Käpypuisto, pyörätie- ja puistosuunnitelma, Oulunkylä

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteinä 2 ja 3 olevan suunnitelmapiirustuksien 6447/1-2 mukaisen Käpypuiston puistosuunnitelman ja Oulunkylän eteläisen alikäytävän levennyksen pääpiirustuksen. Ne ovat osa Pohjoisbaanan hankekokonaisuutta.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Käpypuiston puistosuunnitelma on osa Pohjoisbaanan suunnitelmakokonaisuutta, joka on laadittu samanaikaisesti Taivaskallion, Tulvaniityn ja Savelanpuiston puistoalueille sekä Väyläviraston hallinnassa olevalle rautatiealueelle. Yhdessä nämä muodostavat yhtenevän baana-osuuden Käpylän aseman ja Vantaanjoen välille. Välissä on myös jo rakennettu Pohjoisbaanan osuus Maaherrantien kohdalla, johon ei esitetä muutoksia. Suunnitelmien koostepiirustus on liitteenä 4.

Rautatiealueille suunnitellut pyörätiesuunnitelmat hyväksytään kaupunkiympäristölautakunnassa erikseen. 

Käpypuiston suunnitelma perustuu voimassa oleviin asemakaavoihin 3313, 7754 ja 9220. Pohjoisbaanan suunnitelmakokonaisuus pohjautuu Helsingin kaupungin strategisiin tavoitteisiin pyöräliikenteen olosuhteiden ja verkoston systemaattisesta kehittämisestä, Helsingin yleiskaavassa esitettyyn baanaverkkoon ja kaupunginvaltuuston vuonna 2023 hyväksymään Pohjoisbaanan yleissuunnitelmaan.

Liikennejärjestelmätasolla Pohjoisbaana muodostaa merkittävän kulkuyhteyden keskustan ja Pohjois-Helsingin kasvavien asuin- ja työpaikka-alueiden välillä. Baanaverkon toteuttaminen tukee arjen sujuvuutta, edistää asukkaiden hyvinvointia ja mahdollistaa tasa-arvoisen liikkumisen kaikille kaupunkilaisille. 

Tavoitteena on parantaa pyöräliikenteen ja jalankulun sujuvuutta, turvallisuutta ja ympärivuotista käytettävyyttä pääradan varressa. Linjaus tukee pyöräliikenteen kasvutavoitetta, vähentää risteämisiä muun liikenteen kanssa ja parantaa yhteyksiä joukkoliikenteen solmukohtiin. Suunnittelussa on otettu huomioon myös ympäristöarvot, kaupunkikuva ja maisema.

Suunnittelualue sijoittuu nykyisen yhdistetyn jalkakäytävä-pyörätien linjaukselle.

Nykyisen väylän rakennekerrokset ovat riittämättömiä ja paikoin hyvin huonokuntoisia.

Suunniteltu osuus liittyy etelässä samanaikaisesti suunniteltuun Pohjoisbaanan pyörätiesuunnitelmaan Taivaskallion ja Käpypuiston välillä ja pohjoisessa jo rakennettuun Pohjoisbaanan osaan.

Suunnitelma

Pohjoisbaana levennetään yhdistetystä jalkakäytävästä ja pyörätiestä baanatasoiseksi erotelluksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Levennys edellyttää muutoksia nykyiseen avo-ojaan ja tasaukseen meluesteen lähettyvillä. Väylän riittämättömät rakennekerrokset joudutaan uusimaan, minkä vuoksi puita joudutaan poistamaan reitin varrelta.

Oulunkylän aseman eteläisen alikulun kohdalla nykyistä siltaosuutta levennetään, jotta baanan kulkumuotojen erottelu onnistuu. Samalla alikulun suuaukkoa avarretaan, mikä parantaa näkemiä ja alueen yleisilmettä. Alikulun yläpään kivetty alue muutetaan vehreäksi, johon lisätään myös kalusteita pientä viipymistä varten.

Käpypuiston länsipäädyn nykyistä nurmikkoaluetta kehitetään luonnonläheisenä puistikkona. Sinne sijoitetaan levähdyspaikka pyörätelineineen. Nykyiset puut säilytetään, ja kasvillisuutta monipuolistetaan muuttamalla pääosa nurmikosta niityksi ja lisäämällä kukkivia pensaita ja puita. Nykyinen tallattu polku Käpyläntien ja tulevan baanan välillä rakennetaan kivituhkapoluksi ja sen varteen sijoitetaan penkkejä.

Korttelin AKR 28039 ja baanan välistä poistettavat puut korvataan uudella, monilajisella puurivillä. Puita pyritään säilyttämään enemmän, kuin mitä on esitetty puistosuunnitelmapiirustuksessa. Asia tarkentuu jatkosuunnittelussa ja viimeistään rakentamisvaiheessa.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä 1 olevasta suunnitelmaselostuksesta. Alikulkusillan pääpiirustus on liitteenä 3 ja koostepiirustus liitteenä 4.

Vaikutukset

Alue on suunniteltu niin, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Käpypuiston luonne säilyy pääosin nykyistä vastaavana hankkeen rakentamisen jälkeenkin. Suurimmat muutokset maisemassa ovat korttelin AKR 28039 pohjoispuolisen puurivin uusiminen sekä istutusten lisääminen Käpypuiston nurmikoille ja alikulkutunnelin luokse.

Liikennejärjestelyiden ja reitin parantaminen, liikennemuotojen erotteleminen siellä missä tila sen mahdollistaa sekä tilan selkeyttäminen muun muassa pintamateriaalien avulla parantavat pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä ja turvallista liikkumista kaikille liikkujille, myös lapsille.

Baanaverkon kehittäminen tukee lasten ja nuorten itsenäistä liikkumista, lisää arjen fyysistä aktiivisuutta ja vahvistaa hyvinvointia tarjoamalla turvallisia ja saavutettavia reittejä koulumatkoihin, harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Tutkimusten mukaan lasten itsenäinen liikkuminen erityisesti kävellen ja pyörällä tukee heidän fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointiaan.

Luontoarvojen ja kestävän kehityksen huomioiminen

Käpypuiston alueella ei ole tiedossa suojeltuja tai uhanalaisia lajeja eikä luontotyyppejä. Suunnitteluratkaisuissa on pyritty säästämään nykyistä kasvillisuutta mahdollisuuksien mukaan sekä huomioitu nykyiset maastonmuodot baanan sijainnissa sekä korkeusasemassa.

Kasvillisuus suunnitellaan monipuoliseksi huomioiden esimerkiksi pölyttäjille ja linnuille sopivat ravintokasvit. Niityillä, nurmikolla ja istutettavilla puilla käytetään kierrätyskasvualustoja. Haitalliset vieraslajit on jo kartoitettu vuoden 2024 aikana. Niiden torjunta huomioidaan jatkosuunnittelussa. Kaadettavista puista osa sijoitetaan Käpypuiston metsikköön maalahopuiksi.

Vuorovaikutus ja yhteistyösopimus

Pyörätie- ja puistosuunnitelma on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Lisäksi vastaavaa yhteistyötä on tehty GlobalConnect Oy:n kanssa, joiden YKT-sopimuksen valmistelu on käynnissä. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Suunnitelmaluonnos oli sähköisesti esillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 5.−18.6.2024. Esilläolosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen tiedotettiin alueen talouksiin postitetulla tiedotekirjeellä, kaupungin verkkosivuilla sekä Helsingin Uutiset -sanomalehdessä.

Esilläolon aikaiset asukaspalautteet on kirjattu liitteenä 5 olevaan vuorovaikutusmuistioon.

Pyörätie- ja puistosuunnitelman suunnitelmaehdotus oli sähköisesti nähtävillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 1.−14.10.2025. Suunnitelmien nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta muistutuksen antamiseen ilmoitettiin kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, sekä muille osallisille yleistiedoksiantona. Lisäksi suunnitelmaehdotuksesta ilmoitettiin kaupungin verkkosivuilla.

Muistutusten käsittely

Yhdessä muiden samanaikaisesti laadittujen Pohjoisbaanan puistosuunnitelmien ja pyörätiesuunnitelmien kanssa suunnitelmista jätettiin 11 muistutusta.  

Muistutukset on käsitelty aihepiireittäin ja niihin annetut vastineet löytyvät liitteenä 6 olevasta muistiosta.

Kustannukset ja aikataulu

Tämän puistosuunnitelman lisäksi lautakunnassa on hyväksyttävänä kaksi muuta Pohjoisbaanaan liittyvää puistosuunnitelmaa ja pyörätiesuunnitelmia. Näiden yhteiskustannus on noin 11,6 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuuston hyväksymä Pohjoisbaanan kokonaiskustannusarvio on 28,7 miljoonaa euroa. Nyt käsittelyssä ovat Käpylän ja Oulunkylän osiot, joiden kustannusarvio valtuuston päätöksessä oli noin 7,5 miljoonaa euroa. Yleissuunnittelun jälkeen rakennuskustannusindeksi on noussut 18 %. Lisäksi esitettyihin pyörätie- ja puistosuunnitelmiin on lisätty katuympäristön parannuksia ja laajennuksia ja tehty muutoksia suhteessa yleissuunnitelmaan, esim. Taivaskallion kohdalla baanan linjaus on pidentynyt ja Vantaanjoen nykyinen silta esitetään uusittavaksi.

Pyörätie- ja puistosuunnitelman rakennuskustannus on yhteensä noin 1 470 000 euroa, 240 euroa/m² (alv 0 %).

Alueen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 14 000 euroa (alv 0 %). Ylläpitokustannukset ovat 5000 euroa kalliimmat kuin nykyisin, koska kunnossapidettävän pyörätie- ja jalkakäytävän pinta-ala kasvaa ja istutukset lisääntyvät.

Pohjoisbaanan ja Käpypuiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2026 alkaen. 

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 02 perusparantaminen ja liikennejärjestelyt. 

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Puistosuunnitelma mahdollistaa baanan rakentamisen. Suunnitelman voidaan katsoa olevan taloudellisesti ja periaatteellisesti merkittävä.

This decision was published on 15.12.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Yleistiedoksiantona toimitetun päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan ilmoituksen julkaisemisesta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.