Valtuustoaloite, segregaation vähentäminen Helsingissä

Kaupunginhallitus katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Otto Meri ja 13 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki ryhtyy aktiivisiin toimenpiteisiin kaupunkikonserniin kuuluvan Heka Oy:n osan vuokrataloista muuttamiseksi vapaarahoitteisiksi omistusasunnoiksi.

Aloitteessa todetaan, että ARA-asuntojen muuttaminen toiseen hallintamuotoon tasapainottaisi tuetun asumisen osuutta alueilla, joilla ei muuten aikaansaada vapaarahoitteisten omistusasuntojen täydennysrakentamista. Lisäksi näin toimien olisi aloitteen mukaan mahdollista monipuolistaa väestöpohjaa vuokratalovaltaisilla alueilla, joilla asuu paljon heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevia helsinkiläisiä. Aloitteen allekirjoittaneiden mukaan vuokratalojen muuttaminen omistusasunnoiksi parantaisi samalla Heka Oy:n taloudellista asemaa ja mahdollistaisi suunniteltujen vuokrankorotusten kohtuullistamisen.

Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman 2024 mukaan Helsingin asuntopolitiikan keskeisenä periaatteena on pitkään ollut varmistaa kaikkien asuinalueiden osalta mahdollisimman monipuolinen asunto- ja asukasrakenne. Alueiden välillä on historiallisista syistä johtuen merkittäviä eroja asuntokannan rakenteessa. Asukkaiden vaihtuvuus on Helsingissä vähäisempää asuinalueilla, joilla on suurempi omistusasuntojen, pientalojen sekä isojen perheasuntojen osuus. Alueilla, joilla sijaitsee suurempi osuus vapaarahoitteista vuokra-asuntokantaa ja yksiköitä, on lyhyet asumisajat ja suuri vaihtuvuus. Helsingin asuntokannasta 30 prosenttia sijaitsee kokonaisissa vuokrataloissa ja noin 18,5 prosenttia asuntokannasta on ARA-vuokra-asuntoja. Helsingin tavoitteena on, että vuokrataloissa sijaitsevien asuntojen osuus alueen asuntokannasta ei nouse yli 50 prosentin ja ARA-vuokra-asuntojen ei yli 30 prosentin.

Kaupungin asuntopolitiikan keskeisenä tavoitteena on ehkäistä asuinalueiden segregaatiota. Olemassa olevassa kaupunkirakenteessa tämä tarkoittaa uudistamista ja täydennysrakentamista.

Kaupunkiuudistus -toimintamallin tavoitteena on kaupunkikehittämisen keinoin edistää kaupunkiuudistusalueiden elinvoimaa ja viihtyisyyttä. Kyse on pitkäjänteisestä aluekehittämisestä ja osana sitä lisätään alueiden asuntokantaa hallintamuotojakaumaa tasapainottaen. Kaupunkiuudistuksen toimeenpanoa jatketaan määrätietoisesti. Kaupunki edistää aktiivisesti omistusasuntotuotannon saamista kaupunkiuudistusalueille.

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) omistajastrategian mukaan yhtiön tehtävänä on vastata valtion tuella rahoitettujen kaupungin ARA-vuokratalojen omistamisesta ja hallinnosta sekä tarjota asukkailleen kohtuuhintaista, laadukasta ja turvallista arkea. Tavoitetilan ja kehittämislinjausten mukaan yhtiö edistää ja toteuttaa kaupungin segregaation ehkäisemiseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamista.

Pitkistä korkotukilainoista säädetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa (604/2001, jäljempänä pitkä korkotukilaki) ja tarkemmat säännökset ovat korkotukilain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (666/2001). Valtiontuen takia pitkällä korkotuella rahoitettuihin asuntoihin liittyy käyttö- ja luovutusrajoituksia, jotka ovat voimassa 40 vuotta korkotukilainan hyväksymisestä lukien, perusparannuskorkotukilainojen osalta 30 vuotta.

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) omistuksessa on 571 kiinteistöä, joissa on noin 55 300 asuntoa. Rajoitusten alaisia kiinteistöjä on 556 ja rajoituksista vapautuneita 15. Rajoituksista vapautuneet kiinteistöt sijaitsevat Haagassa, Roihuvuoressa, Maunulassa, Vallilassa, Sörnäisissä, Kampissa, Patolassa, Savelassa ja Lehtovuoressa. Seuraavan viiden vuoden aikana rajoituksista vapautuu 28 kiinteistöä. Käytännössä rajoituksista vapautuneet kiinteistöt ovat pääosin perusparannustarpeessa ja niitä tulevat koskemaan perusparannusten myötä perusparannuskorkotukilainan rajoitukset. Osa rajoituksista vapautuneista kiinteistöistä odottaa kaavakehitystä, jonka myötä asuntokantaa kehitetään purkavalla saneerauksella.

Rajoituksista vapautuvien kiinteistöjen määrä on pieni sekä suhteessa Hekan että vuokratalovaltaisten alueiden asuntokantaan. Yksittäisten kiinteistöjen myynnillä ei ole merkittävää vaikutusta alueen segregaatioon. Lisäksi rajoituksista vapautuneet kiinteistöt ovat peruskorjauksen tarpeessa, joka vaikuttaa niiden markkina-arvoon ja mahdollisuuksiin myydä asuntoja omistusasunnoiksi. Todennäköisesti kiinteistöt menisivät kaupaksi vapaarahoitteiseen vuokra-asuntokäyttöön, mikä ei vaikuttaisi alueiden segregaatiotilanteeseen toivotusti. Esikaupunkialueilla on todettu, että yksittäisillä vapaarahoitteisilla vuokrakohteilla voi olla valtion tukemaa kantaa segregoivampi vaikutus.

Yksittäisten asuintalojen omistusasumiseen muuttamisen sijaan on tärkeää tehdä systemaattista ja pitkäjänteistä työtä alueiden kehittämiseksi. Hallinta- ja rahoitusmuotojakauman toteutumista ohjataan kaupungin maalla tontinluovutuksella ja yksityisellä maalla maankäyttösopimuksilla. Ohjauksessa huomioidaan aina alueellinen kokonaisuus ja sijaintiin liittyvät erityispiirteet. Asemakaavoituksessa sosioekonomisesti heikoimmilla alueilla tehdään kokonaisvaltaisia tarkasteluja ja purkava saneeraus on myös vaihtoehto. Hekassa tarkastellaan yhtiön kiinteistökantaa kokonaisuudessaan ja tarkasteluissa arvioidaan erilaisia kiinteistökehityksen vaihtoehtoja suhteessa Hekan perustehtävän toteuttamiseen.

Asiasta on saatu Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) lausunto. Vastaus on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua.

This decision was published on 16.01.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §