Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Titta Hiltusen toivomusponnesta koskien asunnottomuuden ehkäisyä

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Titta Hiltusen toivomusponnesta koskien asunnottomuuden ehkäisyä:

Lausunnosta yleisesti

”Toivomusponnessa edellytetään selvitettävän mahdollisuutta varmistaa, että sekä asumisneuvonnassa että aikuissosiaalityössä on riittävät resurssit asunnottomuuden ehkäisyyn tähtäävään työhön ja että resurssit tosiasiallisesti vastaavat äkisti kasvanutta tarvetta. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että kasvaneeseen palvelutarpeeseen vastataan kehittämällä nykyisiä toimintamalleja, työnjakoa ja yhteistyötä, kohdistamalla resursseja palvelun sisällä sekä lisäämällä palvelutarpeen kasvun perusteella henkilöstöä ja palveluja. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta jakaa kuitenkin huolen kasvavasta palvelutarpeesta asunnottomuuden ehkäisytyötä tekevissä palveluissa.

Aikuissosiaalityön määritelmä on hyvin laaja ja tämän lausunnon osalta on keskitytty sellaisiin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön palveluihin, joissa asunnottomuuden ehkäisytyötä tehdään joko osana perustyötä tai erikseen resursoituna.

Asumisneuvonta

Asumisneuvonnan tavoitteena on turvata asumisen pysyvyys ja ehkäistä asunnottomuutta. Asumisneuvonta tarjoaa asiakkaille neuvonta- ja ohjauspalveluita sekä osallistuu erilaisiin tapahtumiin, järjestää asumiskursseja ja raportoi asunnottomuuden ilmiöistä Helsingissä. Asumisneuvonta tekee laaja-alaista yhteistyötä niin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan työntekijöiden kanssa kuin esimerkiksi Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen, Kelan, kaupunkiympäristön toimialan ja Auroranlinnan kanssa.

Asumisneuvonnan palvelujen tarve on kasvanut vuonna 2025. Syyskuun loppuun mennessä asumisneuvojilla on ollut helsinkiläisiin 16 914 asiakaskontaktia, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuoden 2024 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Asumisneuvojat ovat auttaneet helsinkiläisiä vuokranmaksuun tai vuokravelan selvittelyyn liittyvissä tilanteissa 8 607 kertaa syyskuun 2025 loppuun mennessä, mikä on hieman enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Asunnon menetyksen uhkatilanteet ovat kasvaneet noin kolmasosalla edelliseen vuoteen verrattuna. Asumisneuvonnan palvelujen tarpeen kasvun taustalla ovat helsinkiläisten toimintaympäristön muutokset kuten sosiaaliturvan leikkaukset, elinkustannusten nousu, kasvava työttömyys ja perhekoon mukaisten kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute.

Asumisneuvonta kuuluu kunta-Helsingin järjestämisvastuulle ja kunta-Helsinki maksaa kulut sosiaali-, terveys- ja pelastustoimelle, joka tuottaa palvelun. Tänä vuonna asumisneuvontaan on palkattu yksi asumisneuvoja. Lisäksi ensi vuodelle asumisneuvontaan on suunniteltu lisättävän kaksi uutta asumisneuvojan vakanssia.

Aikuisten sosiaalityö

Aikuisten sosiaalityössä turvataan 30 vuotta täyttäneiden asunnon saamista ja asumista ohjauksella ja neuvonnalla, tukemalla asunnonhakua sekä kirjoittamalla tarvittaessa lausunto asunnonhaun tueksi. Tarvittaessa järjestetään myös tilapäisen asumisen palvelua. Työnjakoa on kehitetty yhteistyössä asumisen tuen ja ikääntyneiden palvelujen kanssa. Aikuisten sosiaalityössä on tästä vuodesta alkaen työskennellyt kolme sosiaaliohjaajaa ja projektityöntekijä Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen Helsingissä -hankkeessa, jonka tarkoituksena on vahvistaa alueellisen aikuissosiaalityön ennakoivaa roolia häätöjen ja asunnottomuuden ehkäisyssä.

Aikuisten sosiaalityön asiakasmäärä on kasvanut 22,8 prosenttia, asiakaskontaktien määrä 10 prosenttia ja lähetteiden määrä kuusi prosenttia vuoden 2024 vastaavasta ajankohdasta. Asiakkaita on keskimäärin 74 asiakasta työntekijää kohden. Aikuisten sosiaalityöhön on kohdennettu vuoden 2025 alussa kuusi (6) uutta vakanssia. Vuonna 2026 aikuisten sosiaalityöhön on siirtymässä yksi vakanssi työllistymistä edistävistä palveluista. Aikuisten sosiaalityöhön on suunniteltu kuutta lisävakanssia vuodelle 2026. Lisäksi aikuisten sosiaalityöhön kohdennetaan ensi vuonna kolme työntekijää vieraskielisten perheiden tukemiseen.

Tilapäisen asumisen resurssointia on kasvatettu aiemmin ja suunnitteilla on lisätä yksi sosiaaliohjaajan virka. Työntekijöiden ja työkuormituksen määriä eri palveluissa seurataan säännöllisesti ja niistä aiheutuviin haasteisiin pyritään vastaamaan ensisijaisesti kehittämällä nykyisiä toimintamalleja, työnjakoa, yhteistyötä ja nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön sisäisillä vakanssisiirroilla.

Nuorten sosiaalityö

Nuorten sosiaalityössä turvataan asunnon saamista ja asumista ohjauksella ja neuvonnalla, tukemalla asunnonhakua ja kirjoittamalla tarvittaessa lausunto asunnonhaun tueksi. Käytettävissä on myös tuetun asumisen ostot, joissa tuottaja tarjoaa nuorelle asunnon ja tarvittavan tuen siihen. Lastensuojelusta siirtyvillä nuorilla on usein jo lastensuojelun aikana käynnistynyt tuetun asumisen ostopalvelu, jota jatketaan tarpeen mukaan nuorten sosiaalityössä.

Nuorten sosiaalityön asiakasmäärä on kasvanut 17,1 prosenttia vuoden 2024 vastaavasta ajankohdasta. Asiakkaita on keskimäärin 53 asiakasta työntekijää kohden. Nuorten sosiaalityössä on tehty palvelujen sisällä vakanssisiirtoja työn kuormituksen tasaamiseksi. Jälkihuollon osalta aikuissosiaalityön asiakkaiksi lasketaan 23–24-vuotiaat asiakkaat, joita oli lokakuun 2025 lopussa 264 henkilöä.

Maahan muuttaneiden erityispalvelut

Maahan muuttaneiden erityispalveluissa turvataan vasta maahan saapuneen tai oleskeluluvan saaneen henkilön tai perheen elämäntilanteen vakiintumista laaja-alaisesti ja tarveperusteisesti. Maahan muuttaneiden asumistilanne on usein maahan tulon alkuvaiheessa vakiintumaton ja asunnon saamiseen, vaihtamiseen, asumiseen sekä oikeudelliseen neuvontaan liittyvät tuen tarpeet ovat keskeisiä. Niihin vastataan neuvonnalla ja ohjauksella, yksilö- ja perhekohtaisella sosiaalityön ja -ohjauksen tuella sekä tarvittaessa kirjoittamalla lausunto asunnonhaun tueksi ja tilapäistä asumista järjestämällä. Neuvonnassa ja ohjauksessa käytetään yksilö-, perhe-, ryhmä- ja yhteisökohtaisia menetelmiä asumisen eri aihepiireihin liittyen.

Maahan muuttaneiden erityispalveluissa järjestetään myös välttämättömät sosiaalihuollon palvelut Helsingissä oleskeleville paperittomille henkilöille sisältäen tarvittaessa tilapäisen asumisen järjestämisen joko ryhmämuotoisessa hätämajoituksessa tai asunnoissa. Vuonna 2024 Helsingissä hätämajoituksessa on ollut 352 paperitonta henkilöä ja asunnoissa 50 ruokakuntaa. Vuonna 2025 tammi-syyskuun aikana paperittomia on hätämajoituksessa ollut 223 henkilöä.

Maahan muuttaneiden erityispalveluissa asiakasmäärä on kasvanut 23,9 prosenttia verrattuna vuoden 2024 vastaavaan ajankohtaan. Asiakkaita on keskimäärin 79 asiakasta työntekijää kohden.

Maahan muuttaneiden erityispalveluissa on tunnistettu lisäresurssitarpeita asunnottomuuden ehkäisytyön osalta erityisesti lapsiperheiden palvelujen ja perhesosiaalityön näkökulmista.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Asunnottomuuden ehkäisytyöllä pystytään vähentämään asiakkaiden tilanteiden kriisiytymistä, parantamaan heidän itsenäistä toimintakykyään ja ehkäisemään raskaampien palveluiden käyttöä. Oikein kohdennetut resurssit – kuten riittävä henkilöstö – mahdollistavat osaltaan vaikuttavat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet sekä asiakkaan kokonaisvaltaisen tukemisen. Riittävillä ja pitkäjänteisillä resurssiratkaisuilla pystytään turvaamaan palveluketjujen oikea-aikaisuus, tehokkuus ja jatkuvuus.”