Pohjoisbaana Tulvaniitty ja Savelanpuisto, Vantaanjoensilta, pyörätie, puisto- ja siltasuunnitelma, Oulunkylä

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteenä 2 olevan piirustuksen 6480/1 mukaisen Tulvaniityn ja Savelanpuiston pyörätie- ja puistosuunnitelman sekä liitteenä 4 olevan piirustuksen 6480/2 mukaisen siltasuunnitelman. Ne ovat osa Pohjoisbaanan suunnitelmakokonaisuutta.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Tulvaniityn ja Savelanpuiston pyörätie- ja puistosuunnitelman lisäksi Pohjoisbaanan suunnittelua on tehty samanaikaisesti Väyläviraston hallinnassa olevalle rautatiealueelle sekä Taivaskallion ja Käpypuiston puistoalueilla. Tälle alueelle rakentuu yhtenäinen baanaosuus Käpylän aseman ja Vantaanjoen välille. Välissä on myös jo rakennettu, Maaherrantien kohdalla oleva Pohjoisbaanan osuus, johon ei esitetä muutoksia.

Rautatiealueille suunnitellut pyörätiesuunnitelmat hyväksytään kaupunkiympäristölautakunnassa erikseen.

Suunnitelmat pohjautuvat Helsingin kaupungin strategisiin tavoitteisiin pyöräliikenteen olosuhteiden ja verkoston systemaattisesta kehittämisestä, Helsingin yleiskaavassa esitettyyn baanaverkkoon ja kaupunginvaltuuston vuonna 2023 hyväksymään Pohjoisbaanan yleissuunnitelmaan. Tulvaniityn ja Savelanpuiston suunnitelma perustuu voimassa oleviin asemakaavoihin 3313, 4029, 7323, 8740 ja 9909.

Liikennejärjestelmätasolla Pohjoisbaana muodostaa merkittävän kulkuyhteyden keskustan ja Pohjois-Helsingin kasvavien asuin- ja työpaikka-alueiden välillä. Baanaverkon toteuttaminen tukee arjen sujuvuutta, edistää asukkaiden hyvinvointia ja mahdollistaa tasa-arvoisen liikkumisen kaikille kaupunkilaisille. 

Tavoitteena on parantaa pyöräliikenteen ja jalankulun sujuvuutta, turvallisuutta ja ympärivuotista käytettävyyttä pääradan varressa. Linjaus tukee pyöräliikenteen kasvutavoitetta, vähentää risteämisiä muun liikenteen kanssa ja parantaa yhteyksiä joukkoliikenteen solmukohtiin. Suunnittelussa on otettu huomioon myös ympäristöarvot, kaupunkikuva ja maisema.

Pohjoisbaanan yleissuunnitelmassa ratkaisuna esitettiin pääradan viereen uutta pyöräliikenteen siltaa. Jatkosuunnittelussa tehdyt tarkemmat selvitykset kuitenkin osoittivat, ettei sillan sijoittaminen ratasillan viereen ole teknisesti mahdollista ratasillan vinopaalujen takia. Nyt esitetyssä suunnitelmassa on edelleenkin haettu samaa laatutasoa kuin yleissuunnitelmassa.

Suunniteltu osuus liittyy etelässä samanaikaisesti suunniteltuun Pohjoisbaanan pyörätiesuunnitelmaan Jokiniementien ja Tulvaniityn välillä ja pohjoisessa suunnittelussa olevaan Ratavallintien pyöräkatuun.

Suunnitelma

Tulvaniitty-nimisen puiston puolella Pohjoisbaana levennetään yhdistetystä jalkakäytävästä ja pyörätiestä baanatasoiseksi erotelluiksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Leventämisen yhteydessä Oulunkylän siirtolapuutarhan vanha ja huonokuntoinen vapaasti kasvava kuusiaita korvataan uudella havupuuaidanteella.

Riittävän tilan, turvallisten risteysjärjestelyiden ja kulkumuotojen erottelun vuoksi nyt Vantaanjoen ylittävä silta korvataan uudella leveämmällä sillalla. Uusi, rakennettava silta on puinen verkkokaarisilta, jossa kaarirakenne on puuta ja kansilaatta teräsbetoninen liittorakenne. Sillan kokonaispituus on 64 metriä ja käyttöleveys 7,9 metriä, mikä mahdollistaa erilliset väylät pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Jalankulkualue levenee 3,6 metriin tarjoten tilaa myös oleskeluun. Rakenteita ei sijoiteta jokiuomaan, jotteivat Natura 2000-alueen luontoarvot vaarantuisi. Materiaalivalinta yhdistää kestävyyden ja maisemaan sopivan ilmeen. Valaistus integroidaan sillan rakenteisiin.

Sillan pohjoispuolella jalankulku ja pyöräliikenne eriytetään omille reiteilleen, jotta liittyminen Ratavallintielle saadaan toteutettua turvallisesti kaikkien kulkumuotojen osalta. Tämä yleissuunnitelman mukainen ratkaisu vaatii pienen kaavamuutoksen tontin LPA 37216 osalta. Pohjoisbaanan suunnitelma tuodaan päätöksentekoon tältä osin, kun asemakaavamuutos on saatu vahvistettua.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä 1 olevasta selostuksesta. Koostepiirustus on liitteenä 3.

Vaikutukset

Alue on suunniteltu niin, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Tulvaniityn ja Savelanpuiston luonne säilyvät pääpiirteiltään nykyisen kaltaisina, luonnonläheisinä osina Vantaanjoen varren virkistysalueita. Poistettavat puut korvataan uusilla. Oulunkylän siirtolapuutarhan pohjoispuolinen vanha ja huonokuntoinen kuusiaidanne joudutaan uusimaan istutettavilla havupuilla baanan rakentamisen vuoksi. Uusi silta on aiempaa leveämpi, mutta puumateriaalin ja tumman värityksensä ansiosta silta ei korostu maisemassa.

Liikennejärjestelyiden ja reitin parantaminen, liikennemuotojen erotteleminen siellä missä tila sen mahdollistaa sekä tilan selkeyttäminen esimerkiksi pintamateriaalien avulla parantavat pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä ja turvallista liikkumista kaikille liikkujille, myös lapsille. 

Baanaverkon kehittäminen tukee lasten ja nuorten itsenäistä liikkumista, lisää arjen fyysistä aktiivisuutta ja vahvistaa hyvinvointia tarjoamalla turvallisia ja saavutettavia reittejä koulumatkoihin, harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Tutkimusten mukaan lasten itsenäinen liikkuminen erityisesti kävellen ja pyörällä tukee heidän fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointiaan.

Luontoarvojen ja kestävän kehityksen huomioiminen

Vantaanjoki kuuluu Natura 2000-alueeseen. Vantaanjoki on suojellun direktiivilajin, vuollejokisimpukan, elinympäristöä. Vantaanjoki rantoineen kuuluu Vantaanjoen alajuoksun tärkeisiin lintualueisiin. Suunnitellun sillan kaakkoispuolella sijaitsee Pukinmäen joenvarsilehto, joka on uhanalaisuusluokaltaan vaarantunut luontotyyppi. Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan se kuuluu luokkaan III ja on edustavuudeltaan heikko. Joen lounaispuolella lienee liito-oravan liikkumisreitti. Lisäksi Vantaanjoen ympäristö lasketaan herkäksi vesistökohteeksi.

Edellä mainitut luontoarvot on otettu huomioon suunnittelussa siten, että sillan rakenteita tai perustuksia ei sijoiteta jokeen, vaan rannoille. Siltaa rakennettaessa ei tehdä työn aikaista rakenteita jokiuomaan. Uusi silta sijoitetaan nykyisen sillan kohdalle eli paikkaan, jossa puustossa on jo jonkin verran aukkoa. Rakennustyömaa pidetään joen penkereiden kohdalla mahdollisimman kapeana, ja puita poistetaan mahdollisimman vähän. Poistettavat puut korvataan täydennysistutuksin. Jatkosuunnittelussa tutkitaan vielä mahdollisuuksia lisätä puita muun muassa jalopuumetsikön reunaan. Liito-oravayhteyden toimivuus baanan rakentamisen jälkeen varmistetaan mittaamalla, jotta säilyvien puiden etäisyydet toisistaan ovat riittävät.

Niityille ja istutettaville puille käytetään kierrätyskasvualustoja. Haitalliset vieraslajit kartoitettiin vuoden 2024 aikana, ja niiden poisto huomioidaan jatkosuunnittelussa.

Vuorovaikutus ja yhteistyösopimus

Pyörätie- ja puistosuunnitelma on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Lisäksi vastaavaa yhteistyötä on tehty GlobalConnect Oy:n kanssa ja jonka YKT-sopimuksen valmistelu on käynnissä. Tavoite on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset, ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Suunnitelmaluonnos oli sähköisesti esillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 26.2.−11.3.2025. Esilläolosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen tiedotettiin alueen talouksiin postitetulla tiedotekirjeellä, kaupungin verkkosivuilla sekä Helsingin Uutistissa.

Esilläolon aikaiset asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon, joka on liitteenä 5.

Pyörätie- ja puistosuunnitelman suunnitelmaehdotus oli sähköisesti nähtävillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 1.−14.10.2025. Suunnitelmien nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta muistutuksen antamiseen ilmoitettiin kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Muille osallisille se tehtiin yleistiedoksiantona. Lisäksi asiasta ilmoitettiin kaupungin verkkosivuilla.

Muistutusten käsittely

Yhdessä muiden, samanaikaisesti laadittujen Pohjoisbaanan puistosuunnitelmien ja pyörätiesuunnitelmien kanssa suunnitelmista jätettiin 11 muistutusta.

Muistutukset on käsitelty aihepiireittäin ja niihin annetut vastineet löytyvät liitteenä 6 olevasta muistiosta.

Kustannukset ja aikataulu

Tämän puistosuunnitelman lisäksi lautakunnassa on hyväksyttävänä kaksi muuta Pohjoisbaanaan liittyvää puistosuunnitelmaa ja pyörätiesuunnitelmia. Näiden yhteiskustannus on noin 11,6 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuuston hyväksymä Pohjoisbaanan kokonaiskustannusarvio on 28,7 miljoonaa euroa. Nyt käsittelyssä ovat Käpylän ja Oulunkylän osiot, joiden kustannusarvio valtuuston päätöksessä oli noin 7,5 miljoonaa euroa. Yleissuunnittelun jälkeen rakennuskustannusindeksi on noussut 18 %. Lisäksi esitettyihin pyörätie- ja puistosuunnitelmiin on lisätty katuympäristön parannuksia ja laajennuksia ja tehty muutoksia suhteessa yleissuunnitelmaan, esim. Taivaskallion kohdalla baanan linjaus on pidentynyt ja Vantaanjoen nykyinen silta esitetään uusittavaksi.

Pyörätie- ja puistosuunnitelman rakennuskustannus on yhteensä noin 5 070 000 euroa, 960 euroa/m² (alv 0 %).

Alueen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 9 000 euroa (alv 0 %). Ylläpitokustannukset ovat 4 000 euroa kalliimmat kuin nykyisin, mikä johtuu lähinnä siitä, että pyörätien ja jalkakäytävän pinta-ala kasvaa.

Pohjoisbaanan uuden sillan, Tulvaniityn ja Savelanpuiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2027 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 02 perusparantaminen ja liikennejärjestelyt.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 § .

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Puistosuunnitelma mahdollistaa baanan rakentamisen. Suunnitelman voidaan katsoa olevan taloudellisesti ja periaatteellisesti merkittävä.

This decision was published on 15.12.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Yleistiedoksiantona toimitetun päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan ilmoituksen julkaisemisesta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.