Maksuperusteiden määrääminen, käyttämättä jätetystä palvelusta perittävät maksut, 1.3.2026 alkaen, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää, että käyttämättä jätetystä palvelusta peritään maksuna 73,70 euroa 1.3.2026 alkaen.

Samalla lautakunta kumoaa sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan päätöksen 30.1.2024 § 14 siltä osin, kuin se koskee käyttämättä jätetystä palvelusta perittävää maksua.

Lainsäädäntö

Asiakasmaksut yleisesti

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja sääntelevät laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992, jäljempänä asiakasmaksulaki) ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992, jäljempänä asiakasmaksuasetus). Asiakasmaksulain mukaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan.

Palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Maksujen enimmäismääriä on määritelty asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa.

Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävät maksut

Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävästä maksusta säädetään asiakasmaksulain 3 §:ssä. Sen mukaan hyvinvointialue voi periä asiakkaalta maksun käyttämättä jätetystä palvelusta, jos asiakas tai hänen edustajansa on varannut vastaanottoajan terveydenhuollon palveluihin tai sosiaali- tai terveydenhuollon lyhytaikaisen hoito- tai asumispalvelupaikan ja asiakas on ilman hyväksyttävää syytä ja varattua aikaa tai paikkaa ennalta peruuttamatta jäänyt saapumatta vastaanotolle tai asianomaiseen yksikköön. Maksu voidaan periä myös etävastaanotoista sekä palveluista, jotka on muuten säädetty lainsäädännössä maksuttomiksi. Maksua ei saa periä alle 18-vuotiaalta asiakkaalta.

Jotta käyttämättä jääneestä palvelusta perittävä maksu voidaan periä, tulee asiakasmaksulaissa määriteltyjen ehtojen täyttyä. Asiakkaan tai hänen edustajansa varatessa aikaa, tulee hyvinvointialueen varauksen yhteydessä ilmoittaa maksun perimisen mahdollisuudesta sekä antaa ohjeet ajan tai paikan peruuttamiseksi. Mikäli hyvinvointialue varaa ajan, tulee edellä mainitut tiedot antaa asiakkaalle tai hänen edustajalleen kirjallisesti ja tämän lisäksi muistutettava asiakasta tai tämän edustajaa varatusta ajasta tai paikasta.

Lisäksi asiakkaan tulee olla jäänyt saapumatta ajalle tai paikalle ilman hyväksyttävää syytä. Jos poissaoloon on hyväksyttävä syy, ei maksua voida periä. Hyväksyttäviä syitä ovat esimerkiksi äkilliset olosuhteisiin liittyvät syyt, joihin asiakkaalla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa tai jotka eivät ole olleet asiakkaan tai hänen edustajansa tiedossa aikaa varatessa. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi äkillinen sairastuminen, tapaturma, pitkäkestoisen sairauden vai vamman pahenemisvaihe, vammaisen henkilön apuvälineen rikkoutuminen, kuljetuksen myöhästyminen tai saapumatta jättäminen, tai äkillinen kriisi ja siitä aiheutunut toimintakyvyttömyys.

Maksun periminen ei myöskään saa olla kohtuutonta. Kohtuuttomuus on arvioitava aina tapauskohtaisesti, ja siinä voidaan ottaa huomioon muun muassa asiakkaan nuori ikä, pitkittynyt vaikea elämäntilanne, kehitysvammaisuus, muistisairaus tai mielenterveysongelmat. Maksun perimistä voidaan pitää kohtuuttomana aina silloin, kun asiakkaalla ei olosuhteidensa vuoksi olisi ollut mahdollisuutta toimia asiassa toisin.

Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävän maksun enimmäismäärän korotus 1.1.2026 alkaen

Asiakasmaksulakia on muutettu 1.1.2026 alkaen siten, että käyttämättä jätetystä palvelusta perittävän maksun enimmäismäärä nousee 56,70 eurosta 73,70 euroon (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta, 1096/2025). Lakimuutoksen tavoitteena on parantaa hyvinvointialueiden edellytyksiä järjestää riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä osaltaan vahvistaa julkista taloutta.

Käyttämättä jätetyistä palveluista aiheutuu hyvinvointialueille sekä resurssihukkaa että ylimääräisiä kustannuksia. Kun henkilö jättää palvelun käyttämättä ilman peruutusta tai peruutus tehdään liian myöhään, palveluaikaa ei useinkaan pystytä tarjoamaan toiselle asiakkaalle. Tämä voi aiheuttaa jonotusaikojen pidentymistä ja myös lisätä ammattilaisten jälkikäteen tekemää hallinnollista työtä.

Perittävän maksun tarkoituksena on osittain kattaa peruuttamattomien käyntien aiheuttamia kustannuksia. Maksun enimmäismäärän korotuksen tavoitteena on mahdollistaa kustannusten aiempaa parempi kompensointi.

Kuten edellä on kuvattu, maksun periminen edellyttää lainsäädännössä määriteltyjen ehtojen täyttymistä. Nämä ehdot voivat rajata maksun tosiasiallista käyttöalaa ja siten myös maksuista saatavia tuloja.

Muutosohjelma

Sosiaali-, terveys-, ja pelastuslautakunta päätti 19.9.2023 § 183 käynnistää muutosohjelman ja sen toimenpiteiden valmistelun talouden tasapainottamiseksi vuosille 2023–2026. Kaikilta hyvinvointialueilta on vuosineuvottelujen yhteydessä edellytetty muutosohjelman käynnistymistä vuoden 2023 aikana ja muutosohjelma on myös edellytyksenä toiminnan käynnistämisavustuksen saamiselle.

Muutosohjelma koostuu viidestä laajemmasta kokonaisuudesta, joista yksi on tulojen lisääminen ja palvelutarjonnan määrittäminen. Tämän kokonaisuuden yhtenä toimenpidekokonaisuutena on asiakasmaksujen saattaminen lakisääteiselle maksimitasolle. Muut kokonaisuudet ovat palvelurakenne ja johtaminen, palveluverkon kehittäminen ja tilat, tuotantotapavalinnat ja hankinnat sekä yhteiset.

Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla käyttämättä jätetystä palvelusta peritään tällä hetkellä 56,70 euroa. Määrä perustuu asiakasmaksulain mukaiseen maksun enimmäismäärään ennen sen korottumista 1.1.2026 alkaen. Toimialalla maksu peritään terveydenhuollon palveluista mukaan lukien etävastaanotot. Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu ei ole toimialalla käytössä sosiaali- tai terveydenhuollon lyhytaikaisissa hoito- tai asumispalvelupaikoissa. Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävästä maksusta voidaan käyttää myös nimitystä sakkomaksu.

Maksu peritään seuraavista terveydenhuollon palveluista ja niiden etävastaanotoista:
– lääkärin ja hoitajan vastaanotto
– fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotto
– hammaslääkärin, suuhygienistin ja hammashoitajan vastaanotto
– erikoissairaanhoidon avohoidon käynti
– koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastaanotto
– kaupungin varaama aika sovittuun jatkohoitoon tai -tutkimukseen.

Sakkomaksu peritään myös sellaisista terveydenhuollon vastaanottoajoista, jotka ovat muutoin maksuttomia.

Maksua ei peritä seuraavissa tilanteissa:
– asiakas on alle 18-vuotias
– kysymyksessä on kaupungin toiminnassa tapahtunut virhe
– varattu aika on seuraavissa päihdepalvelujen terveydenhuollon palveluissa: avovieroitus, opioidikorvaushoidon tarpeen arvio, opioidikorvaushoito ja C-hepatiittihoito.
– asiakas on kutsuttu tietylle ikäryhmälle tarkoitettuun seulontaan tai joukkotarkastukseen
– asiakas ilmoittaa sairastuneensa ja ilmoitus on tehty alle 24 tuntia ennen vastaanoton alkamista

Asiakas tai hänen edustajansa saa peruuttaa varaamansa terveydenhuollon palvelun. Peruutus on tehtävä viimeistään 24 tuntia ennen vastaanoton alkamista. Mikäli peruutusta ei tehdä ja asiakas ei saavu vastaanotolle, tai peruutus tehdään alle 24 tuntia ennen vastaanottoa, voidaan 18 vuotta täyttäneeltä asiakkaalta periä maksu käyttämättä jätetystä palvelusta. Maksua koskeva lasku voidaan poistaa, mikäli asiakkaalla on ollut hyväksyttävä syy jättää vastaanottoaika peruuttamatta tai perua se alle 24 tuntia ennen vastaanoton alkamista, tai jos maksun perimistä voidaan pitää kohtuuttomana.

Vuonna 2024 Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluissa jäi käyttämättä yhteensä noin 177 000 varattua aikaa. Näistä vain osa kuuluu käyttämättä jätetyn palvelun maksun piiriin, sillä maksu peritään toimialalla tietyistä terveydenhuollon vastaanottoajoista. Vuonna 2024 käyttämättä jätetyn palvelun maksuja perittiin noin 12 000 vastaanottoajasta. Arviolta noin 15 prosenttia maksuista jää perimättä sillä perusteella, että asiakkaan poisjäännille on ollut hyväksyttävä syy tai maksun perimistä ei ole katsottu kohtuulliseksi.

Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu 1.3.2026 alkaen

Käyttämättä jätetystä palvelusta esitetään perittävän maksuna 73,70 euroa 1.3.2026 alkaen. Maksua korotetaan asiakasmaksulain mukaiseen uuteen enimmäismäärään. Maksun korottaminen on perusteltua, jotta toimialan on mahdollista kattaa käyttämättä jätettyjen palveluiden aiheuttamia kustannuksia sekä edistää terveydenhuollon resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.

Taloudelliset vaikutukset

Vuoden 2025 arvio käyttämättä jätetyistä palveluista perittyjen maksujen tuloista on 446 000 euroa. Maksun korotuksen myötä vuosittaisten asiakasmaksutulojen arvioidaan kasvavan noin 137 000 euroa vuodessa.

Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on huomioitava, että maksun korottamisella voi itsessään olla käyttämättä jääneiden palveluiden määrää vähentävä vaikutus. Lisäksi on huomioitava, että maksuista saataviin tuloihin voi vähentävästi vaikuttaa se, kuinka paljon maksuja poistetaan kohtuullisuusharkinnan ja hyväksyttävien syiden perusteella.

Vaikutusten arviointi

Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävällä maksulla pyritään vähentämään peruuttamattomia vastaanottoaikoja ja niistä aiheutuvaa palvelujen vajaakäyttöä Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla. Maksun korotus voi ohjata asiakkaita peruuttamaan vastaanottoaikansa nykyistä paremmin. Tällä voi puolestaan olla myönteisiä vaikutuksia palvelujen saatavuuteen, kun vapautuneet ajat voidaan tarjota muille asiakkaille ja jonotusajat lyhenevät. Käyttämättä jätettyjen palvelujen määrän vähentyminen vaikuttaa myönteisesti myös toimialan talouteen.

Päätöksellä voi olla taloudellisia vaikutuksia asiakkaisiin, sillä se korottaa käyttämättä jätetystä palvelusta perittävän maksun määrää. Tältä osin vaikutusten arvioidaan jäävän kuitenkin vähäisiksi, sillä useimmiten kyseessä on kertaluontoinen maksu, josta ei koidu asiakkaille säännöllisistä taloudellista rasitusta. Käyttämättä jätetyn palvelun maksua ei voida alentaa tai jättää perimättä taloudellisin perustein eikä se kuulu sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen maksukattoon. Päätöksellä ei ole vaikutuksia alaikäisiin, koska maksua ei voida periä alle 18-vuotiailta.

On huomioitava, että käyttämättä jätetyn palvelun maksun syntymiseen voi lähtökohtaisesti vaikuttaa omalla toiminnallaan. Maksu voi kohdistua myös sellaisiin henkilöihin, joilla ei toimintakykyyn tai elämänhallintaan liittyvistä syistä ole aina mahdollisuutta peruuttaa varattua aikaa. Näissä tilanteissa voidaan selvittää, täyttyvätkö asiakasmaksulain määrittelemät ehdot maksun perimiselle vai jääkö maksu perimättä. Lainsäädännön tarkoituksena on suojata asiakkaan asemaa maksun kohtuuttomilta vaikutuksilta.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää hinnoista, maksuista, sopimuksista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

This decision was published on 02.02.2026

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.