puolittamistavoitteeseen ei olla pääsemässä vielä vuonna 2025. Kehittämistyön kaupunkitasoista tiedonvaihtoa ja seurantaa varten on perustettu Kestävä ruoka -ryhmä.

Kaupungin tarjoilulinjaus koskee kaupungin järjestämiä tilaisuuksia. Tarjoilulinjauksen noudattamisen seuranta koko kaupungin tasolla on haastavaa. Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen linjauksesta ja sen merkityksestä edellyttää laajempaa viestintää.

Lisäksi Helsinki valmistelee sitoumusta kansalliseen kiertotalouden green dealiin. Sitoumusluonnoksen yksi toimenpide kohdistuu Uudistava ruokajärjestelmä -muutosalueelle. Toimenpiteessä Helsingin kaupungin ruokapalveluille ja niitä hankkiville toimialoille laaditaan tiekartta, joka tähtää siihen, että green dealin tavoitevuonna 2035 Helsingin ruokapalveluissa tarjottava ruoka on suomalaisten ravitsemussuositusten ja asiakasryhmäkohtaisten ruokailusuositusten pitkän aikavälin tavoitteiden mukaista ja planetaarisen ruokavalion viitekehyksessä. Helsingin sitoumus on parhaillaan Ympäristöministeriön koordinoiman arviointiryhmän käsiteltävänä ja menee sen jälkeen poliittiseen päätöksentekoon.

Liha- ja maitotuotteiden hankintojen puolittaminen osana kaupungin ympäristö- ja ilmastotavoitteita

Helsingin kaupunki on asettanut päästötavoitteet suorille päästöille (esim. lämmitys, liikenne, sähkö), joihin se pystyy vaikuttamaan merkittävästi. Epäsuorien päästöjen osalta kaupunki pystyy vaikuttamaan erityisesti rakentamisesta ja julkisista hankinnoista (esim. elintarvikkeet ja ruokapalvelut) syntyviin päästöihin. Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 on linjattu, että Suomen suurimpana julkisena hankkijana Helsinki toimii epäsuorien päästöjen vähentämiseksi ja luontovaikutusten pienentämiseksi hankinnoissa. Parhaillaan käynnissä on Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteiden 2040 tarkistaminen, jonka yhteydessä tullaan tarkentamaan ruokapalveluihin liittyvät ympäristötavoitteet ja myös liha- ja maitotuotteiden puolittamisen tavoite.

Helsinkiläisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästölaskennan (2024) mukaan ruoan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 1 260 kt CO2-ekv (21% hiilijalanjäljestä). Ruoka aiheuttaa merkittävän osan kaupungin hankintojen aiheuttamista päästöistä. Kaupungilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kaupunkilaisten ruokavalintoihin, mutta kaupungin päivittäin tarjoamiin ruokapalveluihin se pystyy suoraan vaikuttamaan. Kaupungin ruokapalveluissa tarjotaan päivittäin reilusti yli 100 000 annosta ruokaa, joihin vaikuttamalla kaupunki pystyy ohjaamaan markkinaa kohti entistä parempia ja kestävämpiä vaihtoehtoja.

Luontojalanjälkilaskennan (2022) tulosten mukaan Helsingin luontojalanjäljestä iso osa muodostuu elintarvikkeista. Ne aiheuttavat merkittävästi maaperän ekotoksisuutta ja happamoitumista, sekä niillä on myös suuri vaikutus merten ja vesistöjen rehevöitymiseen. Esimerkiksi Itämeren rehevöitymistä voidaan vähentää korvaamalla lihaa kestävästi pyydetyllä villikalalla, kuten särjellä, lahnalla ja silakalla, joiden kalastaminen poistaa ravinteita Itämerestä.

Kaupungin ruokapalveluissa tarjottava ruoka on linjassa kansallisten ravitsemussuositusten (2024) ja asiakasryhmäkohtaisten ruokailusuositusten kanssa. Myös kansalliset ravitsemussuositukset ohjaavat kohti maltillista lihan ja maitotuotteiden käyttöä, painottaen sekä terveyttä että ympäristövaikutuksia. Suositusten mukaisesti prosessoitua lihaa, kuten makkaroita ja leikkeleitä, tulisi käyttää mahdollisimman vähän tai ei lainkaan. Kalalle asetettu suositus on 300–450 grammaa viikossa, josta vähintään 200 grammaa tulisi olla rasvaista kalaa. Kalalajeja tulisi vaihdella ja suosia kestävästi pyydettyjä tai kasvatettuja vaihtoehtoja. Maitotuotteiden osalta suositellaan rasvattomia tai vähärasvaisia valmisteita 350–500 grammaa päivässä, mikä tukee muun muassa kalsiumin, jodin ja B12-vitamiinin saantia. Suosituksissa korostetaan, että lihan kulutuksen vähentäminen tulisi korvata erityisesti palkokasveilla, täysjyväviljalla, pähkinöillä ja kalalla, jotka tukevat sekä terveyttä että kestävää ruokajärjestelmää.

Ravitsemussuositusten pitkän aikavälin tavoite on, että punaisen lihan ja siipikarjan lihan kulutus on yhteensä korkeintaan 350 grammaa viikossa per henkilö.

Siirtymän kasvispainotteisempaan ruokaan on oltava mahdollisimman sujuva, jotta ruoka koetaan edelleen maistuvaksi ja ruokahävikkiä muodostuu mahdollisimman vähän. Maitotuotteiden vähentäminen, huomioiden ravitsemussuositukset ruokajuoman osalta, tulisi kohdistua erityisesti ruoanvalmistuksessa käytettävien maitotuotteiden korvaamiseen kaurapohjaisilla tuotteilla sekä kauramaidon tarjoamiseen lehmänmaidon rinnalla ruokajuomaksi. Lihan vähentämisessä käyttökelpoinen keino on hybridiruoat eli yhdistelmäruoat, joissa lihaa korvataan vähitellen kasviproteiinilla. Tällöin ruokapalvelujen käyttäjillä on aikaa sopeutua muutokseen, mutta vaikutus liha- ja maitotuotteiden määrään alkaa välittömästi.

Turussa yhdistelmäruokia on ollut käytössä jo vuosia. Lihaproteiinin korvaaminen kasviproteiinilla ei ole vaatinut merkittäviä muutoksia reseptiikkaan ja kasviproteiinin osuuden nostaminen pikkuhiljaa on osoittautunut toimivaksi tavaksi. Myös Espoossa käytetään yhdistelmäruokia ja ne on huomioitu palvelukuvauksissa siten, että ruokien vähimmäislihapitoisuutta koskevat määrittelyt eivät koske sellaisia ruokia, jossa on lihan tai kalan lisäksi käytetty jotain muuta proteiininlähdettä, kuten kasviproteiinia.

Ruokahankintojen kehitystyössä on hyvä arvioida mahdollisia muutostarpeita hankintaan ja palveluntarjoamiseen liittyvissä teknisissä vaatimuksissa, millä voidaan ratkaista esille nousevia haasteita, ennaltaehkäistä hävikkiä sekä mahdollistaa kustannustehokkaita vaihtoehtoja markkinoiden elinvoimaisuutta ja innovaatiomyönteisyyttä edistäen.

Myös ruokakasvatuksella on tärkeä rooli, mikä huomioidaan Helsingin green deal -sitoumusluonnoksessa. Helsingin kaupunki osallistuu Suomen Ympäristökeskuksen koordinoimaan EU:n LIFE-rahoitushakuun, jossa haetaan rahoitusta kiertotalouden green dealia toteuttavalle hankkeelle. Yksi Helsingin suunnitelluista osahankkeista keskittyy kaupungin sitoumuksen ruokatoimenpiteen toteutukseen, painottuen erityisesti ruokakasvatukseen. Sitä suunnitellaan tehtäväksi kaikilla koulutusasteilla. Ympäristö- ja ravitsemusnäkökulmien lisäksi tavoitteena on, että yhä useampi lapsi ja nuori osallistuu ruokailuun. Terveellisten ja kestävien ruokatottumusten juurruttaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä kaupungin ja kotien välillä.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Mai Kivelä ja 25 valtuutettua ovat tehneet 21.5.2025 seuraavan valtuustoaloitteen:

"Puolet parempaa – liha- ja maitotuotteiden hankintojen puolittaminen vuoteen 2030

Helsinki on sitoutunut ilmastovastuuseen, luontokadon pysäyttämiseen ja globaalin vastuun kantoon. Ruokajärjestelmällä on merkittävät vaikutukset näistä jokaiseen. Ruoantuotannon päästöt muodostavat esimerkiksi jopa neljänneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, ja suuri osa näistä päästöistä johtuu lihan ja maidon tuotannosta.

Myös Itämeri - sekä Helsingin asukkaat, jotka haluavat nähdä terveen Itämeren - kiitävät kasvipohjaisen ruuan lisäämisestä. Lisäksi ruokahankintojen kautta voimme vaikuttaa positiivisesti eläinten asemaan.

Julkisilla ruokapalveluilla on iso rooli ihmisten ruokailussa. Kaupungin ruokatarjontaa kasvispainotteisemmaksi muuttamalla voimme edistää kestävää ruokakulttuuria, vastata paremmin uusiin ravitsemussuosituksiin ja lisätä ihmisten terveyttä.

Vähentämällä eläinperäisten tuotteiden kulutusta voimme myös käyttää kaupungin rahoja järkevämmin. Vuonna 2025 julkaistu Aalto-yliopiston pro gradu-tutkielma osoitti, että kasvis- ja vegaaniruoka tulee Helsingin ruokapalveluille liharuokaa edullisemmaksi. Kasvisruoka kannattaa 2025 -selvityksen mukaan Helsinki voisi säästää vuosittain yli 3 miljoonaa euroa mikäli korvaisimme puolet lihasta kestävämmillä kasviproteiineilla. Summa vastaa esimerkiksi 68,4 varhaiskasvatuksen lastenhoitajan vuoden palkkakuluja. Nämä rahat olisi mahdollista käyttää myös kehittämään kasvisruokien reseptiikkaa ja suosimaan kestävämpiä raaka-ainevalintoja.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinki puolittaa vuoden 2025 lihan ja maidon hankinnat vuoteen 2030 mennessä ja laittaa puolet parempaa, eli ravitsevaa ja kasvipohjaista ruokaa tilalle."

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 31.10.2025 mennessä.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 07.10.2025 § 389

07.10.2025 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

23.09.2025 Pöydälle

This decision was published on 27.10.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §