Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-2-9902-4, Töölönlahden Karamzininranta

HEL 2025-020450
More recent handlings

Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Karamzininrannan ja Töölönlahdenkadun alueella Kluuvissa

§ 13

Päätös

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus  

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä  

Helsingin kaupunki

Kaupunkiympäristön toimiala

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit

PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki

Y-tunnus 0201256-6

Yhteyshenkilö: Elina Smith, 09 310 52739, elina.smith@hel.fi

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 2. kaupunginosassa (Kluuvi) kiinteistöillä 91-2-9902-4, 91-2-9901-0, 91-2-9909-1, 91-2-9903-3, 91-13-9903-103 ja 91-13-465-6 nykyisen Karamzininrannan kadun alueella sekä sen liittymäalueella Töölönlahdenkadulle. Kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 23.12.2025. Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: Helsingin kaupunki, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Karamzininranta, Töölönlahti, Helsinki, 17.12.2025, Ramboll Finland Oy. + 8 liitettä ja 2 piirustusta. Ilmoitusta on täydennetty 13.1., 15.1 ja 20.2.2026 sähköpostitse tulevan maankäytön, kiinteistötunnusten, aluerajauksen, orsivesitutkimusten sekä riskinarvion ja kunnostustavoitteiden osalta. 

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Karamzininrannan kadun muutostöiden sekä Töölönlahden puiston rakentamisen yhteydessä alueella on puhdistettu maaperää vuosina 2014, 2015 ja 2022 perustuen Helsingin kaupungin ympäristönsuojelupäällikön päätökseen 16.7.2014, 120 § koskien Helsingin kaupungin rakennusviraston ilmoitusta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Kluuvissa Töölönlahden puisto ja Karamzininrannan alueella (HEL 2014-007436). Kunnostukset on raportoitu seuraavissa dokumenteissa:

  • Pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportti, Karamzininrannan katualue, Ramboll Finland Oy, 27.5.2015
  • Pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportti, Töölönlahden puisto, Ramboll Finland Oy 19.4.2016
  • Pilaantuneen maaperän puhdistuksen toimenpideraportti, Töölönlahden väliaikainen pyörätie ja Pikku-Finlandia, Ramboll Finland Oy 28.6.2022

Maaperään on jäänyt näissä kunnostuksissa paikoitellen kohonneita pitoisuuksia raskasmetalleja, öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä ja syanidia. Eteläosassa suunnittelualuetta on voimassa Töölönlahden eteläosan ympäristölupa Ymk 2008-45. 

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Karamzininranta on nykyinen katu, jonka länsipuolella sijaitsee Finlandia-talo ja itäpuolella Töölönlahdenpuisto. Karamzininrannan katualueella oleva Pikku-Finlandia puretaan ja katutila rakennetaan uudelleen siten, että se muodostaa Töölönlahdenpuiston kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Suunnittelualue (alla rajaus violetilla) on noin 1,5 ha laajuinen. 

Koko suunnittelualue on vanhaa täyttöä 1800- ja 1900-luvuilta. Alue oli ratapiha- ja varastokäytössä 1800–luvun lopulta lähtien aina 1960-luvun lopulle asti. Finlandia-talon valmistumisen jälkeen (1971) suunnittelualue on ollut pysäköintialuetta ja Finlandia-talon piha-aluetta.

Pikku-Finlandia tapahtumakeskus puretaan ja alueelle rakennetaan uudistettua puisto- ja katualuetta. Suunnittelualueen itäpuolella on Töölönlahdenpuisto, jonka puistosuunnittelu on käynnissä samaan aikaan katusuunnittelun kanssa. Rakentaminen ei ulotu vesialueeseen. Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa nro 10920 katua, puistoa (VP) ja vesialuetta (W).

Tällä hetkellä lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kohteen länsipuolella Alvar Aallon kadulla, lähimmillään noin 50 metrin päässä suunnittelualueesta. Rakentaminen ulottuu paikoin alle 3 metrin etäisyydelle Finlandia-talosta. 

Pilaantumisen syy ja ajankohta  

Pilaantuneisuus aiheutuu vanhoista täytöistä ja alueen aikaisemmasta käytöstä liikenne- ja varastoalueena.  

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi  

Nykyinen maanpinta on tasolla +1,3…+4,0 ja kalliopinta puolestaan tasolla +2…-10. Maaperä on vanhaa täyttöä merenpohjan päällä, jossa on paikoin jonkin verran rakennusjätettä.  

Alueella tai sen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Orsiveden pinnan tasoa seurataan ja se on vaihdellut vuosina 2009-2024 välillä +0,18…+3,42 m mpy. Töölönlahden alueen rakentamisen yhteydessä orsi- ja pohjaveden välissä ollut vettä pidättäväkerros on paikoin poistettu ja tällöin orsi- ja pohjavesikerrokset ovat päässeet sekoittumaan. Töölönlahdenkadun pohjoispuolella vesien päävirtaussuunta on pohjoiseen/luoteeseen kohti Töölönlahden vesialuetta.

Töölönlahti luokitellaan herkäksi vesikohteeksi. Tämä tullaan huomioimaan Karamzininrannan urakan kaivantovesien käsittelyssä. Alueelle laaditaan erillinen työmaavesien hallintasuunnitelma. 

Haitta-aineita koskevat tiedot

Haitta-aineita koskevat tiedot perustuvat aikaisempien kunnostusten jäännöspitoisuusnäytteisiin. Maaperään on jäänyt kohonneita pitoisuuksia raskasmetalleja, öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä ja syanidia.  

Suunnittelualueelle jääneet pilaantuneiden maiden (jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon) alueet ovat 0,8…3,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alla ote jäännöspitoisuuskartasta 18.5.2015.  

Tuleva kaivutaso suunnittelualueella on enimmillään 1,5…2,0 metriä ja kaivualueen pinta-ala on noin 11 000 neliötä. Alueelta arvioidaan poistettavan noin 100…200 tonnia PAH-yhdisteillä ja metalleilla pilaantunutta maata. Määrät ovat arvioita ja ne perustuvat tutkimus- ja kaivusyvyyksiin. Aiempien kunnostusten jälkeen alueelle jääneiden pilaantuneiden maamassojen tarkat syvyystasot eivät ole varmuudella tiedossa, sillä maan pintaa on muokattu alueen usean rakentamisvaiheen aikana, eikä vanhoissa kunnostuksissa ole ilmoitettu pilaantuneisuuden tasoa missään korkeusjärjestelmässä, vaan suhteessa kunnostamisen aikaiseen maan pinnan tasoon. 

Tarkkailusuunnitelman (8.5.2015 päivitys) mukaisessa pohja- ja orsiveden haitta-aineiden tarkkailussa on todettu raskasmetalleja ja PAH-yhdisteitä sekä paikoitellen öljyhiilivetyjä, BTEX-yhdisteitä ja orsivedessä lisäksi kloorattuja hiilivetyjä. Pääosin analysoidut pitoisuudet ovat pieniä, pois lukien yksittäisessä havaintopisteessä Pikku-Finlandian edustalla kaikkina vuosina todettua sinkkipitoisuutta 1430…6210 μg/l. Merivesivaikutteisissa putkissa myös veden kloridipitoisuudet ovat olleet korkeat.  

Töölönlahden puiston kunnostuksen yhteydessä tutkittiin yksi kaivantovesinäyte pilaantuneelta alueelta, jossa todettiin kohonnut pitoisuus lyijyä ja PAH-yhdisteitä. 

Karamzininrannan kunnostusalueella ei ole orsivesiputkia. Lähimmät seurannassa olevat putket ovat OV1002 ja OV331 (jäännöspitoisuuskartassa yllä). Niissä ei ole todettu meriveden ympäristölaatunormin ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Karamzininrannan aikaisemmat kunnostukset on tehty vedenalaisena työnä, jolloin vettä ei ole tutkittu tai poistettu kaivannoista.  

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kunnostustarve alueella syntyy rakentamisen vaatimista kaivutöistä pilaantuneeksi todetuilla alueilla. Karamzininrannan alueella maaperän pintakerros tullaan vaihtamaan ja tulevassa maaperän pintakerroksessa (0…0,5 m) haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvopitoisuudet. 

Puhdistustarpeen arvioinnin lähtökohtana on ollut vuonna 2014 alueen kunnostussuunnitelmaa varten tehty riskitarkastelu laskentaperiaatteineen ja –kaavoineen sekä sitä täydentävä syanidin riskitarkastelu, joka on erikseen hyväksytty 9.6.2015. Haitta-aineiden kulkeutuminen orsi- ja pohjavesien mukana Töölönlahteen on arvioitu ainoaksi mahdollisesti merkittäväksi kulkeutumis- ja altistusreitiksi. Töölönlahden vesieliöt voisivat käsitteellisen mallin perusteella altistua haitta-aineille. 

Töölönlahtea on alettu kunnostaa vuonna 2005 juoksuttamalla merivettä Helsingin länsipuolelta sijaitsevalta Humallahdelta käytöstä poistetun viemäritunnelin kautta. Juoksutusta tehdään sulan veden aikana noin 8–9 kk ajan vuodessa. Juoksutettavan veden määrä on 0,5 m 3/s, mikä lisää merkittävästi Töölönlahden vedenvaihtuvuutta. 

Lähtökohtana ollutta riskinarviota on päivitetty niin, että siinä huomioidaan suunnittelualueen pienempi koko, lähimpien orsi- ja pohjavesitarkkailun näytepisteiden tulokset vuodesta 2014 lähtien sekä vuoden 2013 jälkeen päivitetyt ympäristön laadun viitearvot (mm. VESPA-asetus 8.12.2016/1090 ja ECHA/EU-RAR merivedelle asetetut PNEC-arvot YM ohjeessa 6/2014) ja vaarallisten jätteiden raja-arvot (YM 2/2019). Koboltille käytettiin laskennassa viitearvona pohjaveden ympäristölaatunormia (VNa 341/2009). Päivityksessä on huomioitu vanhan täyttömaan ominaisuuksien vuoksi myös sellaiset haitta-aineet (mm. Hg, Cr, Ni, V sekä joitain PAH-yhdisteitä), joita alueella ei ole kunnostussuunnitelmaa laadittaessa todettu kynnysarvotason (VNA 214/2007) ylittäviä pitoisuuksia. 

Suunnittelualueen pienempi koko vaikuttaa laskennassa käytettyyn laimenemiskertoimeen. Kokonaistulovirtaaman Karamzininrannan suunnittelualueelta Töölönlahteen arvioidaan olevan luokkaa 2000 m 3/v. Laskenta on tehty sekä laimenemiskertoimelle 1:1 150 (ilman kunnostusjuoksutusta Hummallahdelta) että laimenemiskertoimelle 1:5 800 (kunnostusjuoksutuksen aikana).  

Tarkkailussa todettujen pohja- ja orsivesien haitta-ainepitoisuuksien perusteella laskettujen, Töölönlahteen purkautuvien, huokosvesien metallien pitoisuudet eivät ylitä käytettyjä viitearvoja edellä mainituilla laimenemiskertoimilla. Myöskään Töölönlahteen purkautuvien, 

huokosvesien orgaanisten yhdisteiden tarkkailussa todetut pitoisuudet eivät ylitä käytettyjä viitearvoja laimenemiskertoimella 1: 1 150, lukuun ottamatta bentso(ghi)peryleeniä, jonka pitoisuudet ylittävät sille asetetun viitearvon.  

Tarkastelun perusteella kohteen orsi- ja pohjavedessä todetuista haitta-aineista ei aiheudu merkittävää riskiä Töölönlahden eliöstölle. 

Puhdistustavoitteet 

Päivitetystä riskinarviosta on johdettu laskennallisesti kunnostustavoitteet maaperän alkuaineille ja PAH-yhdisteille. Mikäli laskennallinen kunnostustavoite ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon, sovelletaan kunnostustavoitteena vaarallisen jätteen raja-arvoa.  

Kulkeutumislaskennan lähtöpitoisuuksina olivat vaarallisen jätteet raja-arvot. Jos näiden perusteella lasketut huokosveden pitoisuudet ylittivät viitearvon, niin kyseiselle haitta-aineelle määritettiin laskennallinen kunnostustavoite. Laskennalliset kunnostustavoitteet on määritetty siten, että huokosveden laskennallinen pitoisuus Töölönlahdessa ei ylitä viiterajoja laimenemiskertoimella 1: 1 150, koska kunnostusjuoksutus ei ole ympäri vuoden käytössä.  

Öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteita ei ole arvioitu tarpeelliseksi päivittää vuoden 2013 riskinarvion perusteella asetetuista. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet ovat vuoden 2014 jälkeisessä orsi- ja pohjaveden tarkkailussa olleet pääasiassa alle määritysrajan tai määritysrajan luokkaa. Orsivedessä (C 10-C 40) pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä <0,05...5,2 mg/l ja pohjavedessä välillä <0,025... 1,2 mg/l. Pohjaveden ympäristölaatunormin ylittävät pitoisuudet ovat olleet yksittäisiä havaintoja vuositasolla ja maksimipitoisuudet on todettu vuosina 2015 ja 2016.    

Kunnostustavoitteet on laskettu laskennallisten huokosvesipitoisuuksien perusteella, jotka pääsääntöisesti ovat korkeampia, kuin alueen orsi- ja pohjavedessä todetut pitoisuudet. Koska Töölönlahti on luokiteltu herkäksi kohteeksi, on laskennassa pyritty valitsemaan käytetyt parametrit konservatiivisesti eli haitta-aineiden kulkeutumista yliarvioiden. 

Laskenta ei huomioi sitä, että pintavesien imeytyminen orsi- ja pohjavedeksi pienentyy nykytilanteesta rakentamisen myötä (mm. sade- ja hulevesien viemäröinti tehostuu). Osa hulevesistä on kuitenkin tarkoitus ohjata viherkasvien kasvatusalustoihin. Vesimäärän pienentyminen ja kunnostuksen yhteydessä poistettavien haitta-aineiden määrän vähentyessä, haitta-aineiden kulkeutumisriski Töölönlahteen pienenenee entisestään. Haitta-aineet voivat myös pidättyä tiiviimpiin maa-aineksiin kuten savi- ja silttikerroksiin, sitoutua maaperän humukseen tai mineraaleihin ja orgaaniset yhdisteet voivat hajota biologisten prosessien seurauksena (öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet). Biologisessa hajoamisessa on tosin suurta vaihtelua. 

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus  

Haitta-aineita sisältävä maa-aines poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa kunnostustavoitteiden mukaisesti. Pilaantuneet maat kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan ulkopuoliseen luvanvaraiseen loppusijoituspaikkaan. Maiden luokittelusta vastaa kohteen ympäristötekninen valvoja.

Alueella ei varastoida pilaantuneita maa-aineksia. Alueella voidaan kuitenkin lyhytaikaisesti kasata maa-aineksia niiden laadun varmentamisen vaatimaksi ajaksi.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Suunnittelualueella hyödynnetään täytöissä alueelta kaivettuja maa-aineksia, jotka ovat geoteknisesti käyttötarkoitukseensa sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä (< 2 %) mineraalisia rakennusjätejakeita (betoni, tiili). Hyödyntäminen toteutetaan suunnittelualueella seuraavin periaattein:

  • Pintamaassa (0–0,5 m syvyydellä) hyödynnettävissä maa-aineksissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen.
  • Pintamaakerroksen alla haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot.
  • Kunnostusalueella ei hyödynnetä selvästi haitta-aineille haisevia maa-aineksia tai haihtuvia yhdisteitä tai elohopeaa yli kynnysarvon sisältäviä maa-aineksia.
  • Johtojen ympärystäytöissä ja johtokaivantojen lopputäytöissä ei hyödynnetä kynnysarvomaita.

Kynnysarvot ylittävien maa-ainesten hyödyntäminen dokumentoidaan (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) ja raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Veden tutkiminen ja käsittely 

Mikäli pilaantuneen maan kaivantoihin kertyy vettä kaivua haittaavia määriä, otetaan vedestä näytteet sen mahdollisesti sisältämien haitta-aineiden selvittämiseksi.  

Pilaantuneiden alueiden kaivantovedet johdetaan jätevesiviemäriin tai vaihtoehtoisesti vedet kuljetetaan luvanvaraiseen käsittelyyn esim. imuautolla. Kaivantovesien johtaminen jätevesiviemäriin tehdään HSY:ltä haettavan viemäröintiluvan mukaisesti. Vesiä viemäröitäessä vesinäytteistä tutkitaan aina viemäröintiluvassa edellytetyt haitta-aineet.  

Pois johdettavat kaivantovedet käsitellään aina vähintään kiintoaineksen erotuksella. Jos vesi ei täytä viemäröitävän veden laatuvaatimuksia, vedet käsitellään lisäksi ennen johtamista esim. öljynerottimella, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä.

Laadunvalvontanäytteet otetaan käsitellystä vedestä. Näytteet otetaan kerran viikossa pumppauksen aikana. Vesinäytteistä analysoidaan lähtökohtaisesti ne haitta-aineet, joita alueen maaperästä on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään:

  • pH
  • kiintoaine
  • metallit, liukoiset ja kokonaismetallit (ns. PIMA-metallit, VNa 214/2007)
  • PAH-yhdisteet
  • öljyhiilivedyt (C 10-C 40)

Kaivannoissa, joiden alueella ei ole todettu pilaantunutta maata, vesien käsittely ja johtaminen tehdään Helsingin työmaavesiohjeen mukaisesti.  

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt ympäristötekninen valvoja ohjaa ja valvoo kunnostusta. Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivua ja toteuttaa tarvittavat mittaukset.

Suunnittelualueella tehdään urakan käynnistyessä lisätutkimuksia erityisesti alueen pohjoisosaan, jossa kaivu ulottuu Pikku-Finlandian paalujen katkaisemisen takia syvimmälle.  

Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla. Näytteitä otetaan siten, että tutkimusvaiheessa otetut näytteet mukaan lukien näytteiden määrä on vähintään 1 näyte/ 400 m 3 kaivettavaa maa-ainesta.

Laboratoriossa näytteistä analysoidaan vähintään kyseisellä alueella maaperätutkimuksissa todetut kynnysarvon ylittävät haitta-aineet.

Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan alueella poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, selvitetään materiaalin laatu laboratorioanalyysien avulla.

Kunnostuksen lopputulos varmistetaan jäännöspitoisuusnäytteillä niillä alueilla, joilta poistetaan pilaantuneita maa-aineksia (pitoisuudet yli alemman ohjearvon). Pilaantuneiden alueiden kaivantojen seinämien ja pohjan jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla:

  • kaivannon seinämistä maksimissaan 1 m syvyinen edustava kokoomanäyte jokaista noin 20 metriä kohden ja  
  • kaivannon pohjasta yksi edustava kokoomanäyte jokaista noin 100 m 2 kohden

Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kerroksittain, jos on erotettavissa eri maalajeja tai eriasteista pilaantuneisuutta. Kallioon rajoittuvilta kaivualueilta ei oteta jäännöspitoisuusnäytteitä. Näistä näytteistä analysoidaan ko. alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Mikäli aistinvaraisesti arvioiden on syytä epäillä muuta pilaantuneisuutta, tutkitaan myös ko. haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi  

Alustavien kaivusuunnitelmien perusteella haitta-ainepitoista maata jää suunnittelualueelle mm. kohtiin, jotka on aikaisempien kunnostusten yhteydessä eristetty tai merkitty huomiorakenteella. Jos kaivu ulottuukin nykyisten huomiorakenteiden alapuolelle, asennetaan uuteen kaivutasoon tarpeen mukaan huomiorakenne.  

Haitta-ainepitoinen maa (pitoisuudet yli alemman ohjearvopitoisuuden) huomiorakenteineen erotetaan tulevasta maanpinnasta pilaantumattomalla maakerroksella ja/tai rakenteilla (asfaltti, kiveys), joiden kokonaispaksuus on vähintään 1 m. Asennettujen huomiorakenteiden sijainnit (X, Y, Z) mitataan ja ne esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy kunnostustyömaalle estetään aitaamalla kunnostettava alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.

Pölyämistä ja tarvittaessa kastelemalla massoja ja peittämällä välivarastot. Haitta-ainepitoisten suotovesien syntymistä estetään peittämällä tarvittaessa välivarastokasat. Haitta-aineiden kulkeutumista työmaalta ympäristöön estetään tarvittaessa kulkuväylien sepelöinnillä ja katujen säännöllisellä harjauksella ja pesulla. Hajuhaittoja estetään pitämällä haiseva kaivualue pienenä, peittämällä haiseva alue, varastokasa tai kuljetuserä, kuljettamalla märät massat tarvittaessa lietelavoilla ja rajoittamalla haisevien massojen varastoitavaa määrää.  

Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuormat peitetään ulkopuolisiin käsittelypaikkoihin tapahtuvan kuljetuksen ajaksi ja laaditaan asianmukaiset siirtoasiakirjat.  

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Suunnitelmassa on tunnistettu seuraavat poikkeustilanteet ja esitetty ensisijaiset toimenpiteet näihin tilanteisiin:  

  • Voimakkaan pölyn, melun tai hajun leviäminen ympäristöön. Työt keskeytetään ja työtavat muutetaan päästöjen pienentämiseksi.  
  • Aikaisemmista tutkimuksista poikkeava pilaantuneisuus. Ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle ja tarvittaessa tarkennetaan tavoitteita ja kunnostustapoja.
  • Ilmassa todetaan merkittäviä määriä syaani- tai rikkivetyä tai VOC-yhdisteitä. Mitataan pitoisuudet kenttämittarilla. Tarvittaessa kaivu keskeytetään ja peitetään päästöjen lähde tilapäisesti maakerroksella. Selvitetään tarvittavat toimenpiteet ja otetaan yhteys ympäristöviranomaisiin.
  • Kaivantovedessä todetaan selvästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Käsitellään vesi ennen vesistöön johtamista tai johdetaan jätevesiviemäriin tai toimitetaan ulkopuoliseen luvanvaraiseen käsittelylaitokseen esim. imuautoilla
Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Kunnostustyön aloituksesta ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen kunnostustyön aloittamista kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa esitetään myös kunnostuksen vastuuhenkilöt ja valvojat sekä työn toteuttaja.  

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Kirjanpitoon kirjataan ainakin seuraavat asiat:

  • Tiedot kaivetuista pilaantuneista maista (määrä, sijainti, pitoisuudet)
  • Tiedot huomiorakenteista
  • Tiedot alueelta poistetuista pilaantuneista massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka, ajankohta, tietojen vienti SIIRTO-rekisteriin)
  • Tiedot hyötykäytetyistä massoista
  • Tiedot otetuista maa- ja vesinäytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset)
  • Tiedot mahdollisista poikkeavista työskentelyolosuhteista
  • Tiedot mahdollisista työsuojelumittauksista (HCN, VOC)
  • Pumpatun veden määrä (m 3/d)
  • Vesiseurannan tulokset
  • Poikkeukselliset tilanteet
  • Erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista, syyt poikkeamiin

Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa käsitellään seuraavat asiat:

  • Tunnistetiedot
  • Työn vastuuhenkilöt sekä muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot
  • Kaivutyön toteutus
  • Toteutuneet kaivualueet ja –syvyydet
  • Analyysitulokset, maaperään jääneiden haitta-aineiden jäännöspitoisuudet sekä
  • näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettynä
  • Kirjanpitotiedot poistetuista ja pilaantuneista maa-aineksista
  • Hyötykäytettyjen massojen määrä, laatu ja sijainti
  • Rakennetut huomiorakenteet
  • Mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta/päätöksestä
  • Yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista sekä kaivantoveden johtamisesta ja
  • käsittelystä
  • Tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Puhdistustyön ajankohta  

Kunnostustyön arvioidaan alkavan keväällä 2026. Rakennustyöt jatkuvat arviolta vuoteen 2027.  

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.  

Viranomaisen ratkaisu    

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Karamzininrannassa, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä
  1. Alueen pintamaassa haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. Pintamaan (0–0,5 m) alapuolella maaperän puhdistustavoitteina ovat ilmoituksessa esitetyt, erikseen taulukoidut haitta-aineiden tavoitepitoisuudet. Lisäksi haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja, kun etäisyys Finlandia-talon seinään on alle kolme metriä. (YSL 135 §, VNA (214/2007) 2,3,4 §) 
  2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §) 
  3. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL  5, 12, 13 §) 
  4. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §) 
  5. Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot ja arseenin osalta sen luontainen taustapitoisuus sekä jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)  
  6. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §) 
Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta  
  1. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6, 8 §) 
  2. Puhdistettavalta alueelta on otettava lisänäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi esitetyn mukaisesti. Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on todettu alueen aiemmissa tutkimuksissa VNA (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 § 209 §, VNA (214/2007) 2 §)  
  3. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet siten, että haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty ja maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 6 ja 209 §, VNA (214/2007) 5 §) 
  4. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti, mutta kuitenkin niin, että jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 § VNA (214/2007) 5 §) 
  5. Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §) 
Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi 
  1. Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee asentaa myös hyödynnettävien haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävien maa-ainesten alle.  Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §) 
  2. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §) 
 Työn aiheuttaminen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
  1. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää. (JL 13 §) 
  2. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §) 
  3. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §) 
  4. Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §)  
  5. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §) 
  6. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäviksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäviksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 8, 13, 29 §) 
Veden tutkiminen ja käsittely
  1. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään alueen maaperätutkimuksissa ja kahdessa lähimmässä Töölönlahden pohja- ja orsiveden tarkkailupisteessä vesistä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §). 
  2. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §) 
  3. Kaivantoveden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 YSA 41 §) 
 Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella 
  1. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §) 
  2. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §) 
  3. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13) 
Maa-aineksen hyödyntäminen alueella 
  1. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja noudattaen määräyksissä 1–5 esitettyjä puhdistustavoitteita. Kynnysarvotason tai sen yli haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 32, 136 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, JL 5,6,8, §) 
  2. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)
Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa 
  1. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)
  2. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §) 
Tiedottaminen ja raportointi 
  1. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §) 
  2. Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §) 
  3. Puhdistamisesta on laadittava esitetyn sisältöinen loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)  

Päätöksen perustelut

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.  

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.  

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.  

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Arseenin luontaisella taustapitoisuudella tarkoitetaan Helsingin alueen geologiasta johtuvia maalajikohtaisia pitoisuuksia maaperässä, joihin ihmisen toiminta ei ole vaikuttanut. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimustulosten perusteella mm. moreenin ja savien luontainen arseenipitoisuus voi Helsingin kaupungin alueella ylittää kynnysarvon.  

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C 5-C 10, >C 10-C 21, >C 21-C 40) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivetyfraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.  

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.  

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.  

Määräysten perustelut 

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–6) 

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Täyttömaalle voidaan soveltaa luontaista arseenin taustapitoisuutta moreenille.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa tulee ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Haitallisten jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. Vanhoissa täyttömaissa tyypillisen Helsinki-moreenin haitattomuutta ei tarvitse erikseen osoittaa. Helsinki-moreeni sisältää raekooltaan yli 150 mm mineraalista rakennusjätettä (betoni ja tiili) alle 10 prosenttia ja puuta tai muuta jätettä alle 1 prosentin.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille ravintokasvien kautta.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.  

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 7–11) 

Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.

Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska alueen maaperää ei ole tutkittu riittävästi syvimmiksi suunnitelluilta kaivualueilta. Töölönlahden maaperästä on todettu orgaanisia yhdisteitä, joille ei ole asetuksessa annettu kynnys- tai ohjearvoja. Näistä tutkimuksissa on syytä huomioida samat yhdisteet, joille on asetettu kunnostustavoitteet. Tutkimuksin voidaan todentaa tavoitteiden saavuttaminen.

Maa-ainesten ja riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi (perustelut määräyksille 12–13)

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 14–19) 

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt altistu haitta-aineille puhdistuksen aikana. Varmistuksen voi toteuttaa esimerkiksi aitaamalla puhdistustyömaan ja kiinnittämällä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tiedottavia kylttejä työmaalle tai sen ympäristöön.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Jätteen käsittely on lähtökohtaisesti ympäristöluvanvaraista, joten jätteen seulomista ei tule tehdä puhdistusalueella mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Karkea erottelu, kuten välppäämällä tehtävä jätejakeiden erottelu on sallittua.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde. Karamzininrannalta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan tutkia vaihtoehtoisesti Helsingin kaupungin alueella sijaitsevalla, asianmukaisen ympäristöluvan omaavalla välivarastointikentällä ennen niiden toimittamista lopulliseen vastaanottopaikkaan, jotta voidaan minimoida ilmoitusalueella tapahtuvan välivarastoinnin aiheuttamat ympäristöriskit.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 20–22) 

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa tai muuta ympäristöhaittaa, kuten liettymistä. Ilmoitetulla pilaantuneen maaperän puhdistusalueella ei voi suoraan soveltaa pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta. Ilmoitusalueella ei ole tutkittu pohjaveden tai orsiveden haitta-ainepitoisuuksia. Suunnitelmassa ei ole esitetty mihin vesiä johdettaisiin tai mitä ympäristövaikutuksia johtamisella olisi. Johdettavien vesien riittävä puhtaus tulee olla edustavin tutkimuksin varmistettu ja mahdollisesti haitta-ainepitoisen veden johtamisen vaikutukset toteutuvalla purkupaikalla ja sen ympäristössä tulee olla arvioitu. Lisäksi puhtaidenkin vesien johtaminen maahan voi aiheuttaa haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä. 

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräyksille 23–25) 

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelut määräyksille 26–27) 

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Maa-ainesten soveltuvuus hyötykäyttöön on tarpeen arvioida osana valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaista maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia, kuten ilmoituksessa on esitetty. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. 

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle. 

Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto. Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa. Alueen pohja- tai orsiveden haitta-ainepitoisuudet eivät ole tiedossa, joten vedellä kyllästyneen maaperän haitta-ainepitoisuuksia ei tunneta riittävän hyvin sen varmentamiseksi, ettei hyödyntäminen aiheuta lisäpilaantumista. 

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 28–29) 

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä. 

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 30–32)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta. 

Sovelletut oikeusohjeet

 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §  

 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 § 

 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §  

 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §  

 Hallintolaki (434/2003) 34 § 

 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § 

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021 

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen 

 Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. 

 Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.  

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset  

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.  

Päätös on voimassa viisi vuotta.  

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano 

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Toimivalta

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.  

This decision was published on 06.03.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • asianosainen
  • rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
  • toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
  • Lupa- ja valvontavirasto sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
  • muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen

Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
vaasa.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Vaasan hallinto-oikeus
 
PL 204
 
65101 VAASA
Faksinumero:
029 56 42760
Käyntiosoite:
Korsholmanpuistikko 43
 
65101 VAASA
Puhelinnumero:
029 56 42780

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta   (valituksen kohteena oleva päätös);
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  • vaatimusten perustelut 
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Decisionmaker

Name
Katariina Serenius

Title
Yksikön päällikkö

Ask for more info

Name
Heli Lehtinen

Title
Ympäristötarkastaja