Lausunto luonnoksesta Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arviointiohjelmaksi sekä vuorovaikutus- ja viestintäsuunnitelmasta

Pormestari antoi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle (HSL) luonnoksesta Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arviointiohjelmaksi sekä vuorovaikutus- ja viestintäsuunnitelmasta seuraavan lausunnon:

Suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin prosessi

Helsingin seudun yhteistyökokous on päättänyt, että seuraava MAL-suunnitelma laaditaan aiempaa strategisempana ja tiiviimpänä, ja sen liitteenä julkaistaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. On tärkeää, että liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa huomioidaan seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuus ja että valmisteltava liikennejärjestelmä sopeutuu seudun kokonaisuuteen ja MAL-suunnitelman linjauksiin. Helsingin seudun MAL-suunnitelma ja sen liitteenä oleva liikennejärjestelmäsuunnitelma on tarkoitus julkaista vuonna 2027.

Arviointiohjelma esittelee selkeästi ja kattavasti vaikutusten arvioinnin sekä arvioinnin roolin koko kokonaisuudessa. Kehitettävät arviointiteemat ovat hyvin perusteltuja ja kannatettavia. Helsingin kaupungin näkökulmasta on erityisen kannatettavaa, että liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arvioinnin kehittämisteemoiksi on valittu vaikutukset taloudelliseen kestävyyteen sekä eri väestöryhmiin ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Nämä näkökulmat painottuvat myös Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa ja niiden korostaminen seudullisessa suunnittelussa on oleellista ja ajankohtaista. Lisäksi on tärkeää, että luonnoksen mukaisesti arvioidaan vaikutukset haavoittuvien väestöryhmien, kuten lasten, näkökulmasta.

Tavoitteet ja mittarit -vaihe on jätetty arviointiohjelmassa vähälle huomiolle. Jotta suunnitelma laaditaan aidosti tavoitteellisesti, on tärkeää kuvata selkeästi, miten vaikutusten arviointi tukee suunnittelua ja ohjaa sitä kohti asetettuja tavoitteita. Suunnitelman iterointi arviointitulosten pohjalta on hyödyllistä ja vaikuttavaa, ja siitä on hyviä kokemuksia aiemmilta MAL-suunnittelukierroksilta. Suunnittelussa tulee pyrkiä säilyttämään nämä hyvät käytännöt, vaikka suunnitteluprosessi tiivistyy.

Arviointiohjelmassa mainittu suunnitelman muutosten ja vaikutusarvioiden kirjaaminen lokiin on erittäin kannatettavaa. Tällainen dokumentointi tukee oppimista ja parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä.

Vaikutustarkastelut ja arvioinnin menetelmät

On hyvä, että logistiikka on nostettu keskeisenä teemana liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esiin. Logistiikan vaikutusten arviointia on tärkeää kehittää edelleen, jotta se tukee parhaiden suunnitteluratkaisujen löytämistä. Henkilöliikenteen sähköistyessä raskaan liikenteen merkitys liikenteen päästöjen lähteenä kasvaa, mikä tekee sen vaikutusten tarkemmasta arvioinnista entistä tärkeämpää.

Ilmastovaikutusten arvioinnilla tulee olla suunnittelussa vahva asema. Arviointiin olisi hyödyllistä sisällyttää myös liikenneinfrastruktuurin rakentamisen vaikutukset sekä hiilinieluvaikutukset. Ilmastokriisin edetessä ja voimistuessa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulma on entistä tärkeämpi huomioida tulevalla suunnittelukierroksella. Ilmastopäästöjen määrällisiä tavoitteita määriteltäessä on otettava huomioon EU:n ja kansalliset tavoitteet sekä seudun kuntien tavoitteet. Helsingin kaupunkistrategiassa todetaan, että nostamme päästövähennystavoitettamme niin, että tavoittelemme päästöjen vähentymistä 85 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Lisäksi strategiassa todetaan, että vähennämme liikenteen päästöjä.

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset on arviointiohjelmassa otettu hyvin huomioon. Ilmanlaadun arvioinnissa olisi tärkeää huomioida myös EU:n tiukentuvat raja-arvot, sillä erityisesti katupölyn hallinta tulee olemaan seudulla merkittävä haaste tulevina vuosina.

Taloudellisten vaikutusten arviointiin liittyvä julkisen talouden kehittymisen ja budjetoinnin näkökulma perustelee jäsenkuntien ja valtion asiantuntijoiden tiivistä osallistamista arviointiin.

Valtion osallistuminen seudun liikennejärjestelmän rahoittamiseen on ollut aivan riittämätöntä ja verrattuna pohjoismaisiin verrokkipääkaupunkeihin huomattavasti vähäisempää. Julkisen talouden paineet haastavat tätä edelleen. On kuitenkin tärkeää korostaa Helsingin seudun erityistä asemaa asumisen, työpaikkojen, liikenteen ja talouden näkökulmasta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja sen vaikutusten arvioinnissa tulee kuvata uskottavasti liikennejärjestelmän keskeiset kehittämistarpeet, joihin myös valtion tulisi osaltaan sitoutua ja osallistua.

Tiedonvälitys ja osallistuminen

Vuorovaikutuksen ja viestinnän keskeiset periaatteet ovat kannatettavia.

Seudullisen suunnittelun haasteena on usein, että vain nimetyt kuntien vastuuhenkilöt ovat aktiivisesti mukana ja tietoisia suunnitelman vaiheista ja aineistoista. On hyvä etsiä keinoja, joilla laajempaa kuntien asiantuntijajoukkoa voitaisiin osallistuttaa tai informoida suunnitelmasta, esimerkiksi verkkoaineistojen ja tilannekatsausten kautta.

Kansalaispaneelin hyödyntäminen asukasvuorovaikutuksessa on kannatettavaa. Yhteistä ymmärrystä lisäävien ja puntaroivien keskustelujen käyminen seudun asukkaiden kanssa voi monipuolistaa sekä valmistelijoiden että päätöksentekijöiden näkökulmia. Onkin tärkeää, että myös päättäjät ovat sitoutuneet paneelin toteutukseen ja paneelin lopputuloksen hyödyntämiseen, jotta paneeli tukee aidosti suunnittelua ja päätöksentekoa.

Muut kommentit ja huomiot

Arviointiohjelman rakenne on kokonaisuutena selkeä ja johdonmukainen, ja siinä tunnistetaan hyvin seudullisen liikennejärjestelmän keskeiset teemat.

Jatkossa voisi harkita laajemmin visuaalisten kaavioiden tai prosessikuvien käyttöä arviointiprosessin havainnollistamiseksi – tämä helpottaisi eri sidosryhmien ymmärrystä suunnittelun vaiheista ja vaikutusketjuista.