Ryhmäaloite, Vas, toimia työttömyyskriisiin vastaamiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää ryhmäaloitteessaan, että Helsingin kaupunki lisää toimenpiteitä työllisyystilanteen kääntämiseksi parempaan suuntaan. Ryhmäaloitteessa esitetään, että työllisyystilanteen parantaminen tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä työllisyyspalveluiden henkilökunnan, toimialojen, yritysten, järjestökentän ja muiden kaupunkien kanssa. Ryhmäaloitteessa on esitetty yhteensä 10 toimenpide-ehdotusta, joita aloitteen mukaan Helsingin kaupunki voi toteuttaa työllisyystilanteen parantamiseksi. Aloite on liitteenä 1.

Yleisesti työllisyystilanteesta

Helsingin työllisyystilanne on heikentynyt merkittävästi vuodesta 2023 alkaen. Työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi Helsingissä kasvuun vuoden 2023 keväällä ja on kasvanut yhtäjaksoisesti loppuvuoteen 2025 asti. Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2025 marraskuussa 13,2 % ja työttömiä työnhakijoita oli marraskuun lopussa yhteensä 48 140. Työttömistä työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä oli Helsingissä marraskuussa 23 770 henkilöä. Helsingissä oli marraskuun lopussa työttömiä työnhakijoita 5 644 (13 %) edellisvuotta enemmän. Verrattuna marraskuuhun 2022 työttömiä työnhakijoita oli 13 853 (40 %) enemmän. Työttömyys on kasvanut kaikissa ammattiryhmissä ja koulutusasteilla. Työttömyyden kasvun taustalla on Suomen heikko taloustilanne ja työvoiman kysynnän merkittävä aleneminen.

Työllisyyden edistämisen resurssit

Helsingin kaupunki panostaa merkittävästi helsinkiläisten työllisyyden edistämiseen. Työtä työllistymisen tukemiseen tehdään laajasti yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kesken. Työttömien työhön paluuta edistetään laaja-alaisesti muun muassa työllisyyspalveluissa, nuorten palveluissa, koulutuspalveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työnhaun tukemisen lisäksi merkittäviä tekijöitä työllisyyden edistämisessä ovat myös esimerkiksi työkyvyn tuen sekä osaamisen täydentämisen toiminnot.

Työllisyyspalveluiden asiakasmäärät ja koulutuspalveluiden kysyntä ovat työttömyyden kasvun myötä lisääntyneet. Kasvava asiakasmäärä on huomioitu esimerkiksi työllisyyspalveluille osoitetussa määrärahassa, joka on riittävä korkealaatuisen ja työllisyyttä edistävän palvelun toteuttamiseksi.

Vuoden 2026 talousarviossa työllisyyspalveluille osoitetaan yhteensä 120,7 miljoonan euron rahoitus. Työllisyyspalveluiden valtionosuusrahoituksen lisäksi Helsingin kaupunki panostaa työllisyyspalveluiden toteuttamiseen 28 miljoonaa euroa, jonka lisäksi ehdotetaan 2 miljoonan euron lisävarausta toimeentulotukiuudistuksen kasvattamien asiakasmäärien vuoksi.

Rekrytointitukien tavoitettavuuden vahvistaminen

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto hyväksyi Helsinki-lisän myöntämisen uudet kriteerit kokouksessaan 8.9.2025. Uudet kriteerit tulevat voimaan 1.1.2026. Helsinki-lisää ei jatkossa myönnetä palkkatuen lisäksi, vaan siitä irrallaan, mikä parantaa tuen tavoittavuutta ja käytettävyyttä. Uudistus vähentää työnantajan hallinnollista työmäärää ja helpottaa saatavan tuen määrän ennakointia. Helsinki-lisän enimmäismäärä nousee 1500 euroon kuukaudessa, mikä lisää sen houkuttelevuutta.

Uudistuksen tavoitteena on lisätä erityisesti Helsinki-lisän käyttöä sekä vastata helsinkiläisiltä työnantajilta saatuun palautteeseen rekrytointitukien käytön helpottamisesta. Helsinki-lisän markkinointia työnantajille ja työnhakijoille tullaan lisäämään, mikä kasvattaa tuen tunnettuutta ja käyttöä. Helsinki-lisän tarkoituksena on edistää pitkäaikaista työllistymistä. Tuen myöntämisen edellytyksenä on työllisyyspalveluiden arvio siitä, että työsuhde edistää asiakkaan pysyvää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Lisäksi tuen saaminen edellyttää, että henkilö on ollut työttömänä vähintään kolme kuukautta, mikä mahdollistaa tuen kohdentamisen laajalle joukolle työnhakijoita, myös heille, joille lakisääteinen palkkatuki ei ole mahdollinen.

Helsinki-lisään kohdennettua määrärahaa lisätään vuodelle 2026 ja Helsinki-lisään kohdennetaan yhteensä 9 miljoonan euron rahoitus. Lisäksi työnantajien käytössä ovat edelleen palkkatuki ja 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki, joihin kohdennetaan yhteensä 21 miljoonan euron rahoitus.

Vuonna 2025 Helsinki-lisää on myönnetty pääsääntöisesti palkkatuen lisäksi, ja sitä on myönnetty marraskuun 2025 loppuun mennessä yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Palkkatukea ja 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukea työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi 31.10.2025 mennessä yhteensä 20,8 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupungin työllistämisrahan tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien pysyvämmät työsuhteet ja nopeampi työllistyminen Helsingin kaupungin työtehtäviin. Työllistämisrahaan on varattu 2,5 miljoonaa euroa vuodelle 2025 ja koska määrä on ollut riittävä, työllistämisrahan budjetti on 2,5 miljoonaa euroa myös vuonna 2026.

Työllistämisrahalla kaupunki edistää pidempään työttömänä olleiden, osa-/tai täsmätyökykyisten sekä vammaisten työnhakijoiden työllistymistä ja toteuttaa osaltaan Helsingin kaupungin strategiaa sekä yhteiskuntavastuullista työllistämistä. Helsinki haluaa työllistää työttömiä työnhakijoita mahdollisimman pitkäaikaisiin työsuhteisiin. Työsuhteen kesto Helsingin kaupungin työllistämisrahalla on 12 kuukautta. Tavoitteena on, että Helsinki käyttää sitä tehtäviin, joissa työ mahdollisesti jatkuisi myös tuetun jakson jälkeen. Työllistämisrahaa voi käyttää myös oppisopimusrekrytointeihin, jotka voivat olla kestoltaan yli 12 kuukautta.

Kaupunginhallitus vahvisti 6.10.2025 uudistetut työllisyyden edistämisen avustuskriteerit, joilla on aiempaa suorempi työllistymisen edistämisen tavoite. Avustettavilla toimenpiteillä on oltava selkeä yhteys asiakkaiden työllistymiseen tai työllistymisen edistämiseen. Mitä suurempaa avustussummaa järjestö hakee, sen tarkemmin hakijan tulee kyetä kuvaamaan toiminnan vaikutusketju: mitä tuloksia, vaikutuksia ja vaikuttavuutta toimenpiteillä saadaan aikaan. Lisäksi avustuksissa kiinnitetään huomiota järjestöjen keskinäiseen yhteistyöhön sekä yhteistyöhön työllisyyspalveluiden kanssa. Tavoitteena on rakentaa vahvempaa ja kestävämpää kumppanuutta.

Käytössä ovat myös järjestöille suunnatut 3000 euron pienavustukset. Pienavustukset on tarkoitettu työkokeilujakson aikaiseen tukeen ja ohjaukseen tai lisäresurssina määräaikaisen työsuhteen tarjoamiseen helsinkiläiselle työttömälle. Pienavustuksien pilotoinnista saatiin hyviä kokemuksia syksyllä 2025, jolloin yhteensä 18 järjestöä tarjosi 24 asiakkaalle työkokeilujakson ja 25 asiakkaalle määräaikaisen työsuhteen. Työllisyyttä edistäviin järjestöavustuksiin varataan määrärahaa 500 000 € vuodelle 2026. Määräraha sisältää sekä työllisyysavustuksen että työllisyyden edistämisen pienavustuksen.

Kuntouttavan työtoiminnan muutosten vaikutuksien seuranta

Hallitus on keväällä 2025 linjannut, että sosiaalihuollon työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita uudistetaan kokonaisuutena. Kuntouttava työtoiminta ja sen resurssit siirretään kuntiin ja kehitetään palvelua vahvemmin työllistymistä edistäväksi. Sosiaalinen kuntoutus säilytetään edelleen hyvinvointialueilla. Helsingissä on aloitettu valmistelu kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavimmasta toteutustavasta yhteistyössä työllisyyspalveluiden ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan kesken.

Lakimuutoksen myötä kuntoutuksellinen ja työelämään suuntaava palvelu eriytetään ja samalla kokonaisrahoituksen arvioidaan vähenevän. Kuntouttavan työtoiminnan korvaisi toiminta- ja työkykyä sekä työelämäosallisuutta parantava sosiaalipalvelu. Työtoimintaa todennäköisesti tarjotaan myös jatkossa sitä tarvitseville asiakkaille, mutta kuntouttavan työtoiminnan asemointi sosiaalihuollon palveluna vahvistuu. Työllisyyspalvelut selvittävät mahdollisuutta ja resursseja toteuttaa erityisesti nuorille suunnattua kuntouttavaa työtoimintaa tai vastaavaa palvelua. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan näkökulmasta uusi rakenne ja organisaatio tulisi olla selvillä toukokuussa 2026. Uusi organisaatio olisi siten voimassa 1.1.2027.

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen ja kaupungin oma työnantajatoiminta

Kaupunkistrategian mukaisesti osatyökykyisten työhön pääsyn edistäminen on kaupungin työllistämistä edistävien palveluiden yhtenä painopisteenä. Vuoden 2025 lopussa työllisyyspalveluissa alkaa osatyökykyisten työllistämishanke, jossa keskitytään kontaktoimaan pisimpään työttömänä olleita asiakkaita sekä kehittämään osatyökykyisyyteen liittyvää tuen tarpeen tunnistamista ja palvelumallien muotoilua osatyökykyisten asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi. Hankkeen tavoitteena on tavata kasvokkain jokainen pitkään työttömänä ollut asiakas sekä kartoittaa hänen palvelutarpeensa ja mahdolliset työkykyyn liittyvät tekijät. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella ratkaistaan yksilöllisesti, miten kutakin asiakasta tuetaan kohti työtä, koulutusta tai muuta ratkaisua.

Vuonna 2026 työllisyyspalveluihin perustetaan asiakkaiden työkykypalvelut -tiimi, joka tukee koko organisaatiota työkyvyn vahvistamiseen liittyvässä asiakastyössä. Tavoitteena on työkyvyn haasteiden nopea tunnistus ja niiden ratkaisemiseen tarjottava tuki heti työttömyyden alussa. Tiimin työhön kuuluu vahva työnantajayhteistyö räätälöityjen työllistymismahdollisuuksien löytämiseksi asiakkaille, jotka eivät työkykyyn liittyvien tekijöiden vuoksi pysty palaamaan aiempaan ammattinsa.

ESR+-rahoitteinen Kykyä ja halua töihin- hanke on ollut käynnissä keväästä 2025. Hanke toteutetaan yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen tavoitteena on kokeilla ja kehittää IPS-työhönvalmennusta Työllisyyspalveluiden asiakkaille. Hanke jatkuu vuoden 2027 marraskuun loppuun asti.

Työllisyyspalveluilla on ollut vammaispalveluiden kanssa vuodesta 2021 on toimintatapa, jossa Helsingin tuetun työllistymisen asiakkaita palvellaan keskitetysti. Asiakasryhmään kuuluvat tuetun työllistymisen asiakkaan, joilla on oma työvalmentaja, sekä vammaisten henkilöiden päivä- ja tai työtoiminnassa olevat asiakkaat. Näin takaamme asiakkaille parhaan palvelun ja nopeaan nivelvaiheiden tunnistamiseen ja pystymme nopeasti edistämään esimerkiksi opintoihin tai palkkatuettuun työhön pääsyä.

Työnantajatoiminnassa Helsingin kaupungin ensisijaisena työllistymisen tapana on monimuotoinen rekrytointi. Hyödynnämme rekrytoinneissa mm. anonyymiä rekrytointia ja positiivista erityiskohtelua sekä esteettömyyden huomiointia, jotka ovat tärkeitä työkaluja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tuemme esihenkilöitä myös tilanteissa, joissa työnkuvaa on tarpeen muokata. Kaupungin intrasivustolta löytyy infoa ja tukimateriaaleja vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymiseen liittyen.

Positiivinen erityiskohtelu on menettely, jonka käyttöä edistämme yhdenvertaisuutta vahvistavana keinona. Sen käyttö edellyttää organisaation monimuotoisuuden arviointia jo rekrytoinnin alkuvaiheessa. Positiivisen erityiskohtelun käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä eikä sen käytöstä saa vielä tietoa rekrytointijärjestelmästä. Jatkamme anonyymin rekrytoinnin ja positiivisen erityiskohtelun käytön lisäämistä hakuprosesseissa. Kehitämme positiivisen erityiskohtelun käytön tilastointia saadaksemme jatkossa dataa siitä, kuinka moni valinta on perustunut positiiviseen erityiskohteluun.

Tehtäviä täyttäessämme varmistamme ensin kaupungin palveluksessa jo olevien osatyökykyisten uudelleensijoittumisen. Kaupungin ulkopuolelta tulevien vammaisten ja osatyökykyisten palkkaamiseen voidaan käyttää tähän tarkoitukseen kohdennettua kaupungin työllistämisrahaa. Mikäli tehtävään palkataan työtön vammainen / osatyökykyinen henkilö, saa rekrytoiva taho 50% hänen palkkakustannuksistaan työllistämisrahana 12 kk ajan. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla palkkatuen käyttö on edelleen mahdollista.

Kansainvälisten työnhakijoiden työllistymisen rakenteellisten esteiden purkaminen

Ulkomaalaisilla työnhakijoilla on työllistymisessään erilaisia rakenteellisia esteitä, kuten osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen haasteita, kielitaitovaatimuksia, heikkoja ammatillisia verkostoja ja heikko tietämys työmarkkinoista sekä työnantajien ennakkoluuloja. Helsingin kaupunki tarjoaa laaja-alaista tukea ulkomaalaisille työnhakijoille näiden esteiden ylittämiseksi sekä edistää esteiden purkamista muun muassa työnantajille kohdentuville palveluillaan.

Helsingin työllisyyspalvelut ohjaa ulkomaalaisia työnhakijoita rutiininomaisesti erilaisiin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kumppanipalveluihin kuten Metropolian SIMHE-palveluihin sekä tutkintojen tunnustamisprosesseihin Valviraan sekä Opetushallitukseen. Esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen osana on mahdollista osallistua ilmaiseksi tutkinnon tunnustamisprosessiin. Lisäksi työllisyyspalvelut voi tukea ulkomaalaisia työnhakijoita erilaisten harjoittelupaikkojen hakemisessa.

Helsingin työllisyyspalvelujen palveluvalikoimaan kuuluvat erilaiset kielitaitoa ja yhteiskuntatietoutta kehittävät palvelut ja koulutukset, kuten kotoutumiskoulutus, monikielinen yhteiskuntaorientaatio sekä pidempään maassa asuneiden koulutukset. Koulutusten tavoitteena on saavuttaa B-tason kielitaito, jonka avulla työnhakijan on mahdollista työskennellä suomenkielisissä työtehtävissä tai siirtyä edelleen suomenkielisiin opintoihin. Vuonna 2025 työllisyyspalvelut tarjoaa näitä koulutuksia yli 3 000 ulkomaalaiselle työnhakijalle.

Ulkomaalaisten työnhakijoiden työelämäyhteyksien vahvistamisen lisäksi tehdään useita toimia työnantajien tukemiseksi ulkomaalaisten työnhakijoiden työllistämisessä. Työnantajille tarjotaan työyhteisön monimuotoisuutta, osallisuutta ja kielitietoisuutta kehittäviä Imago-valmennuksia. Työnantajille kehitetään ja tarjotaan työpaikoille jalkautuvia tukipalveluita, joiden avulla he voivat arvioida ja muuttaa työtehtävien kielitaitovaatimuksia, kehittää perehdytystä sekä tarjota s2-opetusta työpaikalla. Näitä menetelmiä kehitetään mm. vuonna 2025 käynnistyneessä Ovet auki duuniin ESR+-hankkeessa. Työnantajille tarjotaan myös ulkomaalaisten työnhakijoiden palkkaamiseen taloudellisia tukia kuten Helsinki-kansainvälisyysseteliä, palkkatukea, Helsinki-lisää sekä järjestöjen pienavustuksia.

Helsinki toimii aktiivisesti inklusiivisen rekrytoinnin edistäjänä niin verkostotyön kuin työnantajana toimimisen kautta. Vieraskielisten osuus koko kaupungin henkilöstöstä on noussut 9,7 prosentista 11,1 prosenttiin 2022-2024 aikana. Monimuotoisuusosaamisen kehittäminen on jatkuvaa. Työyhteisöjen kieliperiaatteet julkaistiin vuonna 2025, ja kehittämistyö periaatteiden toteutumiseksi jatkuu. Osana tätä työtä edistettiin työntekijöiden suomen ja ruotsin kielen oppimisen tukea käynnistämällä tukipalvelujen kilpailutus. Sen tarjonnasta toimialat voivat hankkia palveluja. Kielikoulutusten tarjonta ja osallistujamäärät ovat kasvaneet. Vieraskielisten/kehittyvällä kielitaidolla kaupungille hakevien henkilöiden rekrytointia jalkautetaan osaksi normaalia rekrytointia, ja ohjeistusta sekä koulutusta sitä varten päivitetään myös kuluvan strategiakauden aikana. Kaupunki kehittää myös monimuotoisten työyhteisöjen johtamista.

Työllisyyspalveluiden osaaminen moninaisessa työelämässä

Työllisyyspalveluiden henkilöasiakaspalveluiden asiantuntijoilla on freelancerien, omassa työssä työllistyvien ja apurahan saajien asiointiin liittyen käytössään kattava palveluvalikoima. Uudet työnhakijat haastatellaan henkilökohtaisesti, jotta he saavat mahdollisimman yksilöllistä palvelua. Tilanteesta ja tarpeesta riippuen soveltuva palvelu voi olla uusien kiinnostavien työmahdollisuuksien esittelyä tai ohjausta työnhakumahdollisuuksia tai valmiuksia parantaviin koulutuksiin tai valmennuksiin. Myös aloittaville yrittäjille on tarjolla tukea sekä starttirahoituksen että osaamisen kehittämisen muodossa, jälkimmäisestä esimerkkinä aloittavan yrittäjän koulutus ja syventävä yrittäjäkoulutus.

Freelancerien ja yksityisten elinkeinonharjoittajien työttömyysturva-oikeuden selvittämisessä asiantuntijaa tukee työttömyysturva-asioista vastaava erityissuunnittelija ja työttömyysturvakummien verkosto. Uusien työnhakijoiden oikeus työttömyysturvaan ja esimerkiksi yrittäjyyden pää/sivutoimisuus pystytään täten selvittämään mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Työvoimapalveluita ja työttömyysturvaa koskeva lainsäädäntö ei kuitenkaan kaikilta osin tunnista tai tue freelancereiden toimintaan liittyviä erityiskysymyksiä, mikä haastaa työllisyyspalveluita lainsäädännön toimeenpanijana.

Kaupungin oman asuntotuotannon kasvattaminen työllisyyden edistämisessä

Helsingin omaa asuntotuotantoa ohjaa Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma (AM-ohjelma), jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi elokuussa 2024. Ohjelman toimeenpanoa haastaa valtion asuntopolitiikan muutokset sekä asuntomarkkinoiden ja -rakentamisen suhdannekuoppa. AM-ohjelman mukaisesti kaupungin oman asuntotuotantopalvelu ATT:n tavoitteena on keskimäärin 1500 asunnon vuotuinen tuotanto. Vuoden 2025 aikana ennakoidaan valmistuvan 1444 ATT:n rakennuttamaa asuntoa eli lähes tavoitteen mukaisesti.

Tulevina vuosina ATT:n tuotannon rakentaminen tavoitteen mukaisena on haasteellista asumisoikeusasuntotuotannon rahoituksen päättymisen sekä valtion korkotukilainavaltuuksien merkittävä pienentymisen vuoksi. Kohteiden rahoittaminen korkotukilainoituksella mahdollistaa asuntojen lukemisen osaksi vuokrien ja vastikkeiden nykyisiä tasausjärjestelmiä, mikä mahdollistaa osaltaan kohteiden rakentumisen kohderyhmille soveltuvaan kustannustasoon.

Kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan yhteistyönä on käynnissä toimenpiteitä, joilla pyritään mahdollistamaan jatkossa ATT:lle riittävä ja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon soveltuva tonttitarjonta sekä löytämään ratkaisuja sekä välimuotoisten asumismallien puutteeseen että erityisryhmäasuntokohteiden ripeään etenemiseen valtion investointiavustuksen puuttuessa. Näiden etenemisestä raportoidaan kaupunginvaltuustolle AM-ohjelman seurantaraportin yhteydessä keväällä 2026. Lisäksi kaupunki jatkaa määrätietoisesti asuntopolitiikkaa koskevia edunvalvontatoimia valtion suuntaan.

Nuorille suunnattujen kesätyöpaikkojen lisääminen

Helsingin kaupunki tarjoaa vuosittain yhteensä noin 3500 kesätyöpaikkaa. Nuorten kesätöitä kaupungilla on tarjolla vuosittain noin tuhat, mihin sisältyy nuorten 16–17-vuotiaiden kesätyöt sekä Siisti kesä! -hankkeen kesätyöt 16–20-vuotiaille. Suurimpaan osaan nuorten kesätöistä voivat hakea kaikki peruskoulun suorittaneet nuoret, jotka eivät ole kesätyösuhteen alkuun mennessä täyttäneet vielä 18 vuotta. Lisäksi Siisti kesä! -hankkeen tehtäviä on tarjolla 16–20-vuotiaille noin 270.

Kaupunki haluaa tarjota kesätöitä monenlaisista lähtökohdista tuleville nuorille. Tavoitteena on, että noin 10 prosenttia nuorten kesätyöpaikoista täytetään kohdennettua tukea työllistymiseen tarvitsevilla nuorilla. Kohdennettua tukea työllistymiseen tarvitsevien nuorten kohderyhmään voivat kuulua esimerkiksi erityisoppilaitoksessa opiskelevat nuoret, äidinkielensä perusteella aliedustettuihin ryhmiin kuuluvat nuoret, vammaiset tai osatyökykyiset nuoret sekä nuoret, joilla on kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Rekrytoinneissa hyödynnetään anonyymia rekrytointia ja positiivista erityiskohtelua.

Kaupunkityönantajana toimimisen lisäksi Helsingin kaupunki kannustaa muita työnantajia tarjoamaan nuorille kesätyömahdollisuuksia sekä auttaa nuoria löytämään kesätyöpaikkoja. Nuorten kesätyöllistymistä edistetään Kesäsetelin myötä, jossa kaupunki korvaa työnantajille (pois lukien yksityiset henkilöt, kunnat ja valtio) 350 euroa Kesäseteliin oikeutetun nuoren palkkaamisesta kesätöihin.

Nuorten yrittäjyyttä on tuettu Yrityskesä-ohjelman toiminnan kautta, jossa nuoret ovat päässeet kokeilemaan yrittäjyyttä ohjatusti matalalla kynnyksellä. Jokainen osallistuja on saanut ohjausta ja tukea yrittäjänä toimiseen. Toimintaa jatketaan uuden hankintakauden myötä työllisyyspalveluiden vetämänä. Tavoitteena on kasvattaa osallistujamäärää tulevina vuosina.

Työllisyyspalvelut tukee ja opastaa nuoria kesätöiden haussa kohdennetuin tapahtumin, joissa nuoria neuvotaan kesätöiden, työnhakuasiakirjojen laatimisessa, oman osaamisen tunnistamisessa ja markkinoinnissa. Tapahtumia järjestetään erityisesti Ohjaamossa, missä työllisyyspalvelujen ja nuorisopalvelujen asiantuntijat yhdessä mm. yksin maahan alaikäisenä tulleiden nuorten työllisyyttä edistävän Ura 2.0 ja nuorisopalvelujen sisarhankkeen työntekijät ohjaavat kesätöiden hakijoita

Terveyspalveluiden ja työllisyyspalveluiden yhteistyö

Terveyspalveluiden etäterveystarkastus on ollut käytössä työllisyyspalveluissa maaliskuusta 2025 alkaen. Lokakuun loppuun mennessä työttömän etäterveystarkastuksia on tehty 802 kappaletta. Työllisyyspalveluissa ohjataan digitaitoisia asiakkaita täyttämään Omaolon terveyskysely, josta ohjaudutaan etäterveystarkastukseen, jos asiakkaan riskitekijät ovat koholla. Jos asiakas ei pysty etäasiointiin, hänet ohjataan sosiaalipalveluiden työkyvyn tuen palveluihin terveystarkastukseen. Etäterveystarkastuksessa esiin tulleiden palvelutarpeiden mukaisesti asiakas ohjataan tarkastuksen jälkeen terveydenhuoltoon oikealle taholle esimerkiksi Maisan työkoriviestillä (esim. fysioterapeutti, yleislääkäri, MTP-hoitaja, suunterveydenhuolto, kuulontutkimus tai muu ammattilainen).

Terveystarkastukseen ohjaamisen lisäksi työllisyyspalveluissa on mahdollisuus ohjata asiakkaita konsultaation kautta toimintaterapeutin työ- ja toimintakyvyn arvioon terveyspalveluihin. Asiakkaiden mahdollisuuksia päästä työkyvyn arviointiin on tehostettu myös työllisyyspalveluiden sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan työkyvyn tuen tiimin yhteisellä pilotoinnilla, jossa mahdollistetaan asiakkaan suora ohjaus työkyvyn tuen palveluun. Lisäksi työllisyyspalveluissa on alkamassa omana hankintana työkyvyn asiantuntija-arvioinnit.

Työllisyyspalvelut pyrkivät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistamaan asiakkaat, jotka hyötyvät kuntoutuksesta. Nämä asiakkaat ohjataan Kelan ja työeläkeyhtiöiden palveluihin kuntoutuksen osalta ensisijaisena lakisääteisenä palveluna.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 12 §:n mukaan ryhmäaloitteeseen vastaa kaupunginhallitus. Vastaus käsitellään kaupunginvaltuustossa kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Muutoin ryhmäaloitteeseen sovelletaan, mitä tämän luvun 11 §:ssä on määrätty valtuutetun aloitteesta.

This decision was published on 28.01.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §