Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta
Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta
Päätös
Kaupunginhallitus päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon:
Yleistä / aluksi
Kaupunginhallitus pitää vieraskielisten lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvattamista tärkeänä ja tavoiteltavana, mutta huomauttaa, ettei ehdotettu kolmen vuoden asumisaikavaatimus kotihoidon tuen saamisen edellytykseksi ole tehokas tai yhdenvertainen keino tavoitteen saavuttamiseksi.
Kaupunginhallitus huomauttaa, että koska molempien vanhempien tulee täyttää asumisaikavaatimus, koskee esitysluonnos myös sellaisia perheitä, joissa toinen vanhemmista tai molemmat voivat olla Suomen kansalaisia, ja lapsen tai koko perheen äidinkieli voi olla suomi. Esitysluonnoksessa todetaan, että Norjassa tehdyn lakimuutoksen vaatimusten piirissä olevista vanhemmista joka neljäs on Norjan kansalainen.
Kaupunginhallitus suhtautuu myös epäillen esityksen vaikutuksiin, sillä lakimuutoksen jälkeen ei Norjassa ole havaittu, että vanhempien työllisyys tai työllisyyttä edistäviin palveluihin osallistuminen olisivat merkittävissä määrin muuttuneet. Sen sijaan kolmansista maista muuttaneiden lapsiperheiden suhteellinen tuloköyhyys kasvoi lakimuutoksen seurauksena.
Lakiluonnoksessa ei osana vaikutusten arviointia ole käsitelty lainkaan sitä, kuinka suuri osa kohderyhmään kuuluvista perheistä käyttää kotihoidontukea verrattuna kaikkiin Suomessa yli kolme vuotta asuneisiin vanhempiin. Myöskään arviointia kohderyhmään kuuluvien ihmisten tyypillisimmistä kansalaisuuksista tai äidinkielestä ei lakiluonnoksessa ole. Tältä osin vaikutusten arviointia tulisi täsmentää.
Vaikutukset varhaiskasvatukseen osallistumiseen
Lainsäädäntömuutoksen tavoitteet varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisen osalta ovat yhdenmukaisia Helsingin kaupunkistrategian kanssa. Kaupunkistrategian mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta nostetaan kiinnittäen erityishuomiota muuta kuin suomea tai ruotsia kotonaan puhuviin lapsiin.
On kannatettavaa, että nykyistä isompi osuus Suomessa lyhyen aikaa asuneista lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen. Helsingissä pienten lasten osalta vieraskielisten varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kotimaankielisiä matalampaa. 1-2-vuotiaiden vieraskielisten osallistumisaste oli 47 prosenttia vuonna 2024. Kotimaankielisillä vastaava luku oli 66 prosenttia. OECD:n tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen on keskeinen tapa tukea erityisesti haavoittuvammasta taustasta ponnistavien lasten oppimista, sillä useiden oppimisen taustatekijöiden kehitys on erityisen nopeaa jo ennen esiopetusikää.
Sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat ja ulkomaalaistaustaiset tai juuri maahan tulleet lapset hyötyvät eniten säännöllisestä varhaiskasvatuksesta. Tämän vuoksi lasten hoidon tukien muutoksia tulisi tarkastella kokonaisuutena ja arvioida muutostarpeet koko järjestelmään lapsen edun näkökulmasta.
Tavoitteet vieraskielisten lasten varhaiskasvatusasteen nostamisesta ja kotivanhempien kotoutumis- ja työllisyyspalveluiden piiriin saattamisesta ovat lähtökohtaisesti myönteisiä ja kannatettavia, mutta ehdotetut keinot ovat osin ongelmallisia.
Esityksen tavoitteena on, että vähemmän kuin kolme vuotta Suomessa asuneet pienten lasten vanhemmat valitsisivat lapsen hoitomuodoksi nykyistä useammin varhaiskasvatukseen osallistumisen, eikä sillä olisi vaikutusta pidempään maassa asuneiden vieraskielisten lasten varhaiskasvatusasteeseen.
Lainsäädäntömuutoksen vaikutusarvioissa on oletettu, että lapsimäärä varhaiskasvatuksessa kasvaisi noin 1500 lapsella vuoden aikana koko maassa. Helsingin osalta tämä tarkoittaisi 350 lapsen lisäystä varhaiskasvatukseen. Lapsimäärän kasvu lisää tarvetta mitoituksessa olevalle henkilöstölle noin 60 työntekijällä. Suomessa lyhyen aikaa olleilla lapsilla on suurempi tarve avustavalle henkilöstölle ja muille varhaiskasvatuksen tukitoimille. Valtion tulee kompensoida täysimääräisesti esitetystä muutoksesta kunnille varhaiskasvatukseen syntyvät lisäkustannukset. Varhaiskasvatuspaikkojen haasteeksi voi muodostua paikkojen riittävyys joillakin alueilla sekä se, että paikkaa ei pystytä tarjoamaan lähipäiväkodista.
Vaikutukset kotoutumisen edistämiseen ja kotoutumista edistävien palvelujen järjestämiseen
1.1.2025 voimaan tulleen kotoutumislakiuudistuksen vaikutuksia maahanmuuttajavanhempien työllistymiseen ei ole ehditty vielä riittävästi tarkastella. Tämän vuoksi tukijärjestelmän uudistamisen ajankohta ei ole tarkoituksenmukaisin hallituksen esityksen tavoitteeseen nähden.
Esityksen tavoitteena olisi edistää alle kolme vuotta sitten Suomeen tulleiden maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä Suomessa, mikä on kannatettava tavoite. Esityksellä ei kuitenkaan edistetä pidempään Suomessa olleiden maahanmuuttajien ja valtaväestön työllistymistä.
Esityksessä arvioidaan, että muutoksen kohteina olevista kotihoidon tukea saavista kotivanhemmista puolet siirtyisi työnhakijoiksi ja puolet jäisi kotiin hoitamaan lapsiaan. Kotiin jäävien tavoittaminen kotoutumista ja työllistymistä edistäviin vaikeutuisi nykyisestä tilanteesta, jossa kunta saa Kelalta tiedot kotihoidon tukea saavista alkuvaiheen maahanmuuttajista. Kuntia tulisi tukea näiden henkilöiden tavoittamisessa kotoutumista edistävien palvelujen piiriin esimerkiksi jalkautuvin toimin.
Nykyistä useamman kotivanhemman saaminen kotoutumis- ja työllisyyspalveluiden piiriin on asiana kannatettava. Esityksen taloudellisista vaikutuksista arvioidaan, että kotivanhempien siirtyessä työvoimapalveluina järjestettäviin kotoutumista edistäviin palveluihin ei siitä koituisi kuntatalouteen merkittäviä vaikutuksia. Esityksessä on todettu, että vuonna 2024 Helsingissä oli 637 kotihoidontukea saavaa , johon esitys vaikuttaisi, mikäli se olisi nyt voimassa. Näiden henkilöiden siirtyminen työnhakijoiksi kasvattaisi kustannusintensiivisten palvelujen kuten kotoutumiskoulutuksen kysyntää selvästi. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi asetusmuistiossaan kunnan laskennallisista korvauksista, että kotoutumiskoulutuksen keskimääräinen järjestämiskustannus on 7 092 euroa henkeä kohden. Mikäli vuodessa tulisi järjestää kotoutumiskoulutusta puolelle näistä helsinkiläisistä, olisi vuotuinen lisäkustannus yli 2,2 miljoonaa euroa. Tämä on merkittävä kustannusvaikutus, jota esityksessä ei huomioida.
Yhteisvaikutus toimeentulouudistuksen kanssa
Muutoksen yhteisvaikutukset toimeentulotuen uudistuksen kanssa voisivat vahvistaa käyttäytymisvaikutuksia, sillä perheillä olisi velvollisuus hakea ensisijaisia etuuksia kotihoidon tuen puuttuessa. Tämä voi parantaa taloudellista asemaa, mutta myös aiheuttaa riskejä toimeentulon heikkenemisestä, jos etuuksia ei haeta. Vaikutusarvioihin liittyy epävarmuutta, sillä perheiden hoivavalintoihin vaikuttavat monet kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät.
Vaikutukset yhdenvertaisuuteen ja perheiden valinnanvapauteen
Esityksessä ehdotettu kolmen vuoden asumisaikavaatimus kotihoidontuen saamiseksi asettaa perheet eriarvoiseen asemaan kansalaisuuden ja Suomessa asumisen keston perusteella.
Lakiesityksen tavoitteet, kuten kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen, ovat kannatettavia. Esitys ei kuitenkaan ota riittävästi huomioon rakenteellisia esteitä, joita erityisesti maahan muuttaneet naiset kohtaavat työmarkkinoilla, kuten kielitaitoa, syrjintää, hoivavastuun epätasaista jakautumista ja kulttuurisia normeja.
Lakiesityksen vaikutusarviota tulee täydentää ja esityksen keinojen oikeasuhtaisuutta suhteessa tavoiteltuihin päämääriin tulee arvioida kriittisesti.
Nyt lausunnolla oleva esitys vaatii jatkotarkastelua. Lisäksi tulee kehittää vaihtoehtoisia, yhdenvertaisia ja perheystävällisiä ratkaisuja, jotka tukevat kotoutumista, työllistymistä ja lapsen oikeuksien toteutumista. Tällaisia keinoja voisivat olla muun muassa neuvolan kielitaitoarviot, kotoutumispalveluiden vahvistaminen, kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen laajentaminen sekä työelämän perheystävällisyyden ja monimuotoisuuden edistäminen.
Taloudelliset vaikutukset
Esityksellä arvioidaan olevan vaikutuksia kotoutumiskoulutuksien kustannuksiin 2,2 milj. euroa. Lisäksi varhaiskasvatukseen osallistuvan lapsimäärän kasvu lisää tarvetta mitoituksessa olevalle henkilöstölle. Valtion tulee kompensoida täysimääräisesti esitetystä muutoksesta kunnille varhaiskasvatukseen syntyvät lisäkustannukset. Valtionosuuksissa tulee huomioida täysimääräisesti myös muut kuten kotoutumiskoulutusten osalta kunnille muutoksesta aiheutuvat kulut.
Lapsivaikutusten arviointi
Varhaiskasvatus tukee lapsen kognitiivista, sosiaalista ja kielellistä kehitystä sekä vahvistaa kulttuuri-identiteettiä, erityisesti maahanmuuttajataustaisilla lapsilla. Lapsen etu ei kuitenkaan aina toteudu pelkästään varhaiskasvatukseen osallistumisen kautta, vaan kokonaisvaltainen arviointi on tarpeen.
Vanhemman kotoutuminen ja kielitaidon kehittyminen tukee myös lapsen oikeuksien toteutumista ja perheen integroitumista yhteiskuntaan.
Esityksen vaikutuksia on vaikea ennakoida, ja ohjausvaikutus voi jäädä toteutumatta käytännössä. Siksi on tärkeää, että mahdollisen muutoksen yhteydessä varmistetaan riittävät tukitoimet ja palvelut, jotka tukevat perheiden hyvinvointia, ehkäisevät syrjäytymistä ja turvaavat lapsen oikeuksien toteutumisen. On tärkeää varmistaa, ettei yksikään perhe jää ilman riittävää tukea tai viranomaiskontaktia.
Yhteenveto
Helsingin kaupunki suhtautuu varauksellisesti hallituksen esitykseen, jonka tavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten vanhempien kotoutumista ja lasten osallistumista varhaiskasvatukseen rajoittamalla kotihoidon tuen saantia kolmen vuoden asumisaikavaatimuksella. Kaupunki tunnistaa esityksen tavoitteet tärkeiksi, mutta pitää ehdotettuja keinoja osin ongelmallisina.
Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen erityisesti vieraskielisten lasten osalta on Helsingin strategian mukaista. Kotihoidon tuen rajoittaminen ei kuitenkaan ole paras tapa edistää kotoutumista ja työllistymistä.
Kolmen vuoden asumisaikavaatimus asettaa perheet eriarvoiseen asemaan. Erityisesti EU:n ulkopuolelta muuttaneet perheet ovat riskissä jäädä ilman tukea.
Esitys lisäisi varhaiskasvatuksen kustannuksia ja henkilöstötarvetta Helsingissä noin 60 työntekijällä. Kotoutumiskoulutuksen kustannukset voivat nousta Helsingissä yli 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion tulee kompensoida kunnille kaikki lisäkustannukset täysimääräisesti.
1.1.2025 voimaan tulleen kotoutumislakiuudistuksen vaikutuksia maahanmuuttajavanhempien työllistymiseen tai varhaiskasvatukseen osallistumiseen ei ole ehditty vielä riittävästi tarkastella. Tämän vuoksi tukijärjestelmän uudistamisen ajankohta ei ole tarkoituksenmukaisin hallituksen esityksen tavoitteeseen nähden.
Käsittely
Vastaehdotus:
Suvi Pulkkinen: Lisätään uusi “Yleistä / Aluksi -osio”, johon:
"Kaupunginhallitus pitää vieraskielisten lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvattamista tärkeänä ja tavoiteltavana, mutta huomauttaa, ettei ehdotettu kolmen vuoden asumisaikavaatimus kotihoidon tuen saamisen edellytykseksi ole tehokas tai yhdenvertainen keino tavoitteen saavuttamiseksi.
Kaupunginhallitus huomauttaa, että koska molempien vanhempien tulee täyttää asumisaikavaatimus, koskee esitysluonnos myös sellaisia perheitä, joissa toinen vanhemmista tai molemmat voivat olla Suomen kansalaisia, ja lapsen tai koko perheen äidinkieli voi olla suomi. Esitysluonnoksessa todetaan, että Norjassa tehdyn lakimuutoksen vaatimusten piirissä olevista vanhemmista joka neljäs on Norjan kansalainen.
Kaupunginhallitus suhtautuu myös epäillen esityksen vaikutuksiin, sillä lakimuutoksen jälkeen ei Norjassa ole havaittu, että vanhempien työllisyys tai työllisyyttä edistäviin palveluihin osallistuminen olisivat merkittävissä määrin muuttuneet. Sen sijaan kolmansista maista muuttaneiden lapsiperheiden suhteellinen tuloköyhyys kasvoi lakimuutoksen seurauksena.
Lakiluonnoksessa ei osana vaikutusten arviointia ole käsitelty lainkaan sitä, kuinka suuri osa kohderyhmään kuuluvista perheistä käyttää kotihoidontukea verrattuna kaikkiin Suomessa yli kolme vuotta asuneisiin vanhempiin. Myöskään arviointia kohderyhmään kuuluvien ihmisten tyypillisimmistä kansalaisuuksista tai äidinkielestä ei lakiluonnoksessa ole. Tältä osin vaikutusten arviointia tulisi täsmentää."
Kannattaja: Mia Haglund
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Suvi Pulkkisen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus:
Suvi Pulkkinen: Lisäys luvun (11) ensimmäiseksi lauseeksi: Nykyistä useamman kotivanhemman saaminen kotoutumis- ja työllisyyspalveluiden piiriin on asiana kannatettava.
Kannattaja: Mia Haglund
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Suvi Pulkkisen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Kaupunginhallitus päättää antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon:
Vaikutukset varhaiskasvatukseen osallistumiseen
Lainsäädäntömuutoksen tavoitteet varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisen osalta ovat yhdenmukaisia Helsingin kaupunkistrategian kanssa. Kaupunkistrategian mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta nostetaan kiinnittäen erityishuomiota muuta kuin suomea tai ruotsia kotonaan puhuviin lapsiin.
On kannatettavaa, että nykyistä isompi osuus Suomessa lyhyen aikaa asuneista lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen. Helsingissä pienten lasten osalta vieraskielisten varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kotimaankielisiä matalampaa. 1-2-vuotiaiden vieraskielisten osallistumisaste oli 47 prosenttia vuonna 2024. Kotimaankielisillä vastaava luku oli 66 prosenttia. OECD:n tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen on keskeinen tapa tukea erityisesti haavoittuvammasta taustasta ponnistavien lasten oppimista, sillä useiden oppimisen taustatekijöiden kehitys on erityisen nopeaa jo ennen esiopetusikää.
Sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat ja ulkomaalaistaustaiset tai juuri maahan tulleet lapset hyötyvät eniten säännöllisestä varhaiskasvatuksesta. Tämän vuoksi lasten hoidon tukien muutoksia tulisi tarkastella kokonaisuutena ja arvioida muutostarpeet koko järjestelmään lapsen edun näkökulmasta.
Tavoitteet vieraskielisten lasten varhaiskasvatusasteen nostamisesta ja kotivanhempien kotoutumis- ja työllisyyspalveluiden piiriin saattamisesta ovat lähtökohtaisesti myönteisiä ja kannatettavia, mutta ehdotetut keinot ovat osin ongelmallisia.
Esityksen tavoitteena on, että vähemmän kuin kolme vuotta Suomessa asuneet pienten lasten vanhemmat valitsisivat lapsen hoitomuodoksi nykyistä useammin varhaiskasvatukseen osallistumisen, eikä sillä olisi vaikutusta pidempään maassa asuneiden vieraskielisten lasten varhaiskasvatusasteeseen.
Lainsäädäntömuutoksen vaikutusarvioissa on oletettu, että lapsimäärä varhaiskasvatuksessa kasvaisi noin 1500 lapsella vuoden aikana koko maassa. Helsingin osalta tämä tarkoittaisi 350 lapsen lisäystä varhaiskasvatukseen. Lapsimäärän kasvu lisää tarvetta mitoituksessa olevalle henkilöstölle noin 60 työntekijällä. Suomessa lyhyen aikaa olleilla lapsilla on suurempi tarve avustavalle henkilöstölle ja muille varhaiskasvatuksen tukitoimille. Valtion tulee kompensoida täysimääräisesti esitetystä muutoksesta kunnille varhaiskasvatukseen syntyvät lisäkustannukset. Varhaiskasvatuspaikkojen haasteeksi voi muodostua paikkojen riittävyys joillakin alueilla sekä se, että paikkaa ei pystytä tarjoamaan lähipäiväkodista.
Vaikutukset kotoutumisen edistämiseen ja kotoutumista edistävien palvelujen järjestämiseen
1.1.2025 voimaan tulleen kotoutumislakiuudistuksen vaikutuksia maahanmuuttajavanhempien työllistymiseen ei ole ehditty vielä riittävästi tarkastella. Tämän vuoksi tukijärjestelmän uudistamisen ajankohta ei ole tarkoituksenmukaisin hallituksen esityksen tavoitteeseen nähden.
Esityksen tavoitteena olisi edistää alle kolme vuotta sitten Suomeen tulleiden maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä Suomessa, mikä on kannatettava tavoite. Esityksellä ei kuitenkaan edistetä pidempään Suomessa olleiden maahanmuuttajien ja valtaväestön työllistymistä.
Esityksessä arvioidaan, että muutoksen kohteina olevista kotihoidon tukea saavista kotivanhemmista puolet siirtyisi työnhakijoiksi ja puolet jäisi kotiin hoitamaan lapsiaan. Kotiin jäävien tavoittaminen kotoutumista ja työllistymistä edistäviin vaikeutuisi nykyisestä tilanteesta, jossa kunta saa Kelalta tiedot kotihoidon tukea saavista alkuvaiheen maahanmuuttajista. Kuntia tulisi tukea näiden henkilöiden tavoittamisessa kotoutumista edistävien palvelujen piiriin esimerkiksi jalkautuvin toimin.
Esityksen taloudellisista vaikutuksista arvioidaan, että kotivanhempien siirtyessä työvoimapalveluina järjestettäviin kotoutumista edistäviin palveluihin ei siitä koituisi kuntatalouteen merkittäviä vaikutuksia. Esityksessä on todettu, että vuonna 2024 Helsingissä oli 637 kotihoidontukea saavaa , johon esitys vaikuttaisi, mikäli se olisi nyt voimassa. Näiden henkilöiden siirtyminen työnhakijoiksi kasvattaisi kustannusintensiivisten palvelujen kuten kotoutumiskoulutuksen kysyntää selvästi. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi asetusmuistiossaan kunnan laskennallisista korvauksista, että kotoutumiskoulutuksen keskimääräinen järjestämiskustannus on 7 092 euroa henkeä kohden. Mikäli vuodessa tulisi järjestää kotoutumiskoulutusta puolelle näistä helsinkiläisistä, olisi vuotuinen lisäkustannus yli 2,2 miljoonaa euroa. Tämä on merkittävä kustannusvaikutus, jota esityksessä ei huomioida.
Yhteisvaikutus toimeentulouudistuksen kanssa
Muutoksen yhteisvaikutukset toimeentulotuen uudistuksen kanssa voisivat vahvistaa käyttäytymisvaikutuksia, sillä perheillä olisi velvollisuus hakea ensisijaisia etuuksia kotihoidon tuen puuttuessa. Tämä voi parantaa taloudellista asemaa, mutta myös aiheuttaa riskejä toimeentulon heikkenemisestä, jos etuuksia ei haeta. Vaikutusarvioihin liittyy epävarmuutta, sillä perheiden hoivavalintoihin vaikuttavat monet kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät.
Vaikutukset yhdenvertaisuuteen ja perheiden valinnanvapauteen
Esityksessä ehdotettu kolmen vuoden asumisaikavaatimus kotihoidontuen saamiseksi asettaa perheet eriarvoiseen asemaan kansalaisuuden ja Suomessa asumisen keston perusteella.
Lakiesityksen tavoitteet, kuten kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen, ovat kannatettavia. Esitys ei kuitenkaan ota riittävästi huomioon rakenteellisia esteitä, joita erityisesti maahan muuttaneet naiset kohtaavat työmarkkinoilla, kuten kielitaitoa, syrjintää, hoivavastuun epätasaista jakautumista ja kulttuurisia normeja.
Lakiesityksen vaikutusarviota tulee täydentää ja esityksen keinojen oikeasuhtaisuutta suhteessa tavoiteltuihin päämääriin tulee arvioida kriittisesti.
Nyt lausunnolla oleva esitys vaatii jatkotarkastelua. Lisäksi tulee kehittää vaihtoehtoisia, yhdenvertaisia ja perheystävällisiä ratkaisuja, jotka tukevat kotoutumista, työllistymistä ja lapsen oikeuksien toteutumista. Tällaisia keinoja voisivat olla muun muassa neuvolan kielitaitoarviot, kotoutumispalveluiden vahvistaminen, kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen laajentaminen sekä työelämän perheystävällisyyden ja monimuotoisuuden edistäminen.
Taloudelliset vaikutukset
Esityksellä arvioidaan olevan vaikutuksia kotoutumiskoulutuksien kustannuksiin 2,2 milj. euroa. Lisäksi varhaiskasvatukseen osallistuvan lapsimäärän kasvu lisää tarvetta mitoituksessa olevalle henkilöstölle. Valtion tulee kompensoida täysimääräisesti esitetystä muutoksesta kunnille varhaiskasvatukseen syntyvät lisäkustannukset. Valtionosuuksissa tulee huomioida täysimääräisesti myös muut kuten kotoutumiskoulutusten osalta kunnille muutoksesta aiheutuvat kulut.
Lapsivaikutusten arviointi
Varhaiskasvatus tukee lapsen kognitiivista, sosiaalista ja kielellistä kehitystä sekä vahvistaa kulttuuri-identiteettiä, erityisesti maahanmuuttajataustaisilla lapsilla. Lapsen etu ei kuitenkaan aina toteudu pelkästään varhaiskasvatukseen osallistumisen kautta, vaan kokonaisvaltainen arviointi on tarpeen.
Vanhemman kotoutuminen ja kielitaidon kehittyminen tukee myös lapsen oikeuksien toteutumista ja perheen integroitumista yhteiskuntaan.
Esityksen vaikutuksia on vaikea ennakoida, ja ohjausvaikutus voi jäädä toteutumatta käytännössä. Siksi on tärkeää, että mahdollisen muutoksen yhteydessä varmistetaan riittävät tukitoimet ja palvelut, jotka tukevat perheiden hyvinvointia, ehkäisevät syrjäytymistä ja turvaavat lapsen oikeuksien toteutumisen. On tärkeää varmistaa, ettei yksikään perhe jää ilman riittävää tukea tai viranomaiskontaktia.
Yhteenveto
Helsingin kaupunki suhtautuu varauksellisesti hallituksen esitykseen, jonka tavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten vanhempien kotoutumista ja lasten osallistumista varhaiskasvatukseen rajoittamalla kotihoidon tuen saantia kolmen vuoden asumisaikavaatimuksella. Kaupunki tunnistaa esityksen tavoitteet tärkeiksi, mutta pitää ehdotettuja keinoja osin ongelmallisina.
Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen erityisesti vieraskielisten lasten osalta on Helsingin strategian mukaista. Kotihoidon tuen rajoittaminen ei kuitenkaan ole paras tapa edistää kotoutumista ja työllistymistä.
Kolmen vuoden asumisaikavaatimus asettaa perheet eriarvoiseen asemaan. Erityisesti EU:n ulkopuolelta muuttaneet perheet ovat riskissä jäädä ilman tukea.
Esitys lisäisi varhaiskasvatuksen kustannuksia ja henkilöstötarvetta Helsingissä noin 60 työntekijällä. Kotoutumiskoulutuksen kustannukset voivat nousta Helsingissä yli 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion tulee kompensoida kunnille kaikki lisäkustannukset täysimääräisesti.
1.1.2025 voimaan tulleen kotoutumislakiuudistuksen vaikutuksia maahanmuuttajavanhempien työllistymiseen tai varhaiskasvatukseen osallistumiseen ei ole ehditty vielä riittävästi tarkastella. Tämän vuoksi tukijärjestelmän uudistamisen ajankohta ei ole tarkoituksenmukaisin hallituksen esityksen tavoitteeseen nähden.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta 20.11.2025 mennessä. Vain määräaikaan saapuneet lausunnot otetaan huomioon.
Muutoksella toteutettaisiin hallituksen hallitusohjelman mukainen niin sanottu kotihoidon tuen Norjan malli. Esityksessä ehdotetaan, että kotihoidon tuen maksamisen edellytykseksi säädettäisiin kolmen vuoden asumisaikavaatimus perheen molemmille vanhemmille. Yhden vanhemman perheissä asumisaikavaatimus koskisi lapsen kanssa asuvaa vanhempaa. Asumisaikavaatimuksen täyttymistä edellytettäisiin myös lapsen kanssa asuvalta muulta huoltajalta ja vanhemman tai muun huoltajan avio- tai avopuolisolta. Kotihoidon tukea ei siis lähtökohtaisesti maksettaisi, jos lapsen perheeseen kuuluva huoltaja tai tämän puoliso on asunut Suomessa alle kolme vuotta 16 vuotta täytettyään.
Muutos koskisi tilanteita, joissa muutto Suomeen on tapahtunut ehdotetun lain tultua voimaan.
Lisäksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaista hoidon tuottajan määritelmää ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslain muutosten johdosta.
Esityksen tavoitteena on tukea hiljattain Suomeen muuttaneiden pienten lasten vanhempien nopeampaa kotoutumista sekä edistää lasten kotimaisen kielen oppimista ja osallistumista yhteiskuntaan. Tavoitteena on, että alle kolme vuotta Suomessa asuneet pienten lasten vanhemmat valitsisivat lapsen hoitomuodoksi nykyistä useammin varhaiskasvatukseen osallistumisen. Samalla vanhemmat ohjautuisivat nykyistä useammin työmarkkinoille ja kotoutumispalveluihin.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2026.
Asiasta on saatu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusneuvottelukunnan lausunnot. Lausuntoaikataulu ei mahdollistanut toimialalautakuntien käsittelyjä. Lausunnot ovat liitteinä ja päätöshistoriassa. Lisäksi hallituksen esitystä ovat kommentoineet Helsingin työllisyyspalvelut ja kaupunginkanslian elinkeino-osaston maahanmuuttoyksikkö.
Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus.
Kaupunginhallitus 10.11.2025 § 727
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Suvi Pulkkisen ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36256
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala 27.10.2025
Kaupunginhallitus on pyytänyt Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta lausuntoa 27.10.2025 mennessä luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2026 Lausuntopyyntöön on pyydetty vastaamaan lausuntopalvelun kautta.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala antaa seuraavan lausunnon:
Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen muutos
” Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia siten, että kotihoidon tuen saaminen edellyttäisi kolmen vuoden asumisaikaa Suomessa. Muutoksella toteutettaisiin hallitusohjelman mukainen niin sanottu Norjan malli, jonka tavoitteena on edistää hiljattain Suomeen muuttaneiden pienten lasten vanhempien kotoutumista ja työllistymistä sekä lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Tavoitteena on, että alle kolme vuotta Suomessa asuneet vanhemmat valitsisivat varhaiskasvatuksen kotihoidon sijaan, mikä tukisi lasten kielenoppimista ja perheiden integroitumista yhteiskuntaan.
Tutkimustiedon mukaan maahanmuuttajataustaisten naisten osuus työvoiman ulkopuolella on selvästi korkeampi kuin miesten, erityisesti kansainvälisen suojelun tai perhesyiden perusteella Suomeen muuttaneiden joukossa. Alle kouluikäisten lasten vanhemmilla, erityisesti ulkomaalaistaustaisilla äideillä, on suurempi todennäköisyys siirtyä työvoiman ulkopuolelle, mihin kotihoidon tuki osaltaan vaikuttaa tarjoamalla mahdollisuuden hoitaa lasta kotona ilman velvoitteita kotoutumista tai työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. OECD on korostanut, että lastenhoitovelvollisuudet johtavat maahanmuuttajaäideillä usein pitkäaikaiseen työvoiman ulkopuolella olemiseen, ja on suositellut Suomelle kotihoidon tuen tarkastelua, jotta osallistuminen kielitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa vahvistaviin palveluihin lisääntyisi. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala tunnistaa ongelman, mutta on huolissaan siitä, onko kotihoidontuen poistaminen oikea tapa edistää maahan muuttaneiden naisten työllisyyttä.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala pitää tavoitteita maahan muuttaneiden naisten työmarkkina-aseman ja kotoutumisen edistämisestä sekä lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tukemisesta osittain perusteltuina ja kannatettavina. Nykyisen esityksen mukainen varhaiskasvatukseen ohjaus kohdistuu kuitenkin vain niihin lapsiin, jotka ovat syntyneet ennen maahanmuuttoa tai vanhemman ensimmäisten kolmen maassaolovuoden aikana.
Mikäli kotihoidon tukea maksetaan kuitenkin tämän ajanjakson jälkeen syntyneistä lapsista, on vaarana, että vanhemman alkuvaiheessa saama kieli- ja kotoutumiskoulutus jää vähäiselle käytölle kotiin jäämisen seurauksena. Tällöin kotoutumisen ja työllistymisen tavoitteet eivät todennäköisesti toteudu suunnitellussa laajuudessa, vaan ainoastaan pienen osan kohderyhmästä osalta.
Vaikutukset perheisiin ja varhaiskasvatukseen
Ehdotettu kolmen vuoden asumisaikavaatimus kotihoidon tuen saamiseksi vaikuttaisi vuoteen 2030 mennessä arviolta noin 2800 perheeseen ja 3000 lapseen, erityisesti EU:n ulkopuolelta muuttaneisiin. Muutos koskisi vain lain voimaantulon jälkeen Suomeen muuttaneita perheitä.
Arvioiden mukaan noin puolet perheistä siirtyisi varhaiskasvatukseen ja toinen puoli vanhemmista ilmoittautuisi työttömäksi työnhakijaksi, jolloin he olisivat oikeutettuja työmarkkinatukeen. Tämä voisi parantaa taloudellista asemaa, mutta vaikutukset asumistukeen ja perheen kokonaistoimeentuloon vaihtelevat.
On kuitenkin olemassa riski, että varhaiskasvatukseen ohjautuminen jää muodolliseksi, jos lapsia ei tosiasiallisesti viedä varhaiskasvatukseen, vaan he jäävät joko kokonaan tai osittain kotiin työttömän vanhemman kanssa. Tämä vaikeuttaisi varhaiskasvatuksen suunnittelua ja resurssien ennakointia, mikäli lasten läsnäolojen ennustettavuus heikkenee.
Yhteisvaikutus toimeentulouudistuksen kanssa
Muutoksen yhteisvaikutukset toimeentulotuen uudistuksen kanssa voisivat vahvistaa käyttäytymisvaikutuksia, sillä perheillä olisi velvollisuus hakea ensisijaisia etuuksia kotihoidon tuen puuttuessa. Tämä voi parantaa taloudellista asemaa, mutta myös aiheuttaa riskejä toimeentulon heikkenemisestä, jos etuuksia ei haeta. Vaikutusarvioihin liittyy epävarmuutta, sillä perheiden hoivavalintoihin vaikuttavat monet kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät. Norjan vastaavasta mallista saadut tutkimustulokset viittaavat siihen, että vaikutukset voivat jäädä rajallisiksi, mutta Suomen järjestelmän erityispiirteet voivat lisätä käyttäytymisvaikutusten todennäköisyyttä verrattuna Norjan malliin.
Vaikutukset yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon
Lakimuutoksella olisi merkittäviä vaikutuksia yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon, sillä noin 93,5 % kohderyhmän tuensaajista on naisia. Työhön tai työttömyysetuuden piiriin siirtyminen voisi vahvistaa naisten taloudellista itsenäisyyttä, mutta riski taloudellisesta riippuvuudesta kasvaisi, jos äidit hoitaisivat lasta kotona ilman tukea. Esitys voi edistää maahanmuuttajanaisten osallistumista kotoutumis- ja työllisyyspalveluihin, mikä vahvistaisi heidän kielitaitoaan, työmarkkinavalmiuksiaan ja osallisuuttaan yhteiskunnassa, sekä tukisi sukupuolten tasa-arvoa myös ylisukupolvisesti. Muutos vaikuttaisi myös suomalaisiin perheisiin, joissa toinen vanhempi on maahanmuuttaja, rajoittaen heidän mahdollisuuksiaan valita lapsen hoitomuoto. Lisäksi esitys toisi uuden ilmoitusvelvollisuuden tilanteisiin, joissa perheeseen muuttaa puoliso, joka ei täytä asumisaikavaatimusta, mikä lisäisi hallinnollista vastuuta erityisesti yhden vanhemman perheissä.
Lapsivaikutukset
Esitys tukee lasten hyvinvointia ja kehitystä, sillä varhaiskasvatus edistää kognitiivisia, sosiaalisia ja kielellisiä taitoja sekä vahvistaa kulttuuri-identiteettiä, erityisesti maahanmuuttajataustaisilla lapsilla. Vanhemman kotoutumisen ja kielitaidon vahvistuminen tukee myös lapsen oikeuksien toteutumista.
Samalla on huomioitava, että kotihoitoikäisellä lapsella oman äidinkielen kehittyminen on usein vielä kesken. Lapsen oikeus yhteiseen tunnekieleen vanhemman kanssa on yhtä tärkeä kuin suomen kielen oppiminen. Varhainen kotihoito ei myöskään ole automaattisesti huonompi vaihtoehto lapsen kehityksen kannalta, vaan ratkaisevaa ovat perheen voimavarat ja lapsen yksilölliset tarpeet.
Jos varhaiskasvatuksessa kasvaa niiden lasten määrä, jotka oppivat samanaikaisesti kahta kieltä, tulee varmistaa riittävä henkilöstön kieli- ja kulttuuriosaaminen, resurssit sekä vanhempien osallisuuden tuki, jotta lapsen kehitystä ja kielitaitoa voidaan edistää yhdenvertaisesti.
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala toteaa, että hallituksen esityksen tavoitteena oleva ohjausvaikutus on vaikeasti ennakoitava ja todennäköisesti jää toteutumatta ihmisten tosiasiallisessa käyttäytymisessä. Esityksen mukaan pitkään kotihoidon tuella olevilla henkilöillä on kansalaisuudesta riippumatta samankaltaisia sosioekonomisia riskitekijöitä, kuten heikko työmarkkina-asema, matala koulutustaso ja alhainen tulotaso. Muutos kohdistuu myös erityisesti naisiin.
Heikossa asemassa olevilla maahan muuttaneilla vanhemmilla on lisäksi korostunut riski joutua taloudellisen kontrollin tai väkivallan kohteeksi, etenkin kun oleskelulupa voi olla riippuvainen perhesiteen tai taloudellisten edellytysten pysyvyydestä. Jo nykytilanteessa on nähtävissä tilanteita, joissa henkilö ei uskalla erota väkivaltaisesta puolisosta tai hakea toimeentulotukea oleskeluoikeuden menettämisen pelossa.
Kotihoidon tuen poistaminen voi kasvattaa tätä haavoittuvuutta, sillä vaihtoehtoina ovat etuudet, jotka voivat pidentää oleskelun vakinaistamiseen tarvittavaa aikaa, tai etuuksien hakematta jättäminen ja jääminen turvaverkkojen ulkopuolelle. Tämä voi syventää lapsiperheköyhyyttä ja lisätä riippuvuutta perhesiteen varassa olevasta puolison tuesta. Erityisen ongelmallista on, että muutos kaventaa kotiin jäävän vanhemman taloudellista autonomiaa ja voi altistaa perheissä taloudelliselle väkivallalle ja kontrollille.
Samanaikaiset kiristykset oleskelulupien myöntämisedellytyksiin yhdessä etuusjärjestelmän muutoksiin voivat johtaa tilanteeseen, jossa pienten lasten perheet jäävät ilman riittävää tukea ja viranomaiskontaktia. Tämä ei ole lapsen, yksilön eikä yhteiskunnan edun mukaista.
Kotihoidon tuen poistaminen ei itsessään luo uusia työpaikkoja, vaan maahan muuttaneiden vanhempien työllisyyttä voidaan edistää vain vaikuttavilla ja rakenteellisia esteitä poistavilla toimilla, kuten laadukkailla kieli- ja kotoutumiskoulutuksilla, pätevyyksien tunnustamisen helpottamisella sekä perheystävällisten työelämäkäytäntöjen vahvistamisella. Yksilöön kohdistuvat sanktiot ja ohjausmekanismit voivat sen sijaan lisätä epävarmuutta ja heikentää kotoutumista. Vieraskielisellä nimellä työllistyminen on edelleen huomattavasti vaikeampaa, ja työmarkkinoilla esiintyy syrjiviä palkkaus- ja rekrytointikäytäntöjä.
On tärkeää, että esityksen kokonaisvaikutusarvioissa huomioidaan taloudellisesti ja hallinnollisesti haavoittuvassa asemassa olevien pienten lasten perheiden riski syrjäytyä sekä varmistetaan riittävä ohjautuminen sosiaali- ja terveyspalveluihin ja etsivään tukeen tilanteissa, joissa perheet ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle.”
Lisätiedot
Pinja Hyppönen, johtava sosiaalityöntekijä, puhelin: 09 310 46520
Julia Wennonen, aikuissosiaalityön päällikkö, puhelin: 09 310 41880
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 24.10.2025
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan mielestä on kannatettavaa, että nykyistä isompi osuus Suomessa lyhyen aikaa asuneista lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen. Lainsäädäntömuutoksen tavoitteet ovat yhdenmukaisia Helsingin kaupunkistrategian kanssa, jonka mukaan nostamme varhaiskasvatuksen osallistumisastetta kiinnittäen erityishuomiota muuta kuin suomea tai ruotsia kotonaan puhuviin lapsiin. OECD:n tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen on keskeinen tapa tukea erityisesti haavoittuvammasta taustasta ponnistavien lasten oppimista, sillä useiden oppimisen taustatekijöiden kehitys on erityisen nopeaa jo ennen esiopetusikää. Sosioekonomisesti
heikommassa asemassa olevat ja ulkomaalaistaustaiset tai juuri maahan tulleet lapset hyötyvät eniten säännöllisestä varhaiskasvatuksesta. Tämän vuoksi Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan mielestä lasten hoidon tukien muutoksia tulisi tarkastella kokonaisuutena ja arvioida muutostarpeet lapsen edun näkökulmasta koko järjestelmään.
Helsingissä pienten lasten osalta vieraskielisten varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kotimaankielisiä matalampaa. 1-2-vuotiaiden vieraskielisten osallistumisaste oli 47 prosenttia vuonna 2024. Kotimaankielisillä vastaava luku oli 66 prosenttia.
Lainsäädäntömuutoksen vaikutusarvioissa on oletettu, että lapsimäärä varhaiskasvatuksessa kasvaisi noin 1500 lapsella vuoden aikana koko maassa. Helsingin osalta tämä tarkoittaisi 350 lapsen lisäystä varhaiskasvatukseen. Lapsimäärän kasvu lisää tarvetta mitoituksessa olevalle henkilöstölle. Suomessa lyhyen aikaa olleilla lapsilla on suurempi tarve avustavalle henkilöstölle ja muille varhaiskasvatuksen tukitoimille. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pitää tärkeänä, että valtio kompensoi täysimääräisesti esitetystä muutoksesta kunnille varhaiskasvatukseen syntyvät lisäkustannukset. Pelkät valtionosuudet eivät kata kaikkia kunnille syntyviä lisäkustannuksia.
Varhaiskasvatuspaikkojen haasteeksi voi muodostua paikkojen riittävyys joillakin alueilla, ja että paikkaa ei pystytä tarjoamaan lähipäiväkodista. Haavoittuvassa asemassa olevien ja vieraskielisten lasten kohdalla on havaittu lähipäiväkotipaikan lisäävän varhaiskasvatukseen osallistumista.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kannattaa hallituksen tavoin, että esityksestä pyydetään vielä perustuslakivaliokunnan lausunto.
Lisätiedot
Petteri Räisänen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 20349
This decision was published on 26.11.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §