Lausuntopyyntö, taiteen perusopetuksesta annetun lainsäädännön uudistaminen, opetus- ja kulttuuriministeriö

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa kaupunginhallitukselle taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamisehdotuksesta seuraavan lausunnon:

Opetusministeriön työryhmä ehdottaa (OKM 2025:16), että nykyinen laki taiteen perusopetuksesta korvattaisiin uudella lailla. Samalla esitetään muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja eräitä muita lakeja. Lisäksi työryhmä ehdottaa uutta mallia taiteen perusopetuksen valtionrahoitusjärjestelmäksi.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2027. Työryhmä ehdottaa taiteen perusopetukseen 10 miljoonan euron määrärahalisäystä, joka edistäisi merkittävästi uudistuksen tavoitteiden toteuttamista.

Nykytilanne

Määritelmä:

Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Taiteen perusopetusta annetaan musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, tanssioppilaitoksissa, teatteri- ja sirkuskouluissa, käsityökouluissa ja muissa taideoppilaitoksissa.

Opetus noudattaa koulutuksen järjestäjän hyväksymiä opetussuunnitelmia, joiden tulee perustua Opetushallituksen päättämiin opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmissa määritellään opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt, ja ne voivat sisältää erilaajuisia oppimääriä.

Taiteen perusopetuksen oppimäärät ovat yleinen oppimäärä (500 tuntia) ja laaja oppimäärä (1300 tuntia). Sekä yleisen että laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet on vahvistettu arkkitehtuurille, kuvataiteelle, käsityölle, mediataiteille, musiikille, sanataiteelle, sirkustaiteelle, tanssille ja teatteritaiteelle.

Järjestäminen:

Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta omalla päätöksellään. Valtio osallistuu rahoitukseen antamalla kunnille taiteen perusopetukseen valtionosuutta asukasmäärän ja asukasta kohden lasketun yksikköhinnan perusteella.

Kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt tarvitsevat opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin päästäkseen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä koulutuksen järjestämisluvan. Muille kuin kunnille voidaan myöntää lupa järjestää taiteen perusopetusta, jos opetus on tarpeellista ja luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.

Taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia on Suomessa 424. Näistä vuonna 2024 yhteensä 138 oppilaitosta oli taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä.

Helsingissä taiteen perusopetusta antaa 48 oppilaitosta. Valtionosuuden piirissä on 17 laajaa oppimäärää tarjoavaa koulutuksen järjestäjää, jotka saavat myös Helsingin kaupungilta taiteen perusopetuksen toiminta-avustusta. Lisäksi valtion järjestämisluvan ulkopuolella toimii 27 helsinkiläistä oppilaitosta, jotka tarjoavat yleistä oppimäärää. Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kirjasto- ja kulttuurijaosto on myöntänyt näille järjestämisluvan ja tukee oppilaitoksia taiteen perusopetuksen toiminta-avustuksilla. Helsingin kaupunki ei hanki opetusta, eikä siten katso toimivansa koulutuksen järjestäjänä.

Avustustoiminnan lisäksi Helsingin kaupunki tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa kaupungin omistamien tilojen osalta. Tilojen myöntämisen periaatteita ja käytäntöjä tarkastellaan tällä hetkellä eri toimialojen yhteistyönä.

Taiteen perusopetusta antavat Suomessa myös vapaan sivistystyön piirissä olevat 120 kansalaisopistoa. Helsingissä taiteen perusopetusta tarjoaa Helsingin työväenopisto (Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala). Helsingin työväenopisto on järjestänyt aikuisille tekstiilipainotteista käsityön taiteen perusopetusta vuodesta 1994 lähtien. Opetus perustuu Opetushallituksen vuonna 2017 uudistamiin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (OPH-2068-2017). Taiteen perusopetuksen lakiehdotus ja siihen liittyvä valtionosuusrahoitus eivät koske tätä kuntien asukasperusteista valtionosuusrahoituksesta toteutettavaa vapaata sivistystyötä.

Vapaalle sivistystyölle valmistellaan visiota vuodelle 2035. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on laatia vapaan sivistystyön nykytilan kuvaus sekä tavoitetila kuvaamaan vapaan sivistystyön koulutustehtävää, tarkoitusta ja tavoitteita koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa sekä tehdä tarvittavat kehittämisehdotukset tavoitetilan saavuttamiseksi. Lisäksi työryhmän tulee laatia ehdotus vapaata sivistystyötä koskevan lainsäädännön, rahoitusjärjestelmän sekä rakenteiden uudistamiseksi ja vahvistamiseksi. Työryhmän toimikausi on 1.9.2025–31.12.2026.

Taiteen perusopetuksen lakiuudistukseen liittyvä muutos ikäryhmien osalta voi vaikuttaa myös taiteen perusopetuksen kysynnän kasvuun aikuisväestössä ja sitä kautta vapaan sivistystyön visiotyöhön.

Osallistuminen:

Taiteen perusopetuksen piirissä on Suomessa noin 130 000 oppilasta vuonna 2025. Aikuisia heistä on n. 10 000. Helsingissä taiteen perusopetusta tarjoavissa oppilaitoksissa opiskelee yli 20 000 oppilasta. Helsingin kaupungin avustamissa oppilaitoksissa opiskelee 19 961 oppilasta ikäluokassa 3–19-vuotiaat. Lasten osallistuminen taiteen perusopetukseen vaihtelee merkittävästi kaupunginosittain.

Helsingin kaupunki on painottanut nykyisen lain mukaisesti lasten ja nuorten ensisijaisuutta taiteen perusopetuksen avustamisessa. Taiteen perusopetuksen merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistämisessä monitasoisesti pidetään tärkeänä.

Taiteen perusopetuksen rahoitus

Opetusministeriön budjetissa vuoden 2025 opetustuntikohtainen valtionosuusmäärä taiteen perusopetukselle (Valtionosuutta voivat saada vain laajaa oppimäärää tarjoavat oppilaitokset):

Valtion opetustuntikohtainen avustus on yhteensä 97,4 m€. Musiikin perusopetuksen osuus valtion määrärahasta on noin 87,8 m€ ja muiden taiteenalojen perusopetus noin 9,56 m€.

Opetustuntikohtaisen opetuksen piirissä on 138 oppilaitosta, joiden järjestäjistä 62 on kuntia, 3 kuntayhtymää ja 73 yksityistä tahoa. Valtionosuutta myönnettiin 17 valtionosuutta saaville helsinkiläisille oppilaitoksille yhteensä n. 12,7 m€ (13,0 % valtion tukisummasta).

Opetus‑ ja kulttuuriministeriön kautta jaetut kehittämisavustukset:

Opetustuntikohtaisen valtionosuuden järjestäjille suunnattu kehittämisrahoitus vuodelle 2025 on 700 000 €. Helsinkiläisille oppilaitoksille myönnettiin tästä summasta 66 079 € (9,4 %).

Lisäksi valtio voi myöntää yleisavustusta muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille. Avustuksella voidaan tukea hakijan toimintaa yleisesti. Vuodelle 2025 tähän tarkoitukseen oli haettavana 400 000 €. Helsinkiläisille toimijoille myönnettiin tästä summasta 119 400 euroa (29,9 %).

Helsingin kaupungin avustus taiteen perusopetukselle vuonna 2025 on 5 693 000 euroa:

Nämä avustukset jakautuvat seuraavasti:

Lisäksi kohdennetaan erillisenä tukena:

Valtion ja kuntien rahoituksen lisäksi taiteen perusopetusta rahoitetaan muun muassa oppilailta perittävillä lukukausimaksuilla, säätiöiden tuella sekä muulla yksityisellä rahoituksella. Ne oppilaitokset, jotka eivät saa kunnan tai valtion rahoitusta, rahoittavat toimintansa oppilasmaksuilla, oppilasesitysten tuotoilla ja muulla varainhankinnalla. Oppilasmaksujen osuus oppilaitosten tulorahoituksesta on merkittävä.

Työryhmän lakiehdotuksen keskeiset muutokset

Taiteen perusopetuksen tarkoitus ja tavoitteet:

Laista halutaan poistaa nykyinen erottelu musiikkioppilaitosten ja muiden taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten välillä taiteenalojen välisten yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi. Kaikista koulutusmuodon taiteenaloista säädettäisiin jatkossa yhdenmukaisella tavalla. Esityksessä lainsäädännöstä poistettaisiin myös taiteen perusopetuksen oppilaiden iän määritelmä.

Opetussuunnitelma, oppimäärän mitoitus ja laajuus:

Esityksessä taiteen perusopetusta ehdotetaan opetettavan jatkossa kahden oppimäärän sijaan yhden, 50 opintopisteen laajuisen oppimäärän mukaan. Opetusta annettaisiin taiteen perusopetuksessa 20 opetustuntia yhtä opintopistettä kohden. Siirtyminen yhteen oppimäärään edellyttäisi, että kaikissa oppilaitoksissa otettaisiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Jatkossa oppilaitoksissa olisi myös pystyttävä seuraamaan nykyistä tarkemmin oppilaan opintojen edistymistä sekä suunnittelemaan opintopolut nykyistä tarkemmin.

Valtionosuuslaskentaa varten määriteltävä taiteen perusopetuksen oppilaskohtainen oppimäärän laajuus rahoituksen suoritteina olisi vähintään 1000 opetustuntia ja enintään 1500 opetustuntia. Tämä tarkoittaisi sitä oppilaalle oppimäärän puitteissa annettua opetustuntimäärää, joka voitaisiin rahoittaa valtionosuusrahoituksella. Jatkossa mahdollinen 1500 opetustuntia ylittävä opetus tuotettaisiin oppilaalle muuna kuin taiteen perusopetuksena ja sitä rahoitettaisiin muulla kuin valtionosuusrahoituksella, mikä käytännössä tarkoittaisi näiden lisäopintojen rahoittamista oppilasmaksuilla.

Koulutuksen järjestämislupa:

Ehdotetulla lainsäädännöllä selkeytettäisiin koulutuksen järjestämiseen liittyviä käytänteitä nykyistä yhtenevimmiksi. Järjestämisluvan myöntämisestä ja luvan muuttamisesta sekä peruuttamisesta säädetään jatkossa kahdessa eri säännöksessä ja aiempaa tarkemmin. Valtionosuuden piirissä toimivien oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien tulisi esityksen mukaan jatkossa huolehtia siitä, että ne täyttävät järjestämisluvan mukaiset toiminnalliset, taloudelliset ja ammatilliset edellytykset. Lisäksi koulutuksen on oltava tarpeellista ottaen huomioon valtakunnallinen tai alueellinen koulutustarve ja koulutustarjonta. Esityksen mukaan uudessa laissa säädettäisiin myös koulutuksen alueelliseen saatavuuteen liittyvästä vähimmäistasosta, jolla turvattaisiin vahvistettavien suoritteiden määrä niille alueille, joissa väestön määrä vähenee.

Yhteistyö:

Esityksessä ehdotetaan uutta säädöstä, jonka mukaan koulutuksen järjestäjät edistäisivät uuden lain tavoitteiden mukaista toimintaa yhteistyössä toisten koulutuksen järjestäjien sekä muiden yhteisöjen kanssa. Tämä voisi tarkoittaa yhteistyötä opetushenkilöstöön, -tiloihin tai -välineisiin liittyen tai esimerkiksi hallinnollisten rakenteiden uudelleen organisointia, josta koulutuksen järjestäjät voisivat tarvittaessa sopia keskenään tai muiden oppilaitosten kanssa. Yhteistyö voisi myös johtaa esimerkiksi oppilaitosten erikoistumiseen tai yhdistymiseen siten, että useamman taiteenalan opetusta voitaisiin antaa yhdessä oppilaitoksessa.

Vastuutehtävä:

Lakiin esitetään lisättäväksi uutta valtionavustuksella rahoitettavaa vastuutehtävää. Monivuotinen taiteen perusopetuksen vastuutehtävä voitaisiin myöntää hakemuksesta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vastuutehtävän tarkoituksena on toteuttaa ja kehittää taiteen perusopetuksen pedagogiikkaan, toimintakulttuuriin ja oppimisympäristöihin liittyviä malleja ja hyviä käytänteitä sekä edistää taiteen perusopetuksen koulutuksen järjestäjien keskinäistä yhteistyötä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Esityksessä arvioidaan, että vastuutehtävien osoittaminen voisi vähentää yksittäisten oppilaitosten kustannuksia, kun taiteen perusopetusta kehitettäisiin jatkossa vahvemmilla resursseilla ja yhteisellä koordinoinnilla. Näin päällekkäistä ja samankaltaista kehittämistyötä voitaisiin myös välttää.

Tietojensaanti- ja ilmoitusoikeus:

Jatkossa koulutuksen järjestäjän tulisi pyynnöstä toimittaa valtion opetushallintoviranomaisille niiden määräämät koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tiedot.

Esityksen sisältämä uusi valtionrahoitusmalli: Esityksessä uuteen valtionrahoitusmalliin sisältyisi seuraavia muutoksia:

Siirtymäsäännökset:

Lakiesityksen 2025:16 siirtymäsäännöksissä (§§ 22–24) ehdotetaan, että nykyiset taiteen perusopetuksen koulutuksen järjestäjät voivat jatkaa toimintaansa toistaiseksi voimassa olevalla luvallaan vuoden 2027 loppuun saakka. Uuden lain mukainen järjestämislupa tulee hakea vuoden 2027 aikana, mikäli taiteen perusopetuksen mukaista opetustoimintaa halutaan jatkaa 1.1.2028 jälkeen. Mikäli uutta lupaa ei haeta tai sitä ei myönnetä, opetus kyseisen luvan perusteella päättyy. Uuden järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjä täyttää lain mukaiset vaatimukset, jotka koskevat muun muassa opetuksen laatua, hallinnollisia ja taloudellisia resursseja sekä opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua. Ehdotetulla siirtymäajalla pyritään turvaamaan opetustoiminnan jatkuvuus ja annetaan nykyisille järjestäjille realistinen mahdollisuus sopeutua uusiin vaatimuksiin. Samalla sääntely mahdollistaa uusien toimijoiden hakeutumisen koulutuksen järjestäjiksi ja siten kentän rakenteellisen uudistumisen hallitusti.

Edellä mainittujen muutosten lisäksi lakiin ehdotetaan pienempiä tarkennuksia.

Ehdotuksen muutosten vaikutukset Helsinkiin

Helsingissä on Suomen monimuotoisin taiteen perusopetuksen tarjonta. Musiikkioppilaitosten ja muiden taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten välisen erottelun poistaminen parantaa taiteenalojen välistä yhdenvertaisuutta. Muutoksen onnistumiseen Helsingissä vaikuttaa selkeästi myös uudistuksen ja uusien yhteistyöverkostojen rakentamisen onnistuminen, taiteen opetusta koskevien avustuslajien ja – kriteerien uudistaminen sekä kokonaisuuden toteuttamiseen osoitettava valtiorahoituksen määrä ja kohdentaminen. Ilman valtion osoittamaa lisärahoitusta uudistuksen tavoitteiden onnistuminen vaikeutuu.

Siirtyminen kahden oppimäärän sijaan yhteen, 50 opintopisteen laajuiseen oppimäärään sisältää valtionrahoituksen perusteena olevan oppilaskohtaisen oppimäärän rahoituksen enimmäismääräksi 1500 opetustuntia. Muutos voi edellyttää nykyisen tarjonnan tarkastelua ja mahdollistaa rakenteellisesti tarjonnan yhdenmukaistamisen. Muutoksen myötä Helsingin rooli poistuvan yleisen oppimäärän taiteen perusopetuksen järjestämislupien vahvistajana tulee myös poistumaan.

Koulutuksen järjestäminen perustuisi ehdotuksen mukaan edelleen ministeriön myöntämään järjestämislupaan tai kunnan omaan päätökseen toimia taiteen perusopetuksen koulutuksen järjestäjänä. Helsinki ei lähtökohtaisesti ole ottamassa uudistettavan lainsäädännön mukaista roolia koulutuksen järjestäjänä siihen sisältyvine velvollisuuksineen.

Lakiehdotuksessa selkeytetään koulutuksen järjestämiseen liittyviä vastuita ja todetaan, että koulutuksen järjestämistä ei voi siirtää taholle, jolla ei ole Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää järjestämislupaa. Tämä muutos perustuu muun muassa hankinta-, kunta- ja arvonlisäverolainsäädännön muutoksiin, jotka määrittelevät uudella tavalla kuntien ja yksityisten toimijoiden roolia palvelujen järjestämisessä ja rahoituksessa.

Jatkossa kaikkien taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten tulee hakea järjestämislupa suoraan Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Muutos on selkeyttävä ja tarkoituksenmukainen, koska se yhtenäistää järjestämisedellytykset valtakunnallisesti, tukee opetuksen laatua sekä selkiyttää kuntien ja oppilaitosten välistä työnjakoa.

Helsingin lastenkulttuurikenttä

Helsingin lastenkulttuurikentän muodostavat taide-, kulttuuri- ja kulttuuriperintötoimijat, jotka tuottavat palveluja osana varhaiskasvatusta, perusastetta ja toista astetta (Helsingin kulttuuripolut) sekä vapaa-ajan palveluita. Helsinkiläinen taiteen perusopetuksen oppilaitosten verkosto on merkittävä osa helsinkiläislasten ja -nuorten vapaa-ajan tarjontaa. Helsingin kulttuurikasvatussuunnitelman tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille yhdenvertaisia mahdollisuuksia kokea kulttuuria ympäri kaupunkia. Tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa riippumatta asuinpaikasta tai sosioekonomisesta taustasta, hyödyntää koko kaupunkia oppimisen ja kulttuurikasvatuksen ympäristönä ja kannustaa vahvaan yhteistyöhön eri kulttuurialojen ja oppilaitosten välillä sekä korostaa kulttuurin ja taiteen arvoa sekä koulutuksessa että vapaa-ajalla. Tavoitteena on ollut myös tehdä Helsingistä lukemisen ja lukutaidon pääkaupunki.

Keskeisiä lastenkulttuuritoimijoita taiteen perusopetuksen oppilaitosten lisäksi Helsingissä ovat kaupungin omat palvelut: alueelliset kulttuurikeskukset, lasten ja nuorten taidekeskus Annantalo, kulttuurikeskus Caisa, Helsingin kaupunginorkesteri ja Helsingin kaupunginmuseo. Elinikäinen suhde taiteeseen ja kulttuuriin alkaa Kulttuurin kummilapset -toiminnassa jatkuen 5x2 -taidekursseihin alaluokilla ja sen jälkeen esimerkiksi Taidetestaajat -toiminnan tai Harrastamisen mallin Helsingissä avulla. Harrastamisen malli Helsingissä mahdollistaa maksuttomia taide- ja kulttuuriharrastuksia 3.–9.-luokkalaisille. Nuorisotalot ympäri Helsinkiä tarjoavat taiteen ja kulttuurin tekemisen paikkoja, joissa nuori ja nuoren toiveet ovat keskiössä.

Helsingissä on laaja lastenkulttuuritoimijoiden ekosysteemi, jotka tuottavat sisältöjä Helsingin kulttuuripolkuihin sekä kaupunkilaisten vapaa-aikaan. Ekosysteemin osana on esimerkiksi teattereja, museoita, eri taiteen lajien ryhmiä ja organisaatioita sekä gallerioita.

Esityksen lapsivaikutusten arviointi

Helsingin kaupunki on sitoutunut UNICEF:in Lapsiystävällinen kunta -mallin mukaisessa työssä lapsivaikutusten arviointiin. Lapsivaikutusten arviointi on yksi menetelmä osana Helsingin kaupungin päätösten vaikutusten ennakkoarviointia. LAVA tehdään silloin, kun valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia lasten hyvinvointiin.

Helsingin kaupungin tavoitteena on tunnistaa etukäteen, miten valmisteltava päätösesitys vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen. Lapsivaikutusten arvioinnin menetelmää käytetään valmisteltavan asian kohdistuessa alle 18-vuotiaisiin lapsiryhmiin. Tämä tarkoittaa, että ehdotettuja muutoksia tarkastellaan valmisteltavaa asiaa lapsen oikeuksien näkökulmasta sekä päätetään, tarvitseeko valmisteltava asia tarkempaa ennakkoarviointia.

Työryhmän ehdottama taiteen perusopetuksen lakiehdotus tukee UNICEF:in Lapsiystävällinen kunta –mallin tavoitteita, lasten ja nuorten osallisuutta ja kasvua sekä elinikäistä suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin. Taiteen perusopetus on merkittävä keino ehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä eri kaupunginosissa.

Esitykseen sisältyy arvio muutosten vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Sen mukaan taiteen perusopetukselle osoitettu julkinen rahoitus mahdollistaisi jatkossakin oppilasmaksujen pitämisen kohtuullisena, mikä edistäisi jokaisen mahdollisuutta osallistua opetukseen. Lisäksi vaikutuksina nähdään saavutettavuuden ja saatavuuden edistäminen ja taidekasvatuksen hyvinvointivaikutusten hyödyttäminen aiempaa laajempaa osaa lapsia ja nuoria. Siirtyminen yhteen oppimäärään nähdään selkiyttävän koulutusmuodon kokonaiskuvaa ja siihen liittyvää viestintää oppilaille ja heidän perheilleen. Oppilaan näkökulmasta aiemmin suoritettujen opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen voisi helpottua, kun opetus olisi saman laajuista eri oppilaitoksissa tai oppilaitosyhteistyönä. Myös oppilaiden opintopolut voisivat rakentua aiempaa joustavammin ja entistä yksilöllisemmin. Laajeneva oppilaitosyhteistyö ja digitaalisten opetusmateriaalien ja monikielisten sisältöjen hyödyntäminen palvelisi moninaista oppilasjoukkoa ja verkostomainen yhteistyö madaltaisi osallistumisen kynnystä.

Esitys tukee kaupunkistrategian tavoitteita

Helsingin kaupunkistrategiaehdotus "Helsinki, josta voimme olla ylpeitä" (2025–2029) korostaa alueellisen eriytymisen ehkäisyä, yhdenvertaisuutta ja lasten sekä nuorten hyvinvointia. Strategiassa painotetaan, että jokaisella helsinkiläisellä tulee olla saavutettavat ja laadukkaat lähipalvelut, mukaan lukien kulttuurin ja vapaa-ajan mahdollisuudet. Taiteen perusopetusta koskeva lainsäädännön uudistaminen tukee monilta osin Helsingin strategian tavoitteiden toteuttamista.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että työryhmän ehdottama taiteen perusopetuksen uudistus tukee lasten ja nuorten osallisuutta, kasvua ja elinikäistä suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin tavoitteellisen harrastamisen osalta. Lakiehdotuksessa painotettu saavutettavuuden parantaminen on merkittävä keino ehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa laadukasta taiteen harrastamista eri kaupunginosissa. Helsingin strategian mukaisesti harrastusmahdollisuuksia tulee tarjota erityisesti niille lapsille ja nuorille, joilla on suurin riski jäädä toiminnan ulkopuolelle taloudellisten, sosiaalisten tai alueellisten esteiden vuoksi.

Strategiassa linjataan, että kaupungin toimialat tekevät yhdessä työtä alueellisen eriytymisen estämiseksi. Taiteen perusopetus sekä muu laadukas taiteen ja kulttuurin harrastaminen toimii tässä keskeisenä työkaluna, sillä sen avulla voidaan suunnata kohdennettua toimintaa matalan osallistumisen alueille ja tukea lasten ja nuorten tasa-arvoista mahdollisuutta harrastamiseen. Helsinki hyödyntää omassa avustustoiminnassaan tarveperusteista kohdentamista huomioiden alueelliset ja sosiaaliset erityispiirteet.

Toimijakentän näkökulmia muutosesitykseen

Arvioidessaan ehdotettujen lakimuutosten vaikutuksia helsinkiläiseen taiteen perusopetukseen kaupunki on kuullut helsinkiläisiä taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia kaupungin ja oppilaitosten edustajien välisissä tapaamisissa. Tämän lisäksi kaupunki on kerännyt oppilaitoksilta kirjallisia arvioita kyselyllä, johon vastasi 24 eri oppilaitoksen edustajaa. Kyselyssä kentän toimijoilta pyydettiin yleisiä mielipiteitä ja tarkempia kommentteja ehdotuksessa esitellyistä uudistuksista.

Yhteen oppimäärään siirtyminen ja opetustuntien enimmäismäärä herättivät kyselyn vastaajissa huolta opetuksen laadun ja saavutettavuuden säilymisestä, jos uusien opetuslupien määrä Helsingissä jää vähäiseksi. Huomiota kiinnitettiin yhteen oppimäärään siirtymisestä aiheutuviin lisäkustannuksiin opetussuunnitelman tuntimäärän kasvaessa ja hallintotehtävien lisääntyessä. Lakiin toivottiin myös lisää selkeyttä. Musiikin ja muiden taiteenlajien välisen erottelun purkamista kannatettiin monissa kommenteissa. Musiikin oppilaitoksista osa ilmaisi pelkäävänsä uudistusten heikentävän asemaansa.

Koulutuksen järjestämislupin liittyvät muutokset herättivät epävarmuutta. Lupien myöntämiskriteereihin toivottiin selkeyttä, mutta myös joustavuutta.

Ehdotuksessa esitettyä rahoitusmallia kritisoitiin kyselyn kommenteissa runsaasti. Erityisesti musiikkilaitokset kertoivat pelkäävänsä rahoituksensa vähentymistä. Uuteen rahoitusmalliin liittyen osoitettiin tarve taloudelliselle ohjaukselle koulutustarjonnan laajentamiseksi.

Yhteistyöhön suhtauduttiin positiivisesti, mutta käytännön toteutukseen todettiin tarvittavan resursseja ja turvaa toimijoiden itsenäisyydelle. Yhteistyöhön ja vastuutehtäviin lakiehdotuksiin toivottiin lisää selkeyttä.

Henkilöstöä koskevien muutosehdotusten kohdalla kyselyn kommenteissa toistui toive oppilaitosten johtajakoulutuksen lisäämisestä. Tietojensaanti- ja ilmoitusoikeutta sekä koulutuksen arviointia koskevia säädöksiä kannatettiin.

Oppilaaksi ottamiseen ja oppilasmaksuihin liittyvissä kommenteissa useampi vastaaja ilmaisi olevansa huolissaan lasten ja nuorten aseman heikentymisestä, kun uudistuksen myötä laista poistetaan oppilaiden ikäjakauman määritelmät. Kommenteissa nähtiin, että aikuisopiskelijat vievät lapsilta ja nuorilta oppilaspaikkoja.

Oppilaitoksilla on mahdollisuus antaa ehdotuksesta omia itsenäisiä lausuntojaan.

OPETUSMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNNÖSSÄ ESITTÄMÄT KYSYMYKSET

1. Ehdotus laiksi taiteen perusopetuksesta.

Mitä mieltä olette työryhmän seuraavista esityksistä:

1 § Taiteen perusopetuksen tarkoitus ja tavoitteet

Muutosehdotus tai muu kommentti: Esitetty lakiehdotus taiteen perusopetuksesta (2025:16) on kannatettava koska se selkeyttää opetuksen järjestämisen edellytyksiä, vahvistaa yhdenvertaisuutta oppilaaksi ottamisessa ja tukee opetuksen laatua ajantasaistamalla opetuksen järjestäjän velvoitteita. Ehdotuksessa korostuvat myös oppilaiden osallisuus, saavutettavuus sekä hallinnon läpinäkyvyys, mikä vastaa taiteen perusopetuksen kehittyviin tarpeisiin ja yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Myönteisenä pidetään myös yhteistyön kirjaamista lain tasolle, mikä vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa osana laajempaa sivistys- ja kulttuuripalvelujen kokonaisuutta.

Lakia säädettäessä on tunnistettava, että taiteen perusopetus on osa harrastamisen kokonaisuutta, jossa harrastamisen kesto voi olla lyhytaikaista ja vaihtelevaa. Silti lyhytkin taideharrastus voi tarjota merkittävän kosketuksen taiteeseen, kehittää hyödyllisiä elämäntaitoja sekä edistää hyvinvointia, itsetuntoa ja elämänlaatua kokonaisvaltaisesti. Tästä syystä taiteen perusopetuksen tulee olla avoimesti saatavilla eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa, jotta se palvelee mahdollisimman monipuolisesti kansalaisten tarpeita.

3 § Opetussuunnitelma, oppimäärän mitoitus ja laajuus

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki pitää oikean suuntaisena lakiehdotuksen mukaista oppilaskohtaisen perusopetuksen oppimäärän laajuuden määrittelyä siten, että rahoituksen perusteena on vähintään 1000 ja enintään 1500 opetustuntia. Yhden oppimäärän malli voi selkeyttää ja eheyttää taiteen perusopetuksen kokonaisuutta sekä vastata tavoitteellisen harrastamisen tarpeita. Kaupunki pitää myönteisenä, että opetushallitus jatkossakin määrää taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt, ja tukee siirtymistä yhteen oppimäärään sekä sen laajuuden määrittelyä opintopisteinä.

Helsingin kaupunki kuitenkin huomioi, että taiteen perusopetuksen piirissä opiskelijoista vain pieni osuus suorittaa loppututkinnon, joten yleisen oppimäärän poistumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia oppilaitoksen toimintaan ja rahoitukseen. Näitä vaikutuksia on tarpeen arvioida vielä tarkemmin.

4 § Kunta koulutuksen järjestäjänä

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingissä taiteen perusopetuksen järjestämisessä on jo pitkään hyödynnetty hajautettua ja verkostomaista mallia, jossa opetusta tarjoavat useat itsenäiset, usein voittoa tavoittelemattomat toimijat. Kaupungin rooli on ollut kohdentaa harkinnanvaraisia avustuksia näille toimijoille avoimen ja tasapuolisen prosessin kautta. Tämä malli on osoittautunut toimivaksi ja alueellisesti vaikuttavaksi.

Helsingin kaupunki ei näe tarkoituksenmukaisena, että kaupunki hakisi ministeriön järjestämislupaa oppituntien perusteella saatavaa ministeriön valtionosuuden saamiseksi ja alkaisi itse järjestää taiteen perusopetusta ja ohjata toimintaa keskitetysti myöntäessään avustuksia. Nykyinen toimintatapamme edustaa ekosysteemiajattelua, jossa kaupunki toimii mahdollistajana, ei keskusohjaajana. Tämä mahdollistaa monimuotoisen, yhteisöllisen ja joustavan taidekasvatuksen kentän, jossa eri toimijat voivat kehittää omia vahvuuksiaan ja vastata alueellisiin tarpeisiin ketterästi. Uuden lakiehdotuksen myötä selkeytetään järjestäjän vastuita, joita ovat opetuksen järjestäminen opetussuunnitelman ja lupaehtojen mukaisesti, täyttää ammatilliset ja taloudelliset edellytykset, noudattaa lupaehtoja, kuten alue- ja taiteenalarajoja, varautua siihen, että lupa voidaan peruuttaa, jos edellytykset eivät enää täyty.

Helsinki pitää tärkeänä, että uusi lainsäädäntö mahdollistaa ja tukee tällaisia hajautetun järjestämisen malleja, joissa kunta ei ole opetuksen järjestäjä, vaan edistää opetuksen saatavuutta avustamalla alueellisia toimijoita. Tällainen malli on linjassa myös liiketoiminnan ekosysteemien kehityksen kanssa, jossa arvonluonti tapahtuu verkostoissa eikä keskitetyn organisaation hallinnoimana.

5 § Koulutuksen järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki toteaa, että nykyiset Opetus- ja kulttuuriministeriöltä opetuksen järjestämisluvan saaneet helsinkiläiset oppilaitokset jatkanevat toimintaansa uuden opetussuunnitelman mukaisesti, kun taas yleisen oppimäärän oppilaitosten on arvioitava toimintaansa muuttuvassa tilanteessa On tärkeää tunnistaa, että kaikilla toimijoilla ei välttämättä ole lain voimaan tullessa riittäviä ammatillisia tai taloudellisia edellytyksiä järjestää opetusta ehdotetun laajuuden mukaisesti.

Lakimuutoksen seurauksena osa nykyisistä toimijoista voi jäädä taiteen perusopetuksen järjestämisluvan ulkopuolelle, vaikka ne tekevät tärkeää taidekasvatustyötä, joka tukee lasten ja nuorten kulttuurista osallisuutta sekä tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden taiteen harrastamiseen. Tässä yhteydessä taiteen harrastamisella viitataan myös muuhun laadukkaaseen ja pedagogisesti perusteltuun taidekasvatustoimintaan, joka ei täytä taiteen perusopetuksen järjestämisedellytyksiä, mutta toimii tärkeänä väylänä, josta harrastajat voivat halutessaan ponnistaa kohti taiteen perusopetuksen opintopolkua.

Helsingin kaupunki pitää merkittävänä, että taidekasvatus tunnistetaan opetussuunnitelmaan sidottua taiteen perusopetusta laajempana, moniäänisen toimijakentän muodostamana kokonaisuutena. Lakimuutoksen myötä voi entisestään korostua tarve tukea tätä taiteen perusopetuksen järjestämisluvan ulkopuolelle jäävää toimintaa muun julkisen rahoituksen keinoin, jotta taiteen harrastamisen saavutettavuus, monimuotoisuus ja jatkuvuus voidaan turvata. Verkostomainen lähestymistapa tukee paikallisesti rakentuvaa, saavutettavaa ja monipuolista taidekasvatusta.

7 § Koulutuksen järjestämislupa

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki kannattaa esitettyä lakiehdotusta. Lisäksi kaupunki tukee lisämäärärahan myötä avattavaa järjestämislupahaun avaamista sekä uusien lupien myöntämiseksi että olemassa olevien lupien muutoksille ja laajennuksille. On tarkoituksenmukaista, että lakimuutoksen yhteydessä kaikki toimiluvat arvioidaan uudelleen uuden lain arviointiperusteiden mukaisesti.

Lakimuutoksen tavoitteiden onnistunut toteuttaminen edellyttää myös selkeää valtion määrärahojen kasvua. Helsingissä yleistä oppimäärää tarjoavia ja kaupungin tukemia oppilaitoksia on tällä hetkellä 27, ja niiden toimintaa tuetaan vuosittain noin 1,89 miljoonalla eurolla. Yleistä oppimäärää opiskelee noin 75 % kaikista Helsingin kaikista n. 20 000 taiteen perusopetuksen piirissä olevasta oppilaasta. Koska taiteen harrastaminen ja opetuksen kehittäminen toivottavasti houkuttelee myös uusia toimijoita parantamaan saavutettavuutta, kaupunki toivoo järjestämislupien edellytysten täyttymisen säännöllistä seurantaa.

8 § Koulutuksen järjestämisluvan muuttaminen ja peruuttaminen

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki kannattaa ehdotettua muutosta, sillä se selkeyttää ja yhdenmukaistaa koulutuksen järjestämislupien muuttamis- ja peruuttamismenettelyjä. Muutos lisää menettelyjen ennakoitavuutta ja tukee taiteen perusopetuksen laadun sekä saavutettavuuden varmistamista.

9 § Koulutuksen järjestäminen ja muu toiminta

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki pitää myönteisenä, että lakiehdotus selkeyttää koulutuksen järjestäjän vastuita opetuksen laadun, saavutettavuuden ja kehittämisen osalta. On tärkeää, että taiteen perusopetuksen järjestäjällä on mahdollisuus toteuttaa myös muuta opetusta tukevaa toimintaa osana kokonaisuutta. Tällaisen toiminnan on tarpeen olla sisällöllisesti ja hallinnollisesti selkeästi tunnistettavissa sekä kuntalaisille että opetuksen rahoittajille, jotta avoimuus, läpinäkyvyys ja tarkoituksenmukainen valtion- ja kuntarahoituksen kohdentuminen voidaan varmistaa.

10 § Yhteistyö

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki pitää kannatettavana, että lakiehdotukseen sisällytetään velvoite koulutuksen järjestäjien ja muiden yhteisöjen yhteistyöstä. Tämä tukee opetuksen laatua, saavutettavuutta ja resurssien tehokasta käyttöä erityisesti suurissa kaupungeissa.

Pienet toimijat ja toimijoiden monimuotoisuus ovat jatkossakin merkittävä osa taiteen perusopetuksen saavutettavuutta. Yhteistyörakenteet, joissa järjestämisluvan saaneet oppilaitokset koordinoivat toimintaa ja hyödyntävät muiden toimijoiden osaamista, mahdollistavat tehokkaan työnjaon ja laajemman palvelutarjonnan. Tämä on erityisen tärkeää Helsingissä, jossa kaupunki ei itse toimi koulutuksen järjestäjänä myöntäessään avustuksia.

Taiteen perusopetuksen tulee elää ajassa ja muuttua väestön moninaisuuden mukana. Siksi tulevaisuuden toimivan koulutusekosysteemin on oltava monipuolinen, joustava ja avoin erilaisille toimijoille, jotka tavoittavat uusia yleisöjä ja madaltavat osallistumisen kynnystä.

11 § Vastuutehtävä

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki kannattaa lakiehdotukseen sisältyvää vastuutehtävien käyttöönottoa. On perusteltua, että valtio tukee taiteen perusopetuksen kehittämistä valtionavustuksella ja että vastuutehtävistä säädetään selkeästi laissa. Tämä edistää rahoituksen tasavertaisuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä.

Vastuutehtävien avulla voidaan vahvistaa koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä sekä tukea pedagogisten mallien, toimintakulttuurien ja oppimisympäristöjen kehittämistä koko kentällä. Ehdotus on linjassa julkisen hallinnon uudistamisstrategian kanssa ja edistää yhteiskehittämistä, uusien toimintatapojen kokeilua sekä hallinnon tehtävien järjestämistä aiempaa vaikuttavammin.

Helsingissä toimii laaja ja monimuotoinen joukko taiteen perusopetuksen tarjoajia, minkä vuoksi vastuutehtävillä voi olla merkittävä rooli pääkaupunkiseudun yhteistyörakenteiden ja vahvistamisessa. On tärkeää, että vastuutehtävät suunnitellaan vuoropuhelussa kaupunkien kanssa ja että ne mahdollistavat myös paikallisiin tarpeisiin vastaavien pedagogisten mallien pilotoinnin. Näin voidaan tukea sekä alueellista saavutettavuutta että kehittää taiteen perusopetuksen laatua ja vaikuttavuutta tulevaisuuden oppimisympäristöissä.

12 § Valtion rahoitus

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki pitää kannatettavana, että valtionosuusrahoituksen perusteita uudistetaan siten, että jatkossa rahoitus määräytyy opetustuntien lisäksi myös opetukseen osallistuvien ja oppimäärän suorittaneiden oppilaiden lukumäärän perusteella. Muutos edistää taiteen perusopetuksen laatua ja ohjautumista tulokselliseen, oppilaita motivoivaan opetukseen sekä tukee opetuksen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Pelkästään opetustuntimääriin perustuva rahoitusmalli ei ole ollut riittävän ohjaava eikä ole kannustanut koulutuksen järjestäjiä laajentamaan toimintaansa niille ryhmille ja alueille, jotka jäävät helposti palvelujen ulkopuolelle. Ryhmämuotoinen opetus ei saa lakiehdotuksen rahoitusmallissa olla toissijaisessa asemassa. Uuden mallin halutaan mahdollistavan entistä asiakaslähtöisemmän ja vaikuttavamman koulutuksen kehittämisen ja palvelun kattavuuden laajentumisen.

Helsingin kaupunki pitää myös hyvänä, että rahoituksen määräytymisperusteet muuttuvat ennakoitavammiksi ja että harkinnanvaraisten elementtien osuus vähenee. Tämä vahvistaa rahoituksen läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta koulutuksen järjestäjien välillä sekä tukee oppilaitosten pitkäjänteistä taloudellista suunnittelua.

Kaupunki kannattaa myös rahoitusmalliin sisältyvää ns. lisäosaa, joka määräytyy toiminnan saavutettavuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta kuvaavien kriteerien perusteella. Tämä tukee taiteen perusopetuksen yhteiskunnallista merkitystä ja ohjaa rahoitusta sinne, missä sillä voidaan vastata parhaiten alueellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin. Suurten kaupunkien näkökulmasta on tärkeää, että saavutettavuuden käsite ymmärretään laajasti niin, että se kattaa maantieteellisten ulottuvuuksien lisäksi myös sosiaaliset, kulttuuriset, taloudelliset ja kielelliset näkökulmat. Kriteerien soveltamisessa tulee olla riittävästi joustavuutta, jotta erilaisissa paikallisissa oloissa toimivat koulutuksen järjestäjät voivat osoittaa saavutettavuustyönsä tarkoituksenmukaisesti.

Strategiarahoituksen kohdentaminen vapaaoppilaspaikkojen lisäämiseen, alennettuihin oppilashintoihin sekä moninaisuuden ja inkluusion edistämiseen on kannatettavaa. Tärkeää on, että koulutuksen järjestäjät velvoitetaan raportoimaan läpinäkyvästi siitä, kuinka suuri osa oppilaista saa alennetun tai maksuttoman opiskelupaikan ja millä perusteilla. Tämä tukee rahoituksen vaikuttavuuden arviointia ja edistää yhdenvertaista kohtelua. Olisi perusteltua selvittää myös, voisiko myönnettyjen vapaaoppilaspaikkojen osuus toimia järjestäjän omarahoitusosuutena valtionosuusjärjestelmässä.

Helsingin kaupungin näkökulmasta on olennaista, että rahoitusjärjestelmä mahdollistaa kuntien ja järjestäjien välisen yhteistyön muotojen ja taloudellisten sitoumusten selkeän määrittelyn, esimerkiksi tilojen käytön, subventoidun vuokran tai muun tuen osalta. Tämä tukee tasavertaista kohtelua avustuksia hakevien oppilaitosten välillä. Helsingin kaupunki tunnistaa tarpeen kehittää seurantakäytäntöjä ja vaikuttavuusarviointeja myös oman harkinnanvaraisen avustustoimintansa osalta, jotta rahoitusta voidaan kohdentaa strategisesti ja läpinäkyvästi.

Kaupunki pitää perusteltuna, että koulutuksen järjestäjille annetaan mahdollisuus kohdentaa valtionosuussuoritteita järjestämisluvassa määritellyille taiteenaloille kulloisenkin kysynnän mukaisesti. Tämä tukee opetustarjonnan joustavuutta ja alueellisten tarpeiden huomioimista. On kuitenkin tärkeää, että seuranta- ja raportointikäytännöt varmistavat resurssien tasapuolisen ja monitaiteellisuuden säilyttävän jakautumisen, erityisesti suurissa ja väestöltään monimuotoisissa kaupungeissa, kuten Helsingissä.

Helsingin kaupunki kannattaa myös ehdotettua muutosta, jonka mukaan valtionosuusrahoituksen toteutumat arvioidaan kolmen edeltävän vuoden opetustuntikeskiarvon perusteella. Tämä vähentää vuosittaista vaihtelua ja parantaa rahoituksen ennakoitavuutta.

13 § Henkilöstö

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki kannattaa uutta lakiehdotusta ja korostaa henkilöstön pätevyyden ja osaamisen merkitystä taiteen perusopetuksen laadulle. Laissa esitetyt vaatimukset tukevat opetuksen tasoa ja yhdenvertaisuutta. Tarvitaan joustavia ratkaisuja, jotka huomioivat taiteenalojen erityispiirteet ja tukevat henkilöstön jatkuvaa kehittymistä.

14 § Oppilaaksi ottaminen

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki kannattaa lakiehdotusta, joka selkeyttää oppilaaksi ottamisen perusteita ja vahvistaa perustuslain syrjintäkiellon toteutumista. Oppilaaksi ottamisen kriteerien tulee olla läpinäkyviä, yhdenvertaisia ja koulutuksen järjestäjille selkeästi määriteltyjä.

Helsingin kaupunki pitää perusteltuna, että lainsäädännöstä poistetaan viittaus lasten ja nuorten ensisijaisuuteen. Tämä tukee ikäsyrjinnän ehkäisyä ja mahdollistaa opetuksen tarjoamisen myös aikuisille yhdenvertaisesti elinikäistä harrastamista tukien. Samalla muutos edellyttää huolellista toimeenpanoa ja rahoituksen ohjaamista niin, että lasten ja nuorten taideharrastamisen saavutettavuus ei heikkene.

Helsingin kaupunki tunnistaa, että sen aikuisväestön kasvu, erityisesti ikääntyneiden ja vieraskielisten osalta, lisää myös aikuisten taidekasvatuksen tarvetta. Tämä kehitys voi vaikuttaa resurssien jakautumiseen oppilasryhmien välillä. Myös nuorten aikuisten kiinnostus taidekasvatukseen on lisääntynyt. Siksi on tärkeää, että koulutuksen järjestäjillä ja kunnilla säilyy mahdollisuus painottaa lapsille ja nuorille suunnattua opetusta omissa linjauksissaan, ja että tätä tuetaan lainsäädännöllä ja rahoitusohjauksella, esimerkiksi ikäkertoimien avulla.

Erityisesti Helsingissä, jossa kunta ei toimisi koulutuksen järjestäjänä, tarvitaan selkeitä valtakunnallisia linjauksia, joiden avulla voidaan varmistaa lapsille ja nuorille suunnattujen palveluiden riittävyys ja valtionavustusten kohdentumisen läpinäkyvyys.

15 § Oppilailta perittävät maksut

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki korostaa taiteen perusopetuksen saavutettavuuden turvaamista riippumatta oppilaiden taloudellisesta asemasta. On tarkoituksenmukaista, että maksuhuojennusten ja vapaaoppilaspaikkojen periaatteet ja vapaaoppilaspaikkoihin liittyvä tietopohja olisivat valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Valtakunnalliset vähimmäisperiaatteet eivät kuitenkaan saa poistaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta tapauskohtaiseen harkintaan.

Oppilaitosten raportointivelvollisuus vapaaoppilaspaikkojen määrästä ja myöntämisen perusteista on tarpeen yhdenvertaisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Tämä tukee rahoituksen kohdentamista alueellisesti ja sosiaalisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ja mahdollistaa yhteistyön ja oppilaitoksen alueellisen sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin läpinäkyvästi ja tasavertaisesti.

Kuten valtion rahoitusta kommentoivassa kohdassa tuodaan esiin, Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan tulisi selvittää, voidaanko oppilaitosten tarjoamien vapaaoppilaspaikkojen arvo huomioida osana järjestäjän omarahoitusosuutta valtionosuusjärjestelmässä. Tämä vahvistaisi kannusteita tukea oppilaita, joiden taloudellinen tilanne rajoittaa osallistumismahdollisuuksia.

16 § Oppilaan osaamisen arviointi ja todistus

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että taiteen perusopetuksen järjestämisluvalla toimivat oppilaitokset huolehtivat oppilastietojen oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta ja tallentavat ne KOSKI-tietokantaan. Oppilaiden oikeuksien toteutumisen kannalta on olennaista, että opintosuoritukset on rekisteröity luotettavasti ja yhdenmukaisesti osaksi kansallista tietojärjestelmää. Oppilailla on oikeus saada opintotietonsa rekisteröityä asianmukaisesti ja yhdenvertaisesti.

Helsingissä yleistä oppimäärää tarjoavat 27 oppilaitosta eivät tällä hetkellä käytä KOSKI-järjestelmää, mikä voi alussa aiheuttaa järjestämisluvan saaneissa oppilaitoksissa haasteita tietojen tuottamisessa uuden lain edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi kaupunki korostaa tarvetta kehittää järjestäjien välistä yhteistyötä sekä palvelu- ja tukirakenteita. Tämä ehdotetaan huomioitavan valtion strategisen rahoituksen kohdentamisessa.

Uudistus vahvistaa koulutuksen järjestäjien velvollisuutta toimittaa viranomaisille tietoja arviointia, seurantaa ja kehittämistä varten. Tämä parantaa tiedon laatua ja vertailtavuutta valtakunnallisesti. Helsinki ei toimi koulutuksen järjestäjänä eikä sille siirry oppilaitoksille kuuluvia velvoitteita.

18 § Tietojensaanti- ja ilmoitusoikeus

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki pitää hyvänä, että lakiin kirjataan velvollisuus luovuttaa tietoja viranomaispyynnöstä osana viranomaisen johtamis- ja valvontatehtäviä. Helsingin kaupunki näkee, että koulutuksen arviointi-, kehittämis-, tilastointi- ja seurantatiedot tulee olla myös muiden taiteen perusopetusta ja taidekasvatusta avustavien rahoittajien tiedossa.

19 § Koulutuksen arviointi

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki pitää ehdotusta koulutuksen arvioinnista kannatettavana. Arvioinnin lakisääteistäminen vahvistaa opetuksen laatua, läpinäkyvyyttä ja järjestäjien velvollisuutta kehittää toimintaansa systemaattisesti. On tärkeää, että arvioinnin tuloksia hyödynnetään opetuksen kehittämisessä, ja että järjestäjillä on riittävät edellytykset osallistua sekä omiin että viranomaislähtöisiin arviointeihin.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä sitä, että arviointitietoa voidaan jatkossa käyttää valtakunnallisesti vertailukelpoisesti opetuksen laadun, saavutettavuuden ja vaikuttavuuden seurantaan. Tämä tukee myös kuntien omaa päätöksentekoa ja avustustoiminnan kehittämistä sekä kaupunkien välistä yhteistyötä ja vertailua.

Siirtymäsäännökset (lakiesityksen 22–24 §:t)

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki pitää siirtymäsäännöksiä perusteltuina ja hyvin jäsenneltyinä. Esitys mahdollistaa hallitun siirtymän uuteen järjestämislupamenettelyyn siten, että nykyiset opetuksen järjestäjät voivat jatkaa toimintaansa siirtymäajan loppuun (vuoteen 2028) saakka.

Siirtymäsäännökset turvaavat sekä nykyisten oppilaitosten opetustoiminnan jatkuvuuden että mahdollistavat uusien toimijoiden nousun koulutuksen järjestäjiksi. Uusi lupajärjestelmä yhdenmukaistaa järjestämisedellytyksiä ja selkeyttää kenttää, mutta sen rinnalla tulee antaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa riittävää ja konkreettista ohjeistusta uusille hakijoille siitä, mitä lain tarkoittamat toimintaedellytykset käytännössä tarkoittavat ja miten niitä arvioidaan. Helsingin kaupunki korostaa, että koulutustoiminnan rakenteelliset ja hallinnolliset muutokset eivät useinkaan ole toteutettavissa yhden tilikauden tai toimintavuoden aikana. Siirtymäajan pituus on tästä näkökulmasta perusteltu ja mahdollistaa vaiheittaisen siirtymisen uuteen järjestelmään.

2. Esityksen sisältämä uusi valtionrahoitusmalli.

Mitä mieltä olette työryhmän esityksestä:

Muutosehdotus tai muu kommentti: Valtionrahoituksen osalta kommentointi tehty lausuntoehdotuksen kohtaan 12 § Valtion rahoitus sivuille 15–16.

3. Ehdotus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta.

Mitä mieltä olette työryhmän esityksestä: Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta. Vaatimusten yhdenmukaistaminen ja päivittäminen varmistavat, että opetushenkilöstöllä on tarvittava ammattitaito ja osaaminen uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen.

Tämä edistää opetuksen tasalaatuisuutta ja antaa oppilaille mahdollisuuden saada laadukasta taidekasvatusta riippumatta opetuksen järjestäjästä tai taiteen alasta. Lisäksi uudistukset tukevat opetushenkilöstön ammatillista kehittymistä ja vastaavat nykyisiä koulutustarpeita. Kokonaisuudessaan muutos vahvistaa taiteen perusopetuksen vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta.

20 § Taiteen perusopetuksen opettajan kelpoisuus

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsinki kannattaa ehdotusta, joka selkeyttää taiteen perusopetuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksia. Määräykset tukevat opetuksen laatua ja varmistavat oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun, edistäen näin ammattimaista ja laadukasta taiteen perusopetusta.

4. Ehdotus asetukseksi taiteen perusopetuksesta.

Mitä mieltä olette työryhmän ehdotuksesta:

Muutosehdotus tai muu kommentti: Helsingin kaupunki pitää asetusehdotusta pääosin perusteltuna ja lain tavoitteita tukevana. Asetus selkeyttää opetuksen järjestämisen käytännön ehtoja ja auttaa yhdenmukaistamaan toimintaa eri järjestäjien välillä, mikä on tärkeää opetuksen laadun ja yhdenvertaisuuden kannalta. Erityisen myönteistä on, että asetuksessa huomioidaan opetuksen laatu ja saavutettavuus.

Kaupunki kuitenkin korostaa, että asetuksen toimeenpanon tulee olla hallinnollisesti ja pedagogisesti selkeä sekä koulutuspalveluja tuottaville toimijoille että palveluja käyttäville oppilaille ja oppilaiden huoltajille. Uuden sääntelyn tulee tukea avoimuutta ja ymmärrettävyyttä myös perheiden näkökulmasta: mitä taiteen perusopetus on, miten opetuspolut rakentuvat, ja mitä järjestämislupa käytännössä tarkoittaa opetuksen sisällön ja laadun kannalta. Asetuksen toimeenpano vaatii selkeää viestintää ja mahdollisesti erillistä ohjeistusta erityisesti siltä osin, miten vaatimukset koskevat pieniä tai uusia toimijoita, joilla ei ole aiemmin ollut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä koulutuksen järjestämislupaa. Tämä tukee kentän monimuotoisuutta ja ehkäisee hallinnollista ylikuormitusta etenkin pienemmille järjestäjille.

Lasten ja nuorten kulttuurisen osallisuuden ja laadukkaan taidekasvatuksen tukeminen on kunnan toiminnassa tärkeää myös muussa palvelutuotannossa ja sen mahdollistamisessa.

YLEISET KOMMENTIT

Taiteen ja harrastamisen kokonaisuus

Taiteen perusopetuksen lakiehdotuksen vastuutehtäväuudistus (OKM 2025:16, kohta 6) on käytännössä selkeä siirtymä kohti ekosysteemimallin kaltaista koordinoitua yhteistyötä. Kyse ei ole pelkästä hallinnollisesta lisäroolista, vaan se viitoittaa uudenlaista kehittämisinfraa ja työnjakoa taiteen perusopetuksen kentälle.

Lainsäädännön tulee tukea kuntalaisille selkeästi hahmotettavaa palvelutarjontaa ja palvelurakennetta, yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja perustua kuntalaisten arkeen ja elinympäristöihin. Lakiuudistuksessa on tärkeää huomioida taiteen perusopetuksen asema osana laajempaa lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuutta, mukaan lukien esimerkiksi Suomen harrastamisen malli. Taiteen ja kulttuurin harrastamisen kokonaisuuden tulee mahdollistaa monimuotoisia ja yksilölliset tarpeet huomioivia polkuja, jotka voivat johtaa taiteen perusopetukseen tai muuhun motivoivaan ja hyvinvointia ylläpitävään harrastamisen polkuun läpi elämän.

Taiteen perusopetuksen käsite

Lakiehdotuksessa taiteen perusopetuksen käsite ei ole sidottu yksiselitteisesti järjestämislupaan tai opintosuunnitelmaan mikä voi hämärtää käsitystä siitä, mitä taiteen perusopetus tarkoittaa kuntalaisen näkökulmasta. Koulutuksen tai harrastamisen rakenteet eivät ole kuntalaisille välttämättä selkeitä. Harrastamisen valinta perustuu usein kiinnostukseen, ei rakenteelliseen ymmärrykseen esimerkiksi taiteen perusopetuksen tai koulutusjärjestelmän tarjoamista etenemismahdollisuuksista.

Tämän vuoksi lainsäädännön toimeenpanon tulee tukea selkeästi hahmotettavaa palvelurakennetta, jossa eri toimijoiden roolit, palveluiden sisältö ja mahdolliset jatkopolut muodostavat yhtenäisen ja ymmärrettävän kokonaisuuden kuntalaiselle. Kansalaiselle on tarpeen viestiä selkeästi, mitä taiteen perusopetus kattaa, millaisia koulutusmuotoja sen sisällä on ja mitä eroja niissä voi olla esimerkiksi opintojen laajuuden, tavoitteellisuuden tai laadullisten kriteerien osalta.

Tämä selkeyden vaatimus ei ole pelkästään viestinnällinen kysymys, vaan liittyy suoraan yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen: jokaisella kuntalaisella on oltava mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia valintoja ilman, että se edellyttää syvällistä asiantuntemusta koulutusrakenteista tai hallinnollisista erotteluista.

Tämä edistää palvelujen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa myös paremman ohjauksen harrastamisen ja koulutuksen rajapinnoilla. Julkisesti tuetun taiteen perusopetuksen tulee olla osa tätä avoimesti kommunikoitua ja käyttäjälähtöistä palvelukokonaisuutta. Kokonaisuuteen liittyvä kansalaislähtöinen palvelukuvaus ja ohjeistus auttaisivat hahmottamaan mistä taiteen perusopetuksessa on kyse.

Taiteenalojen yhdenvertaisuus

Helsinki kannattaa ehdotusta, että laista halutaan poistaa nykyinen erottelu musiikkioppilaitosten ja muiden taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten välillä taiteenalojen välisten yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi. On hyvä, että kaikista koulutusmuodon taiteenaloista säädettäisiin jatkossa yhdenmukaisella tavalla.

Musiikkioppilaitoksille on ollut nykyisessä laissa omia kelpoisuus- ja valtionosuuskohtia ja erityisrajoja, erillinen tuntituki ja jakoperusteet. Oppimäärät, yksikköhinnat ja valtionosuusprosentit sekä opetettavien tuntien enimmäismäärät on voitu määritellä eri tavoin musiikille verrattuna muihin taiteen aloihin. Lainsäädännössä musiikilla on ollut mahdollisuus myös löyhempään opettajakelpovelvoitteeseen tai erivapausmenettelyyn (esim. rehtorin kelpoisuus).

Helsingin kaupunki toteaa, että muutoksella on taloudellisia vaikutuksia. Jos musiikkioppilaitokset eivät saa enää valtionosuudessa muita korkeampaa yksikköhintaa ja musiikkioppilaitosten valtiontuki laskee hieman, on sillä mahdollisia vaikutuksia henkilöstöön, palkkakustannuksiin, musiikkioppilaitoksissa annettava yksilöopetuksen määrään tai muun rahoituksen tarpeeseen. Oppilaitokset tulevat joko sopeuttamaan toimintaansa tai pyrkivät hakemaan Helsingin kaupungilta ja muilta rahoittajilta suurempaa avustussummaa. Toisaalta lakiehdotus näkee, että muille taiteenlajeille vaikutus voi olla taloudellisesti positiivinen. Huomioidaan myös, että nykyinen laki ohjaa muita taiteenlajeja ryhmämuotoiseen opetukseen, vaikka myös niissä yksilöopetus on tunnistettu opetuksen tavoitteita ja tutkinnon suorittamista tukevaksi.

Muutos koskee Helsingissä 12 valtionosuuttasaavaa musiikkioppilaitosta, joita Helsingin kaupunki avusti vuonna 2025 yhteensä 3 199 000 eurolla. Muiden taiteenalojen taiteen perusopetuksen valtiosuutta saavia oppilaitoksia on Helsingissä viisi, joita Helsingin kaupunki avusti vuonna 2025 yhteensä 615 000 eurolla. Valtionosuuden ulkopuolella olevia musiikkioppilaitoksia oli Helsingin avustustoiminnan piirissä 14 (1 115 000 euroa) ja muiden taiteenalojen oppilaitoksia 13 (764 000 euroa).

Siirtyminen yhden oppimäärän malliin

Arvonlisävero: Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että taiteen perusopetus säilyy jatkossakin arvonlisäverottomana palveluna. Taiteen perusopetuksesta annetun lain nojalla järjestetty, opetussuunnitelman mukainen koulutus kuuluisi edelleen arvonlisäverolain (AVL 39–40 §) mukaisiin verottomiin koulutuspalveluihin. Tämä koskee sekä kunnallisia että luvanvaraisia yksityisiä oppilaitoksia, ja lakiehdotuksen mukainen käytännön jatkuminen on kaupungin näkökulmasta myönteinen ja kannatettava linjaus.

Uuden lain myötä siirtyminen yhden opetussuunnitelman malliin tarkoittaa, että nykyiset yleisen oppimäärän tarjoajat voivat hakea järjestämislupaa tarjotessaan uuden opetussuunnitelman mukaista opetusta. Kaikki nykyiset yleistä oppimäärää tarjoavat oppilaitokset eivät välttämättä hae tai heillä ei ole toimintaedellytyksiä koulutuspalvelun arvonlisäverottomuuden mahdollistavaan järjestämisluvan saamiseen.

Helsingissä toimii tällä hetkellä 27 oppilaitosta, jotka tarjoavat yleisen oppimäärän mukaista opetusta. Arvion mukaan osa näistä jää uuden järjestämisluvan ulkopuolelle. Tällöin ne voivat jatkaa palvelujen tuottamista arvonlisäverollisina taidekasvatuspalveluina, mikä voi johtaa koulutuspalvelujen oppilashintojen nousuun, toiminnan sopeuttamiseen tai sen supistamiseen.

Lakiehdotukseen (10 § Yhteistyö) sisällytetään velvoite koulutuksen järjestäjien ja muiden yhteisöjen yhteistyöstä. Helsingin kaupunki kiinnittää huomiota tilanteeseen, jossa järjestämisluvan ulkopuolelle jäävät toimijat jatkavat koulutuspalvelujen tuottamista ja osallistuvat yhteistyöverkostoon järjestämisluvan saaneiden oppilaitosten alihankkijoina. Verkostosta ostettava koulutuspalvelu on tällöin arvonlisäverollista, mutta koulutuspalvelu hinnoitellaan oppilaille verottomana. Tämä voi aiheuttaa haasteen yhteistyörakenteiden kehittämiselle ja vaikeuttaa alueellisten koulutusverkostojen syntymistä. Helsingin kaupunki näkee tarpeelliseksi tarkastella miten verkostomainen yhteistyö olisi toimijoille uuden lain puitteissa taloudellisesti toteuttamiskelpoista.

Alueellisuus suurissa kaupungeissa

Taiteen perusopetuksen saavutettavuus on tärkeä myös suurissa kaupungeissa, joissa väestörakenne ja alueellinen eriytyminen luovat haasteita. Kaupunkien sisällä tietyillä alueilla asuu lapsia ja nuoria, joilla on erityisiä sosiaalisia, taloudellisia tai kulttuurisia tarpeita, mikä edellyttää opetuksen ja harrastusmahdollisuuksien suunnittelua alueelliset erityispiirteet huomioiden.

Alueellisuus ei siis koske vain harvaan asuttuja seutuja, vaan myös kaupunkien sisäiset erot vaikuttavat harrastusmahdollisuuksiin. Kaupunginosien väliset liikkumisesteet ja eriytyneet palveluverkostot voivat rajoittaa lasten ja nuorten osallistumista taiteen perusopetukseen. Siksi lakiehdotuksessa tulee ottaa huomioon kaupunkien moninaisuus ja varmistaa, että rahoitus ja palvelurakenne tukevat erityisesti matalan osallistumisen alueilla toimivia oppilaitoksia sekä niitä, jotka tarjoavat kohdennettuja vapaaoppilaspaikkoja ja alennettuja hintoja.

Taiteen perusopetus on tärkeä keino ehkäistä alueellista eriytymistä ja lisätä yhdenvertaisuutta tarjoamalla saavutettavia harrastusmahdollisuuksia eri kaupunginosissa. Helsinki pyrkii erityisesti tukemaan alueita, joissa lapsilla ja nuorilla on heikommat mahdollisuudet osallistua harrastuksiin, lisäämällä toimintaa ja resursseja sekä madaltamalla taloudellisia esteitä vapaaoppilaspaikkojen ja maksualennusten avulla. Taiteen perusopetus tukee kaupungin strategiaa luoda lapsille ja nuorille yhdenvertainen, monipuolinen ja kulttuurisesti rikas kasvuympäristö.

Kaupunginkanslia on pyytänyt 2.9.2025 mennessä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausuntoa hallituksen esityksen muotoon kirjoitetusta Opetusministeriön työryhmän esityksestä (2025:16) taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Kokonaisuudistuksesta annettavat lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön viimeistään 30.9.2025.

Lausuntoa ei aikataulusyistä voi panna pöydälle

Asiasta on pyydetty lausuntoa myös kasvatus- ja koulutuslautakunnalta.

Valmistelun yhteydessä on kuultu myös Helsingin taiteen perusopetuksen toimijakenttää.