Lausuntopyyntö, taiteen perusopetuksesta annetun lainsäädännön uudistaminen, opetus- ja kulttuuriministeriö

Kaupunginhallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan työryhmän esitys vaatii huomattavaa edelleen tarkentamista ja jatkovalmistelua. Kaupunki seuraa uudistuksen valmistelua, arvioi sen vaikutuksia huolellisesti, ja antaa pykäläkohtaisen kannan hallituksen varsinaisen esityksen tullessa lausuntokierrokselle.

Taiteen perusopetuksen määritelmä

Taiteen perusopetuksesta säädetään laissa taiteen perusopetuksesta (633/1998) ja sen nojalla annetussa asetuksessa (813/1998). Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista, ensisijaisesti lapsille ja nuorille suunnattua taidekasvatusta, jota annetaan musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, tanssioppilaitoksissa, teatteri- ja sirkuskouluissa, käsityökouluissa ja muissa taideoppilaitoksissa.

Lain mukaan kunta voi järjestää taiteen perusopetusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää luvan myös kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että opetussuunnitelmat hyväksytään ja että oppilaan työskentelyä arvioidaan monipuolisesti. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla riittävä määrä opettajia ja muuta henkilökuntaa, ja oppimäärät voivat olla yleinen (500 tuntia) tai laaja (1300 tuntia) opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Taiteen perusopetus Helsingissä

Taiteen perusopetus on Helsingissä keskeinen osa kaupungin kulttuuri- ja kasvatustoiminnan ekosysteemiä. Kaupungissa toimii 48 taiteen perusopetuksen oppilaitosta. Näistä 17 tarjoaa laajan oppimäärän mukaista opetusta ja saa valtionosuutta, kun taas 27 oppilaitosta tarjoaa yleisen oppimäärän mukaista opetusta ja saa kaupungin avustuksia, mutta ei valtionosuutta. Yhteensä oppilaitoksissa opiskelee noin 20 000 oppilasta ikäluokassa 3–19 vuotta.

Helsingin oppilaitosverkosto on monimuotoinen ja kattaa alueellisesti laajan väestön. Se tukee matalan kynnyksen kulttuuritarjontaa, ehkäisee segregaatiota ja edistää lasten ja nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia kulttuuriharrastukseen. Kaupunki tukee oppilaitoksia myös tarjoamalla opetustiloja edullisesti tai maksutta, myöntämällä kehittämisavustuksia ja erityisavustuksia mm. painotetun musiikinopetuksen kerhotoimintaan.

Vuonna 2025 valtionosuutta myönnettiin 17 laajan oppimäärän oppilaitokselle noin 12,7 miljoonaa euroa (13 %valtionosuudesta). Lisäksi valtio myönsi yleisavustuksia muille oppilaitoksille, joista Helsingin toimijoille kohdennettiin noin 120 000 euroa.

Opetustuntikohtaisen valtionosuuden järjestäjille suunnattu kehittämisrahoitus vuodelle 2025 on 700 000 euroa. Helsinkiläisille oppilaitoksille myönnettiin tästä summasta 66 079 euroa (9,4 %). Lisäksi valtio voi myöntää yleisavustusta muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille. Avustuksella voidaan tukea hakijan toimintaa yleisesti. Vuodelle 2025 tähän tarkoitukseen oli haettavana 400 000 euroa. Helsinkiläisille toimijoille myönnettiin tästä summasta 119 400 euroa (29,9 %).

Helsingin kaupungin avustukset taiteen perusopetuksen toimijoille olivat yhteensä 5 693 000 euroa, josta 67 %a kohdistui laajan oppimäärän oppilaitoksiin ja 33 % yleisen oppimäärän oppilaitoksiin. Oppilaitoksilla on opetusta yhteensä 288 eri tilassa. Oppilasmaksut muodostavat osaltaan tärkeän osan toimijoiden tulorahoituksesta.

Helsingin näkemykset ja viestit mahdollisen uudistuksen jatkovalmisteluun

Uudistuksen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten osallisuutta, saavutettavuutta ja tavoitteellista taiteen harrastamista. Helsinki katsoo, että työryhmän ehdottamat tavoitteet ovat perusteeltaan oikeansuuntaisia. Lakiehdotuksessa painotettu saavutettavuuden parantaminen on merkittävä keino ehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa laadukasta taiteen harrastamista. Taiteen perusopetus valmistaa myös taiteen jatko-opintoihin ja luo näin edellytyksiä taiteen ammattilaisten kasvattamiseen.

Nykyisen lain 5 § taiteen perusopetuksesta ehdotetaan muutettavan siten, että jatkossa opetussuunnitelman perusteet sisältäisivät opintopistein määritellyn yhteisen laajuuden. Oppimäärän laajuus olisi 50 opintopistettä. Opetusta annettaisiin taiteen perusopetuksessa 20 opetustuntia yhtä opintopistettä kohden. Erityisesti Helsinki haluaa tuoda esiin näkemyksenään, että oppimäärän laajuuteen liittyvä kokonaisuus on syytä arvioida uudelleen.

Helsingin näkökulmasta on tärkeää vahvistaa taiteen perusopetuksen edellytyksiä eikä lisätä rakenteellista eriytymistä. Erityisesti yleisen oppimäärän oppilaitosten asema on turvattava, sillä Helsingissä toimivat 27 oppilaitosta ja niissä opiskelevat lähes 15 000 oppilasta muodostavat merkittävän osan kaupungin lastenkulttuurin tarjontaa, segregaation ehkäisyä ja eriarvoisuuden vähentämistä.

Taiteen perusopetus vahvistaa lasten ja nuorten elinikäistä suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin sekä tukee UNICEF:n lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteita osallistamisen lisäämiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi.

Monimuotoinen oppilaitosverkko on keskeinen osa lasten ja nuorten oikeutta kulttuurikasvatukseen ja taiteen harrastamiseen. Mahdollisessa uudistuksessa on erityisesti varmistettava, että sosiaalinen, alueellinen, kulttuurinen, kielellinen, taloudellinen, ikäryhmiin liittyvä sekä fyysinen ja muu saavutettavuus säilyy Helsingissä vähintään nykytasoisena.

Huomiot ehdotettuun järjestämislupamalliin

Helsinki katsoo, että ehdotettu järjestämislupamalli parhaimmillaan selkeyttää valtakunnallisesti koulutuksen järjestäjän tehtäviä ja vastuita. Samalla malli kuitenkin tuo kunnalle merkittäviä lisävastuita. Kunnan lisääntyvä vastuu sisältänee esimerkiksi oppilaaksioton, oppilasmaksut, oppilaan osaamisen arvioinnin ja todistusten myöntämisen, muutoksenhakuasiat, tietojensaannin ja KOSKI-järjestelmän käytön sekä opetussuunnitelmien laatimisen ja henkilöstön kelpoisuusehtojen valvonnan.

Helsingin näkökulmasta näitä vastuita ei ole työryhmän esityksessä arvioitu riittävällä tarkkuudella. Helsingissä taiteen perusopetuksen toimijakenttä on poikkeuksellisen laaja samoin kuin osallistumisen peitto ikäryhmässä (noin 20 %), mikä on pitkäjänteisen kulttuuripolitiikan tulosta. Tavoitteena on ollut mahdollistaa toimijoiden hallinnollista autonomiaa ja monimuotoisuutta, jotta korkeatasoinen tavoitteellinen opetus ja taiteen harrastaminen olisi osa mahdollisimman monen lapsen ja nuoren kasvua. Ehdotetun mallin käyttöönotto edellyttäisi kunnalta merkittävää lisäresursointia ja kulttuuripoliittista suunnanmuutosta. On varmistettava, ettei malli aiheuta alueellista eriytymistä tai kavenna yleisen oppimäärän oppilaitosten tosiasiallisia toimintamahdollisuuksia.

Helsinki korostaa, että kaikilla nykyisillä taiteen perusopetusta tarjoavilla oppilaitoksilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksessa, ja uudistuksessa on turvattava monimuotoisen, saavutettavan ja laadukkaan oppilaitosverkon jatkuminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Helsingin kaupungin lausuntoa työryhmän raportista koskien ehdotusta taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi 30.9.2025 mennessä. Lausunnolle on saatu lisäaikaa 13.10.2025 asti.

Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan taiteen perusopetusta koskeva laki. Lisäksi esitetään muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja eräitä muita lakeja.

Lisäksi työryhmä ehdottaa uutta mallia taiteen perusopetuksen valtionrahoitusjärjestelmäksi. Esityksen mukaan taiteen perusopetuksen laskennallisen valtionosuusrahoituksen suoritteena säilyisi edelleen opetustunti. Rahoitus perustuisi vuosittain tarkistettavaan yksikköhintaan. Valtionosuuslaskenta perustuisi toteutuneiden opetustuntimäärien lisäksi opetukseen osallistuvien oppilaiden määrään sekä oppimäärän suorittaneiden oppilaiden määrään.

Esityksessä taiteen perusopetusta ehdotetaan opetettavan jatkossa kahden oppimäärän sijaan yhden, 50 opintopisteen laajuisen oppimäärän mukaan. Laissa säädettäisiin myös valtionavustuksella rahoitettavasta uudesta vastuutehtävästä sekä valtion opetushallintoviranomaisten tietojensaantioikeudesta.

Laissa säädettäisiin koulutuksen järjestäjistä, koulutuksen järjestämisestä sekä koulutuksen järjestäjien keskinäisestä ja muiden yhteisöjen kanssa toteutettavasta yhteistyöstä.

Taiteen perusopetus säilyisi edelleen tavoitteellisesti etenevänä eri taiteenalojen koulutusmuotona, joka tukisi mahdollisuuksia hakeutua eri taiteenalojen jatko-opintoihin. Laissa olisi säännökset muun muassa opetussuunnitelmasta, koulutuksen järjestämisluvasta, henkilöstöstä, oppilaaksi ottamisesta, oppilasmaksuista, oppilaan osaamisen arvioinnista, todistuksesta ja koulutuksen arvioinnista.

Työryhmän ehdotus on valmisteltu siten, että sen sisältämät uudistukset ovat pääosin toteutettavissa valtiontalouden näkökulmasta kustannusneutraalisti. Valtionosuusrahoitteisten oppilaitosten määrän lisääminen ja opetustarjonnan laajentaminen edellyttäisi kuitenkin työryhmän esitykseen sisältyvää 10 miljoonan euron lisäystä valtion talousarvioon. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2027.

Asiasta on saatu kasvatus- ja koulutuslautakunnan ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunnot.

Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus.