Toivomusponsi, Helsingin peruskoulujen luokkien 7–9 toteutuneen uimaopetuksen kartoittaminen

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle liitteenä olevasta Terhi Peltokorven toivomusponnesta perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 opetussuunnitelmanmukaisen uimaopetuksen toteutumisesta seuraavan lausunnon:

Uima- ja vesipelastustaidot Helsingin kaupungin opetussuunnitelmassa

Helsingin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjattu vuosiluokille 7, 8 ja 9 liikunnan oppiaineeseen valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta tavoite T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä. Uima- ja vesipelastukseen kuuluu paikallisen opetussuunnitelman mukaan uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta. Opetukseen tulee sisältyä runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa sekä opetuksessa tulee hyödyntää turvallisia tehtäviä, leikkejä ja pelejä.

Alla olevaan taulukkoon on koottu oppilaan osaamisen arviointikriteerit uima- ja vesipelastustaidoissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää vuosien 2025–2026 aikana uimaopetuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita koskien esimerkiksi osana koulujen liikunnan opetusta. Helsingin kaupunki on valmistautunut päivittämään paikalliseen opetussuunnitelmaan tarkennetut vuosiluokkakohtaiset tavoitteet ja sisällöt uima- ja vesipelastustaidoille sekä vesipätevyydelle OKM:n selvityksen valmistuttua. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tekevät yhteistyötä Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton kanssa uimataidon tavoitteiden ja sisältöjen määrittelemiseksi.

Toteutuneen uimaopetuksen kartoittaminen

Vuosiluokkien 7–9 uimaopetuksen osalta koulu vastaa itse oppilaiden uimaopetuksen järjestämisestä, opettamisesta sekä arvioinnista. Helsingin kaupunki on kartoittanut tammikuussa 2026 kyselyllä vuosiluokkien 7–9 uimaopetuksen toteutumista ja järjestämisestä lukuvuonna 24–25 (oheismateriaalina).

Kyselyssä selvitettiin yläkoululaisten toteutunutta uimaopetuksen ja vesipelastustaitojen tuntimäärää, arviota opetukseen pätevien liikunnanopettajien määrää sekä koulujen tuen tarpeita uimaopetuksen järjestämiseksi. Kyselyyn vastasi 23 suomenkielistä koulua ja yksi ruotsinkielinen koulu. Uimaopetusta on annettu vähintään kahdella vuosiluokalla 21 koulussa. Annetun uimaopetuksen tuntimäärä vuosiluokittain lukuvuonna 24–25 oli keskimäärin 3 tuntia. Suurin osa vastaajista toivoi lisäresursseja uimaopetuksen järjestämiseen vuosiluokilla 7–9.

Uimaopetuksen järjestämisen suunnitelma

Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton suosittelee uimaopetuksen kohdentamisessa varhaisen uimataidon oppimista. Kaupungin tavoitteena on kasvattaa esi- ja alkuopetuksen uimaopetuksen määrää. Keskitettyä uimaopetusta annetaan jatkossakin myös vuosiluokilla 3–6. Keskitettyä uimaopetusta antavat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Urheiluhallien koulutetut uimaopettajat. Kaupungin tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten vapaa-ajan uimakouluja heille, jotka eivät saavuta uimataitoa keskitettyjen koululaisuintien aikana. Keskitetyn uimaopetuksen tarjoamista vuosiluokille 7–9 haastaa eritysesti kaupungin rajallinen allastila ja uimaopettajaresurssi sekä vuosiluokkien 7–9 aineenopetusjärjestelmä. Tämän vuoksi tavoitteena on keskittyä vuosiluokkien 7–9 osalta valmistavan luokan ja vaativan tuen erityisluokkien oppilaisiin sekä niihin oppilaisiin, joilla ei ole riittävää uimataitoa. Lisäksi vuosiluokkien 7–9 osalta uinnin opetusta toteutetaan opetussuunnitelman mukaisesti jatkossakin osana koulun liikunnanopetusta.

Kaupunki selvittää sähköisen järjestelmän käyttöönottoa uima- ja vesipelastustaitojen arviointiin, seurantaan ja tilastointiin. Järjestelmä tukee myös palveluohjausta vapaa-ajan uimakouluihin.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että kaupungin keskitetyn uimaopetuksen järjestämisessä tulee painottaa esi- ja alkuopetusta sekä keskittyä vuosiluokkien 7–9 osalta valmistavan luokan ja vaativan tuen erityisluokkien oppilaisiin sekä niihin oppilaisiin, joilla ei ole riittävää uimataitoa. Keskitetyn uimaopetuksen järjestämisessä huomioidaan rajallinen allastila, kasvava oppilasmäärä sekä Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton suositukset uinninopetuksen järjestelyistä, joissa uinninopetuksen painopisteenä on varhaisempi uimataidon oppiminen.

Kaupunginhallitus on pyytänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa valtuutettu Terhi Peltokorven toivomusponnesta 31.3.2026 mennessä. Toivomusponnessa edellytetään selvitettävän mahdollisuutta kartoittaa kaikkien Helsingin peruskoulujen 7-9 luokkien toteutuneen uimaopetuksen määrän ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden toteutumisen uima- ja vesipelastustaitojen osalta.

Lausunto on laadittu yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kanssa.