Oikaisuvaatimus, iltapäivätoimintaan ottaminen, päätös § 11019

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Päätös, johon vaaditaan oikaisua

Aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaava erityissuunnittelija on 07.05.2025 (§ 11019) tehnyt myönteisen päätöksen iltapäivätoimintaan ottamisesta perheen lapselle. Päätöksellä lapsi on otettu iltapäivätoimintaan leikkipuisto Kurranummelle ajalle 7.8.2025–30.5.2026

Oikaisuvaatimus

Huoltajat ovat tehneet 30.6.2025 oikaisuvaatimuksen em. päätöksestä. Huoltajat ovat lisäksi täydentäneet oikaisuvaatimustaan 6.8.2025. Oikaisuvaatimuskirjelmässä kerrotaan, että perheen lapsi aloittaa syksyllä 1. vuosiluokalla. Perhe on hakenut lapselle paikkaa Tapanilan Erän iltapäivätoiminnasta.

Oikaisuvaatimuksessa toivotaan lapsen saavan paikan haetusta toimipaikasta. Huoltajat vetoavat kaverisuhteiden pysyvyyteen, turvallisuuteen ja matkaan liittyviin seikkoihin, vaikutukseen koulun aloitukseen ja tiedonsaantiin, sekä arvonnan avoimuuteen.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että lapsen kaikki muut ystävät ja tutut menevät Erän iltapäivätoimintaan, mikä aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteita ja lisää yksinäisyyttä. Siinä todetaan myös, että toiseen iltapäivätoimintaan on huomattavasti pidempi matka ja sinne on tienylitys. Edelleen vedotaan koulun aloituksen merkitykseen ja tiedonsaannin avoimuuteen iltapäivätoimintapaikkojen päätöksenteossa.

Oikaisuvaatimuksen täydennyksessä on lisäksi vedottu yhdenvertaisuuslain kohtaan, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta saattaa eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella ja hallintolain 6 §:ään, jonka mukaan viranomaisen toiminnan on oltava oikeudenmukaista, puolueetonta ja suhteellisuusperiaatteen mukaista.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden perustelut ilmenevät tarkemmin oikaisuvaatimuksesta ja sen täydennyksestä.

Päätös on annettu postitse tiedoksi 18.6.2025. Oikaisuvaatimus on saapunut 30.6.2025 Helsingin kaupungin kirjaamoon. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle.

Perustelut

Lainsäädäntö, valintaperusteet ja toimivalta

Perusopetuslain (628/1998) 48 b §:n mukaan kunta päättää perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan järjestämisestä sekä toiminnan laajuudesta. Jos kunta järjestää iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille erityistä tukea saaville oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Iltapäivätoimintaan pääsy ei ole lapselle ehdoton, subjektiivinen oikeus.

Perusopetuslain 48 b §:n 2 momentin mukaan otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätoimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Samassa momentissa todetaan lisäksi, että kunnan tulee etukäteen ilmoittaa aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista, toiminnan alkamis- ja päättymisajankohdasta sekä siitä, miten sen järjestämään tai hankkimaan aamu- ja iltapäivätoimintaan haetaan.

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 8.10.2013 (§ 70) päättänyt perusopetuslain mukaiseen iltapäivätoimintaan ottamisen perusteista. Jaoston päätöksen mukaan toimintaan otetaan ensisijaisesti 1. vuosiluokan oppilaat ja erityistä tukea saavat oppilaat. Jos ryhmässä on tämän jälkeen tilaa, sinne otetaan 2. vuosiluokan oppilaita. Lapsi valitaan toimintaan huoltajan yhteen toimintapaikkaan tekemän hakemuksen perusteella. Jos määräajassa saapuneita hakemuksia toimintapaikkaan on enemmän kuin tarjottavia paikkoja, suoritetaan samanarvoisten hakemusten kesken arvonta. Jos lapsi ei tule valituksi hakemaansa ryhmään, iltapäivätoimintapaikka pyritään osoittamaan alueen muista perusopetuslain mukaisista toimintapaikoista.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 6 §:n 1 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty tai ellei perusopetusjohtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, perusopetusjohtaja ottaa oppilaat perusopetukseen sekä suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan.

Perusopetusjohtaja on delegointipäätöksellä 27.1.2025 (§ 11) siirtänyt toimivaltaansa siten, että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaava erityissuunnittelija päättää ottamisesta suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan.

Perustelut oikaisuvaatimuksen hylkäämiselle

Lapselle on haettu paikkaa Erän iltapäivätoiminnasta. Paikkoja kyseisessä iltapäivätoiminnassa oli vähemmän kuin hakijoita. Kyseiseen iltapäivätoimintaan oli yhteensä 78 hakijaa, joista 50 otettiin. Valinnassa noudatettiin em. opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päättämiä iltapäivätoimintaan ottamisen perusteita.

Toimintaan otettiin ensisijaisesti 1. vuosiluokan oppilaita. Koska iltapäivätoimintaan hakeneita 1. vuosiluokan oppilaita oli enemmän kuin Erän iltapäivätoiminnassa paikkoja, oppilaat valittiin toimipaikkaan em. jaoston kriteerien perusteella arvontaan perustuen.

Arvontaan perustuen 15 ensimmäisen vuosiluokan oppilasta eivät saaneet paikkaa haetusta ryhmästä. Heille osoitettiin em. jaoston kriteerien valossa iltapäivätoimintapaikka alueen muusta toimipaikasta. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden lapsi on 1. vuosiluokan oppilas, joka ei kuulu erityisen tuen piiriin. Lapsi on ollut mukana 1. vuosiluokan oppilaiden paikka-arvonnassa, mutta ei ole saanut paikkaa haetusta ryhmästä arvontaan perustuen. Noudatettu menettely on ollut em. jaoston kriteerien mukainen.

Oikaisuvaatimuksessa on vedottu erityisesti ulkopuolisuuden riskiin, koulun aloitukseen ja kaverisuhteiden pysyvyyteen. Jaoston määrittämien valintaperusteiden valossa em. asiat eivät ole sellaisia seikkoja, jotka voitaisiin ottaa huomioon iltapäivätoiminnan paikoista päätettäessä.

Oikaisuvaatimuksessa on niin ikään vedottu turvallisuuteen ja matkaan liittyviin seikkoihin. Matkalla iltapäivätoimintaan on yksi tienylitys, jota ei kuitenkaan voi pitää kohtuuttomana. Perusopetuksen oppilaan voidaan edellyttää pystyvän havainnoimaan olosuhteiltaan tavanomaisella tiellä muuta liikennettä. Asiassa ei liioin ole esitetty sellaista konkreettista näyttöä, joka osoittaisi, että lapsen matka koulusta osoitettuun iltapäivätoiminnan paikkaan olisi turvaton, kun otetaan huomioon lapsen ikä ja kehitystaso sekä asian yksilölliset olosuhteet.

Oikaisuvaatimuksessa on myös vedottu aiempien vuosien paikkojen riittävyyteen. Aiempien vuosien paikkojen riittävyyttä ei voi kuitenkaan pitää takeena riittävyydestä joka vuonna.

Oikaisuvaatimuksen täydennyksessä vedottiin myös yhdenvertaisuuslakiin (1325/2014), joka kieltää asettamasta eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella ilman hyväksyttävää perustetta, sekä hallintolain 6 §:ään, jonka mukaan viranomaisen toiminnan on oltava oikeudenmukaista, puolueetonta ja suhteellisuusperiaatteen mukaista. Täydennyksessä ei ole yksilöity, millä perustein tehty päätös ei olisi näiden vaatimusten mukaista.

Päätöksessä ei ole asetettu lasta eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, vaan paikat on arvottu. Perusopetuslain velvoittamalla tavalla aamu- ja iltapäivätoimintaan osoittaminen on perustunut yhdenvertaisiin ja edellä referoituihin valintaperusteisiin.

Oikeuskäytännössä on muun ohella koulupaikkojen osoittamisen osalta vakiintuneesti katsottu, että arvonta voi tulla kyseeseen valintakriteerinä. Oikeuskäytännön perusteella arvonta on menettelynä hallintolain 6 §:n mukaisella tavalla tasapuolinen, puolueeton ja sopiva. Jaoston valintakriteerit ja asiassa noudatettu menettely ovat olleet yhdenvertaiset.

Perusopetuslain nojalla iltapäivätoimintaan pääsy ja tietyn iltapäivätoimintapaikan saaminen ei ole lapselle ehdoton, subjektiivinen oikeus. Perusopetuslaki jättää kunnalle toiminnan järjestäjänä varsin runsaasti harkintavaltaa aamu- ja iltapäivätoiminnan paikkojen osoittamisessa. Asiassa käytetty menettely on ollut perusopetuslain sekä jaoston määrittämien valintaperusteiden mukainen.

Iltapäivätoimintaan ottamisessa noudatettiin opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 8.10.2013 (§ 70) päättämiä perusteita, jotka ovat kaikille hakijoille perusopetuslain vaatimalla tavalla yhdenvertaisia. Jaoston päättämien valintaperusteiden soveltamisen myötä perheen lapsi jäi ilman paikkaa haetusta iltapäivätoiminnasta. Lapselle osoitettiin paikka muualta. Menettely on ollut tasapuolinen ja yhdenvertainen.

Viranhaltijan päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen. Päätöstä tehdessä on noudatettu em. jaoston päättämiä valintaperusteita. Oikaisuvaatimus on hylättävä.

This decision was published on 03.09.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.