Valtuustoaloite, Helsingin ryhdyttävä toimiin suurtyöttömyyden ratkomiseksi

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Suvi Pulkkinen ja 24 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki ryhtyy toimiin suurtyöttömyyden ratkomiseksi. Aloitteen mukaan uudistetulle Helsinki-lisälle tulee varmistaa riittävät resurssit. Lisäksi tulee luoda malleja, joilla heikossa työmarkkina-asemassa olevat pääsevät kehittämään esimerkiksi suomen kielen osaamistaan tai digitaitoja työelämässä. Ammatillisen koulutuksen ja te-palveluiden yhteistyötä tulee tiivistää ja koulutusta tulee suunnata aloille, joilla on työvoiman tarvetta. Lisäksi aloitteessa todetaan, että Helsingin omia harjoittelupaikkoja tarvitaan lisää ja hankinnoissa kannattaisi käyttää nykyistä hanakammin työllistämisehtoa. Erityisesti nuorten pitkittyneeseen työttömyyteen tarvitaan kohdennettuja toimia, joissa huomioidaan laajasti työttömyyden taustalla vaikuttavia syitä. Aloite on liitteenä 1.

Yleisesti työllisyystilanteesta

Helsingin työllisyystilanne on heikentynyt merkittävästi vuodesta 2023 alkaen. Työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi Helsingissä kasvuun vuoden 2023 keväällä ja on kasvanut yhtäjaksoisesti loppuvuoteen 2025 asti. Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2025 marraskuussa 13,2 % ja työttömiä työnhakijoita oli marraskuun lopussa yhteensä 48 140. Työttömistä työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä oli Helsingissä marraskuussa 23 770 henkilöä. Helsingissä oli marraskuun lopussa työttömiä työnhakijoita 5 644 (13 %) edellisvuotta enemmän. Verrattuna marraskuuhun 2022 työttömiä työnhakijoita oli 13 853 (40 %) enemmän. Työttömyys on kasvanut kaikissa ammattiryhmissä ja koulutusasteilla. Työttömyyden kasvun taustalla on Suomen heikko taloustilanne ja työvoiman kysynnän merkittävä aleneminen.

Helsinki-lisän resursointi

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto hyväksyi Helsinki-lisän myöntämisen uudet kriteerit kokouksessaan 8.9.2025. Uudet kriteerit tulevat voimaan 1.1.2026. Helsinki-lisää ei jatkossa myönnetä palkkatuen lisäksi, vaan siitä irrallaan, mikä parantaa tuen tavoittavuutta ja käytettävyyttä. Uudistus vähentää työnantajan hallinnollista työmäärää ja helpottaa saatavan tuen määrän ennakointia. Helsinki-lisän enimmäismäärä nousee 1500 euroon kuukaudessa, mikä lisää sen houkuttelevuutta.

Helsinki-lisään kohdennettua määrärahaa lisätään vuodelle 2026 ja Helsinki-lisään kohdennetaan yhteensä 9 miljoonan euron rahoitus. Lisäksi työnantajien käytössä ovat edelleen palkkatuki ja 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki, joihin kohdennetaan yhteensä 21 miljoonan euron rahoitus.

Vuonna 2025 Helsinki-lisää on myönnetty pääsääntöisesti palkkatuen lisäksi, ja sitä on myönnetty lokakuun 2025 loppuun mennessä yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Palkkatukea ja 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukea työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi on myönnetty 31.10.2025 mennessä yhteensä 17,3 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus vahvisti 6.10.2025 uudistetut työllisyyden edistämisen avustuskriteerit, joilla on aiempaa suorempi työllistymisen edistämisen tavoite. Avustettavilla toimenpiteillä on oltava selkeä yhteys asiakkaiden työllistymiseen tai työllistymisen edistämiseen. Mitä suurempaa avustussummaa järjestö hakee, sen tarkemmin hakijan tulee kyetä kuvaamaan toiminnan vaikutusketju: mitä tuloksia, vaikutuksia ja vaikuttavuutta toimenpiteillä saadaan aikaan. Lisäksi avustuksissa kiinnitetään huomiota järjestöjen keskinäiseen yhteistyöhön sekä yhteistyöhön työllisyyspalveluiden kanssa. Tavoitteena on rakentaa vahvempaa ja kestävämpää kumppanuutta.

Käytössä ovat myös järjestöille suunnatut 3000 euron pienavustukset. Pienavustukset on tarkoitettu työkokeilujakson aikaiseen tukeen ja ohjaukseen tai lisäresurssina määräaikaisen työsuhteen tarjoamiseen helsinkiläiselle työttömälle. Pienavustuksien pilotoinnista saatiin hyviä kokemuksia syksyllä 2025, jolloin yhteensä 18 järjestöä tarjosi 24 asiakkaalle työkokeilujakson ja 25 asiakkaalle määräaikaisen työsuhteen. Työllisyyttä edistäviin järjestöavustuksiin varataan määrärahaa 500 000 € vuodelle 2026. Määräraha sisältää sekä työllisyysavustuksen että työllisyyden edistämisen pienavustuksen.

Suomen kielen osaamisen parantaminen

Ulkomaalaisten työnhakijoiden suomen kielen kehittyminen työn ohella on keskeinen lähivuosien kotoutumis- ja työvoimapalvelujen kehittämiskohde. Työympäristöjen hyödyntämistä ulkomaalaisen työnhakijan oppimisen paikkana on käytetty vähän ja työllisyyspalvelut kehittää tähän uusia ratkaisuja. Tällä hetkellä ulkomaalaisille työnhakijoille tarjotaan Stadin ammattiopiston tuottamaa jalkautuvaa s2-tukea työpaikoille, Helsingin työväenopiston s2-kurssitarjonta maksutta sekä kotoutumiskoulutuksena tarjottavaa s2-tuettua harjoittelua.

Työllisyyspalvelut on jatkokehittämässä työn ohella oppimisen tarjontaa syksyllä 2025 käynnistyneessä Ovet auki duuniin ESR+-hankkeessa, jossa kehitetään yhteistyössä työnantajien kanssa kielellisiä tukipalveluita työskentelyn tueksi. Suomen kielen yhteishankintakoulutuksien tarjoamista valmistellaan osana pääkaupunkiseudun työvoimakoulutusten hankintakokonaisuutta. Yhteishankintakoulutukset mahdollistaisivat työnantajalle edulliset ja valmiit koulutuspalvelutuotteet työpaikalle.

Työllisyyspalvelut valmistelee lisäksi ostopalveluhankintaa vuonna 2026 käynnistyvästä työhönvalmennuspalvelusta, jonka yhdeksi kohderyhmäksi on tunnistettu vieraskieliset asiakkaat, joiden työttömyys on pitkittynyt ja jotka tarvitsevat kielitukea sekä yksilöllisen valmennuksen aikana että työllistymisen jälkeen. Kohderyhmäksi on tunnistettu myös vieraskieliset asiakkaat, joiden työttömyys on vaarassa pitkittyä ja jotka niin ikään tarvitsevat yksilöllisen valmennuksen lisäksi kielitukea

Suomen kielen kehittymisen tueksi tulisi edelleen kehittää myös ammatillisen koulutuksen s2-tuettuja malleja, joilla voitaisiin helpottaa osaamisen tunnistamista ja työllistymistä tai opintojen aloittamista Stadin ammattiopistolla kokeillun ja lakkautetun maahanmuuttajien osaamiskeskuksen mallin mukaisesti.

Työnhakijoiden digitaitojen parantaminen

Monilla asiakkailla on puutteita myös perustason digiosaamisessa, mikä vaikeuttaa merkittävästi asiakkaan työllistymismahdollisuuksia. Useimmissa työtehtävissä vaaditaan vähintään digiosaamisen perusteita ja perustaitojen puute vaikeuttaa myös pääosin digitaalisesti tapahtuvaa työnhakua.

Työllisyyspalveluiden digitaitojen kehittämisen palveluita on suunnattu erilaisille kohderyhmille ja palvelutarpeille. Helsingin työllisyyspalvelut ennakoi ja arvioi jatkuvasti työelämän ja asiakkaiden digitaitojen kehittämiseen liittyviä tarpeita sekä luo ja sovittaa tarpeisiin soveltuvia palveluratkaisuja. Erityisistä kohderyhmistä on huomioitu esimerkiksi maahan muuttaneet vieraskieliset ja nuoret, jolloin palveluiden toteutuksessa on huomioitu kohderyhmien spesifit tarpeet.

Työllisyyspalvelut tarjoaa yhteistyössä Helsingin Työväenopiston kanssa työnhakija-asiakkaille digitaitokursseja erilaisilla painotuksilla riippuen asiakkaan tarpeesta. Kurssit toimivat osalle asiakkaista myös siltana muihin palveluihin, kun asiakkaan osallistuminen digitaitoja vaativiin valmennuspalveluihin helpottuu. Lisäksi Helsingin työllisyyspalveluiden asiakkaille on tarjolla monia muiden yhteistyökumppaneiden osaamisen kehittämisen palveluita sekä työnhakuvalmennuksia, joihin sisältyy digitaitojen vahvistamista. Työkokeilu puolestaan mahdollistaa asiakkaalle työelämän perustaitojen, kuten digitaitojen, vahvistamisen aidossa työympäristössä tuetusti.

Ammatillisen koulutuksen yhteistyö ja suuntaaminen

Vuoden 2025 alusta voimaan tullut työvoimapalvelu-uudistus on mahdollistanut ammatillisen koulutuksen ja työllisyyspalveluiden välisen yhteistyön syventämisen huomattavasti aiempaa tehokkaammin. Yhteistyön kautta saadaan tuotettua laajempi ja nopeammin mukautuva koulutustarjonta, joka vastaa kohdennetusti työnantajien osaamistarpeisiin. Lähtökohtana kaikissa työllisyyspalveluiden ja Stadin Ammattioppilaitoksen yhteistyönä järjestämissä koulutuksissa on työmarkkinoilla olemassa oleva työntekijätarve. Koulutukset toteutetaan pääsääntöisesti yhteistyössä rekrytoivan työnantajan kanssa. Kaupunginhallitus näkee tärkeänä, että työmarkkinoiden tarve ja koulutuksen suuntautuminen entistä vahvemmin ihmisten työmarkkina-asemaa vahvistavaan koulutukseen nähdään lähtökohtana kaikessa aikuisille suunnatussa osaamisen kehittämisessä. Rakenteita, joiden kautta vahvistetaan Helsingin työllisyyspalveluiden sekä keskeisten työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden osallisuutta ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa tulee edistää.

Työnantajien rekrytointi- ja koulutustarpeita selvitetään muun muassa Työtä stadiin -hankkeen myötä. Työllisyyspalvelujen ja elinkeino-osaston yhteishankkeessa rakennetaan yhteyksiä erityisesti helsinkiläisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, tunnistetaan heidän rekrytointi- ja koulutustarpeitaan sekä tarjotaan ratkaisuja heidän tilanteisiinsa.

Työllisyyspalvelut ja Stadin Ammattiopisto tarjoavat työnhakija-asiakkaille yhteistyössä toteutettuja ammatillisia lyhytkoulutuksia, jotka tukevat asiakkaita nopeassa työllistymisessä työvoimapula-aloille. Työllisyyspalvelut ja Stadin Ammattiopisto tarjoavat lisäksi oppisopimusvalmennusta, työnhaun ja oman osaamisen markkinoinnin valmennusta sekä lupa – ja korttikoulutuksia työtehtäviin, joissa tarvitaan lakisääteinen osaamispassi, kortti tai lupa. Työllisyyspalvelut on varautunut ostamaan lisäpanostuksena työnantajien kanssa toteuttavia ammatillisia työvoimakoulutuksia Stadin ammattiopistolta 1 miljoonalla eurolla vuonna 2026.

Lisäksi kehitetään yhteistyössä Stadin ammattiopiston ja muiden koulutuksen järjestäjien ja työnantajien kanssa erilaisia täsmä- ja mikrokoulutusmalleja, joilla voidaan reagoida nopeasti työmarkkinoiden muutoksiin ja tarjota työnhakijoille joustavia väyliä työllistymiseen. Esimerkiksi Helsingin työllisyyspalveluissa on yhteistyössä Stadin ammattiopiston kanssa suunnitteilla lyhytkestoisia moduulimuotoisia koulutuksia (mikrokoulutuksia), joiden tavoitteena on parantaa koulutustarjonnan joustavuutta ja vastata entistä paremmin ja ketterämmin työnantajien muuttuviin tarpeisiin.

Kaupunkisisäisen yhteistyön lisäksi työnhakija-asiakkaat voivat hyödyntää laajaa eri oppilaitosten ja yhteistyökumppaneiden ammatillisen ja sitä täydentävän koulutuksen palvelutarjontaa, joka on koottu pääkaupunkiseudun kuntien yhteiseen Palvelumanuaaliin. Työvoimakoulutuksia järjestävillä tämänhetkisillä palveluntuottajakumppaneilla on tärkeä rooli tuottaa työnantajien tarpeisiin perustuvaa koulutusta. Koulutusten tarkka sisältö ja kesto määräytyvät rekrytoivassa koulutuksessa mukana olevien yritysten tarpeiden pohjalta.

Pääkaupunkiseudun työllisyysalueet valmistelevat parhaillaan yhteistyössä hankintakokonaisuutta työnantajien tarpeisiin vastaavista työvoimakoulutuksista. Uuden hankintakokonaisuuden myötä koulutustarjonta vastaisi jatkossa eri työmarkkinoilla toimivien toimialojen erityistarpeita ja työvoiman kysyntää entistä paremmin oli kyseessä sitten hyvin lyhyet mikrokoulutukset tai pidempikestoiset ja laajemmat koulutukset.

Marraskuussa käynnistynyt yhteistyö Helsingin telakan ja Helsingin kaupungin kanssa on hyvä esimerkki kaupunkiyhteisestä nopeasta reagoinnista muuttuvaan työvoimatarpeeseen. Helsingin työllisyyspalvelut yhdessä Stadin ammattiopiston kanssa varmistavat, että Helsingin telakka saa tulevina vuosina käyttöönsä osaavia ja ammattitaitoisia työntekijöitä mm, hitsauksen, levyseppätyön, putkiasennuksen ja sähköasennuksen aloille.

Helsingin omat harjoittelupaikat

Helsingin kaupungin toimialoilla ja liikelaitoksilla on vakiintuneet ja systemaattiset harjoittelukäytännöt yhteistyössä alueen oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Useat kaupungin keskeiset ammatit edellyttävät tiettyä tutkintoa, johon kuuluu pakollista harjoittelua, ja näihin harjoitteluihin tarjotaan mahdollisuuksia niin paljon kuin työyhteisöjen vastaanottokyky ja ohjaamisresurssit riittävät laadukkaan harjoittelukokemuksen varmistamiseksi.

Helsingin kaupunki panostaa korkeakoulutettujen nuorten harjoittelupaikkojen lisäämiseen Uusia alkuja -hankkeen myötä. Kaupunginhallitus päätti 15.12.2025 myöntää hankkeelle 1 454 000 euron määrärahan, jonka avulla tarjotaan työpaikkoja korkeakoulutetuille 18−29-vuotiaille Helsingin työllisyyspalveluiden asiakkaille. Tavoitteena on palkata Helsingin kaupungille 100 nuorta 6 kuukaudeksi hallinnon ja kehittämisen tehtäviin

Kaupunginhallituksen rahoituksella mahdollistetaan nuorten palkkaaminen määräaikaisiin tehtäviin kunta-Helsingin toimialoille, virastoille ja liikelaitoksille. Lisäksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala osallistuu hankkeeseen omalla rahoituksellaan. Tehtävät projektityöntekijöille on työstetty yhdessä toimialojen ja liikelaitosten kanssa ja niissä on otettu huomioon myös mahdollisuus työllistyä kehittyvällä kielitaidolla.

Hankkeella kaupunki toimii myös aloitteentekijänä työnantajayritysten suuntaan: kannustamme kaupunkikonsernin yhtiöitä ja kaupungissa toimivia yrityksiä tutkimaan mahdollisuuksia tarjota harjoittelu- ja työpaikkoja nuorille korkeasti koulutetuille vaikean tilanteen parantamiseksi. Taloudellisena tukena työllistämiseen kaupunki tarjoaa työnantajille mm. Helsinki-lisää. Tavoitteena on ehkäistä osaavan työvoiman menettäminen Helsingistä ja vahvistaa nuorten kiinnittymistä paikalliseen työelämään.

Työllistämisehdon käyttö Helsingissä

Hankinnoilla työllistämisen toimintamallia kehitettiin THL:n koordinoimissa ESR-hankkeissa Hankinnoista duunia! (HANDU) vuosina 2015–2017 ja Sosiaalisia innovaatioita ja työtä julkisilla hankinnoilla (SIEPP) vuosina 2017–2020, joihin Helsinki osallistui yhdessä muiden kumppanikuntien kanssa. Hankkeiden aikana Helsingissä toteutettiin pilottihankintoja, joissa sovellettiin työllistämisehtoa. Hankkeiden tuloksena työllistämisehto nostettiin vuoden 2020 talousarvion noudattamisohjeeseen, ja se on sisältynyt ohjeisiin vuosittain sen jälkeen.

Vuonna 2020 julkaistun Helsingin kaupungin hankintastrategian mukaan hankinnoilla edistetään muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämistä käyttämällä työllistämisehtoja. Helsingin työllisyyspalvelut tukee yrityksiä tarpeen mukaan työllistämisehtoon sopivan henkilön rekrytoinnissa. Hankintayksiköt harkitsevat työllistämisehdon käyttöä osana hankinnan valmisteluprosessia kaikissa hankinnoissa, joiden arvon ennakoidaan ylittävän 200 000 euroa. Työllistämisehdon käytöstä kaupungin hankinnoissa kerätään raportti kaksi kertaa vuodessa.

Työllistämisehdon kehittämiseksi kaupungilla toimii työryhmä, jonka vetovastuu on kaupunginkansliassa. Työryhmä koostuu toimialojen ja liikelaitosten hankintayksiköiden nimeämistä yhteyshenkilöistä, ja sen tehtävänä on kehittää työllistämisehtoa ja sen käytettävyyttä kaupungin hankinnoissa. Tällä hetkellä työllistämisehtoa kehitetään mm. bonusmallin avulla, jonka tarkoituksena on helpottaa työllistämisehdon käyttöä hankintasopimuksissa ja tehostaa sen työllistämisvaikutuksia.

Nuorten tilanteeseen kohdennetut toimet

Työllisyyspalvelut suuntaa nuorten työllistymisen tukemiseksi Helsinki-lisää sekä keväällä 2026 käyttöön tulevaa valtionavustusrahoitteista nuorten työllistymisseteliä. Työllistymisseteli tulee olemaan suunnattu rekrytointien tukemiseksi työnantajille, jotka haluavat työllistää matalan koulutustason varassa olevia sekä muita pitkittyvän työttömyyden riskissä olevia nuoria.

Helsinki on käynnistänyt kaupunkiyhteisesti nuorten työllisyyttä edistävän monialaisen yhteispalvelun eli Ohjaamon kehittämisen. Kehittämistyön tavoitteena on sujuvoittaa toimialojen monialaista yhteistyötä sekä laajentaa nuorten osallisuutta, elämänhallintaa, työllisyyttä ja koulutukseen ohjautumista tukevien palveluiden kattavuutta. Ohjaamo tehostaa nuorten tavoittamista kehittämällä entistä jalkautuvampaa palvelumallia, nuorilähtöisempiä palveluaikoja sekä palvelusijainteja. Ohjaamo muuttaa kesän 2026 aikana uusiin, isompiin ja monikäyttöisempiin tiloihin Itäkeskukseen, kauppakeskus Itikseen.

Työllisyyspalvelut vakinaistaa vuoden 2026 alusta lähtien Nuorten yrittäjyyspalvelut -toiminnan, joka integroidaan Ohjaamon palveluvalikoimaan. Työllisyyspalvelut tiivistää ja tavoitteellistaa asiakasohjausta työkokeiluun nuorten työpajoille ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi tai työmarkkinoille paluun tukemiseksi yhdessä Stadin ammattiopiston kanssa. Lisäksi parannetaan asiakasohjauksen ja tiedonvaihdon sujuvuutta nuorten työpajojen ja Ohjaamon sekä työllisyyspalvelujen välillä.

Helsingin kaupunki edistää nuorten pääsyä työmarkkinoille digitaalisen lyhyiden työtehtävien välityspalvelun Treamerin kautta, mikä mahdollistaa nuorten helpon työllistämisen lyhytkestoisiin työtehtäviin. Syksystä 2024 käytössä ollut malli on edistänyt erityisesti monikulttuuristen nuorten pääsyä työmarkkinoille.

Nuorten sosiaalityössä nuorten mahdollisuuksia edetä työmarkkinoille edistetään muun muassa panostamalla nuorten työttömien saamiseen aktivoivien palvelujen piiriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta työttömän arki ei passivoidu ja työttömyyden lieveilmiöt syvene. Vieraskielisille nuorille tarjotaan aiempaa enemmän työllistymistä edistäviä palveluja lisäämällä muilla kuin suomen kielellä toteuttavien palvelujen määrää. Yleisesti asiakaskohtaamisissa panostetaan vahvempaan painotukseen työttömän työllistymis- ja kuntoutusmahdollisuuksien kartoittamiseen ja sitä kautta osaamisen kehittämisen ja muiden tarpeellisten palveluiden tarjoamiseen.

Helsinki on käynnistämässä vuoden 2026 aikana käynnistyvää kolmea alueellista, toimialat yhdistävää naapurustoallianssia ratkaisemaan kaupunkiosakohtaisesti kasautuvia nuorten työn ja koulutuksen ulkopuolisuuden haasteita sekä edistämään vieraskielisten asemaa. Allianssimallissa tavoitellaan kaikkien osallistuvien tahojen osaamisten hyödyntämistä yhteistoiminnallisesti parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Esimerkiksi nuorten syrjäytyminen on ilmiönä niin monialainen, että sen ratkaisemiseksi edellytetään laajaa poikkihallinnollista lähestymistapaa. Allianssissa Helsinki työllisyyspalveluiden ja keskeisten toimialojen johdolla ottaa mukaan paikallisten yritysten ja järjestöjen osaamista ratkaisemaan alueellisesti esiintyviä tilanteita.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi.
Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.