Toivomusponsi, maksuttoman joukkoliikenteen toteuttaminen 7–19-vuotiaille helsinkiläisille
Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Krishna Regmin toivomusponnesta koskien 7–19-vuotiaiden helsinkiläisten maksuttoman joukkoliikenteen vaikutusarvioita
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuutettu Krishna Regmin tekemässä ponnessa edellytetään, että kaupunki selvittää neuvotteluissaan HSL:n kanssa mahdollisuuden toteuttaa maksuton joukkoliikenne 7–19-vuotiaille helsinkiläisille ja arvioida tämän vaikutukset liikenteen päästöjen vähentämiseen, perheiden taloudelliseen toimeentuloon sekä nuorten itsenäisen liikkumisen edistämiseen.
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä Helsingissä. Osana tätä tehtävää HSL päättää toimialueellaan noudatettavasta tariffijärjestelmästä, mukaan lukien lippuvalikoimasta, alennusryhmistä ja lippujen hinnoista sekä kaikista muista maksamisen perusteista.
Maksuton lippu helsinkiläisille nuorille olisi teknisesti mahdollista toteuttaa, mutta se olisi merkittävä poikkeama seudullisesti yhtenäisessä lippujärjestelmässä, jota HSL pitää tärkeänä. HSL:n lippu- ja taksajärjestelmän tavoitteena on ollut seudullisesti yhtenäinen järjestelmä, jossa maksun määräytymisen periaatteet, hinnat ja vapaa matkustusoikeus ovat kaikkien jäsenkuntien kesken samat. Helsingin kaupungin yksipuolinen poikkeaminen yhteisestä taksasta heikentäisi seudullisen tariffijärjestelmän selkeyttä. Maksuttomuuden toteuttaminen edellyttäisi seudullista ratkaisua ja teknisiä muutoksia lipunmyyntijärjestelmiin, jotka HSL:n tulisi valmistella.
Helsingissä oli vuoden 2024 lopussa 7–17-vuotiaita noin 72 000 ja 18–19-vuotiaita 13 000. Tälle ryhmälle matkustusoikeuden hankkiminen maksaisi AB- vyöhykkeen kausilippuina HSL:n jatkuvan säästötilauksen vuoden 2026 hinnoilla lasten lippujen osalta 26,7 miljoonaa euroa ja aikuisten lippujen osalta 9,8 miljoonaa euroa, mikä tekisi yhteensä noin 36,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksien arviointiin liittyy väistämättä epävarmuutta. Vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti ja samalla tavalla kaikille 7–19-vuotiaille. Joukkoliikenteen matkojen maksuttomuuden vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ja valintoihin vaihtelisi monin tavoin.
Päästövaikutus riippuu siitä, minkälaisia matkoja maksuttomuuden vuoksi lisääntyvät joukkoliikennematkat korvaavat. Henkilöautomatkojen korvaantuminen vähentää päästöjä, mutta kävelyn tai pyöräilyn väheneminen voi lisätä niitä. Merkitsevänä asiana saattaisi olla vaikutus huoltajien kuljetuskäyttäytymiseen. Myös perheiden taloudellinen hyöty vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon lapset ja nuoret nykyisin käyttävät maksullista joukkoliikennettä. Nuorten itsenäisen liikkumisen osalta pelkät matkamäärät eivät kerro vaikutuksesta riittävästi, vaan olennaista on se, madaltaako maksuttomuus itsenäisen liikkumisen kynnystä.
HSL toteutti vuonna 2025 lasten itsenäisen liikkumisen ja joukkoliikenteen käytön edistämisen kokeiluhankkeen, jonka tavoitteena oli lisätä 10–13-vuotiaiden lasten itsenäistä liikkumista ja joukkoliikenteen käyttöä. Hankkeessa toteutettiin neljälle alakoululuokalle Espoossa ja Vantaalla osallistava kokonaisuus, jossa lapset saivat matkustaa 28 vuorokauden ajan joukkoliikennevälineillä maksutta. Tavoitteena oli sekä kasvattaa itsenäistä liikkumista ja joukkoliikenteen käytön osuutta lasten arjen liikkumisessa, että parantaa lasten asennetta ja mielikuvaa joukkoliikenteestä. Tutkimuksessa todettiin, että noin 40–50 % oppilaista otti joukkoliikenteen osaksi arkeaan ja itsenäinen liikkuminen lisääntyi erityisesti harrastus- ja viikonloppumatkoilla. Autoilun määrä puolestaan väheni.
Näin ollen ponnen edellyttämät vaikutukset ovat arvioitavissa, mutta vaikutusarviot olisivat lähinnä suuntaa antavia, vaikutukset vaihtelisivat eri väestöryhmissä ja arvioihin liittyisi paljon epävarmuutta.
Helsingin kaupunki tekee HSL:n kanssa säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä. Lippujärjestelmää koskevissa kysymyksissä yhteistyö on luonteeltaan tapauskohtaista, ja päätösvalta näissä kuuluu kokonaan HSL:n toimivaltaisille toimielimille.
Kaupunki voi osaltaan tuoda näkemyksiään esiin yhteistyössä HSL:n kanssa sekä HSL:n toimielimissä toimivien edustajiensa kautta. Koska päätökset lippujärjestelmästä tehdään HSL:ssä, myös mahdolliset muutokset joukkoliikenteen maksuttomuuteen on tarkoituksenmukaisinta valmistella ja ratkaista siellä. Muutosten edistäminen tapahtuu tehokkaimmin HSL:n toimielimiin vaikuttamisen kautta.
Kaupunkiympäristölautakunta näki tärkeänä, että nuorten julkisen liikenteen käyttöä tuetaan tulevaisuudessa yhdenvertaisesti.
Lautakunta kannusti Helsinkiä arvioimaan HSL:n kanssa mahdollisuuksia tulevaisuudessa nuorten tukemiseen esimerkiksi Tampereen nuorisolippumallia mukaillen.
Käsittely
Vastaehdotus:
Johanna Laisaari: Kaupunkiympäristölautakunta näkee tärkeänä, että nuorten julkisen liikenteen käyttöä tuetaan tulevaisuudessa yhdenvertaisesti.
Lautakunta kannustaa Helsinkiä arvioimaan HSL:n kanssa mahdollisuuksia tulevaisuudessa nuorten tukemiseen esimerkiksi Tampereen nuorisolippumallia mukaillen.
Kannattaja: Matti Lehto
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Johanna Laisaaren vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.
Jaa-äänet: 3
Veli-Pekka Dufva, Seija Muurinen, Matias Pajula
Ei-äänet: 7
Tuomas Harju, Titta Hiltunen, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Sami Kuusela, Johanna Laisaari, Matti Lehto
Tyhjä: 1
Hanna-Leena Hietanen
Poissa: 2
Jenni Hjelt, Amanda Pasanen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä Johanna Laisaaren vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen äänin 3-7 (1 tyhjä, 2 poissa).
Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuutettu Krishna Regmin tekemässä ponnessa edellytetään, että kaupunki selvittää neuvotteluissaan HSL:n kanssa mahdollisuuden toteuttaa maksuton joukkoliikenne 7–19-vuotiaille helsinkiläisille ja arvioida tämän vaikutukset liikenteen päästöjen vähentämiseen, perheiden taloudelliseen toimeentuloon sekä nuorten itsenäisen liikkumisen edistämiseen.
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä Helsingissä. Osana tätä tehtävää HSL päättää toimialueellaan noudatettavasta tariffijärjestelmästä, mukaan lukien lippuvalikoimasta, alennusryhmistä ja lippujen hinnoista sekä kaikista muista maksamisen perusteista.
Maksuton lippu helsinkiläisille nuorille olisi teknisesti mahdollista toteuttaa, mutta se olisi merkittävä poikkeama seudullisesti yhtenäisessä lippujärjestelmässä, jota HSL pitää tärkeänä. HSL:n lippu- ja taksajärjestelmän tavoitteena on ollut seudullisesti yhtenäinen järjestelmä, jossa maksun määräytymisen periaatteet, hinnat ja vapaa matkustusoikeus ovat kaikkien jäsenkuntien kesken samat. Helsingin kaupungin yksipuolinen poikkeaminen yhteisestä taksasta heikentäisi seudullisen tariffijärjestelmän selkeyttä. Maksuttomuuden toteuttaminen edellyttäisi seudullista ratkaisua ja teknisiä muutoksia lipunmyyntijärjestelmiin, jotka HSL:n tulisi valmistella.
Helsingissä oli vuoden 2024 lopussa 7–17-vuotiaita noin 72 000 ja 18–19-vuotiaita 13 000. Tälle ryhmälle matkustusoikeuden hankkiminen maksaisi AB- vyöhykkeen kausilippuina HSL:n jatkuvan säästötilauksen vuoden 2026 hinnoilla lasten lippujen osalta 26,7 miljoonaa euroa ja aikuisten lippujen osalta 9,8 miljoonaa euroa, mikä tekisi yhteensä noin 36,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksien arviointiin liittyy väistämättä epävarmuutta. Vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti ja samalla tavalla kaikille 7–19-vuotiaille. Joukkoliikenteen matkojen maksuttomuuden vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ja valintoihin vaihtelisi monin tavoin.
Päästövaikutus riippuu siitä, minkälaisia matkoja maksuttomuuden vuoksi lisääntyvät joukkoliikennematkat korvaavat. Henkilöautomatkojen korvaantuminen vähentää päästöjä, mutta kävelyn tai pyöräilyn väheneminen voi lisätä niitä. Merkitsevänä asiana saattaisi olla vaikutus huoltajien kuljetuskäyttäytymiseen. Myös perheiden taloudellinen hyöty vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon lapset ja nuoret nykyisin käyttävät maksullista joukkoliikennettä. Nuorten itsenäisen liikkumisen osalta pelkät matkamäärät eivät kerro vaikutuksesta riittävästi, vaan olennaista on se, madaltaako maksuttomuus itsenäisen liikkumisen kynnystä.
HSL toteutti vuonna 2025 lasten itsenäisen liikkumisen ja joukkoliikenteen käytön edistämisen kokeiluhankkeen, jonka tavoitteena oli lisätä 10–13-vuotiaiden lasten itsenäistä liikkumista ja joukkoliikenteen käyttöä. Hankkeessa toteutettiin neljälle alakoululuokalle Espoossa ja Vantaalla osallistava kokonaisuus, jossa lapset saivat matkustaa 28 vuorokauden ajan joukkoliikennevälineillä maksutta. Tavoitteena oli sekä kasvattaa itsenäistä liikkumista ja joukkoliikenteen käytön osuutta lasten arjen liikkumisessa, että parantaa lasten asennetta ja mielikuvaa joukkoliikenteestä. Tutkimuksessa todettiin, että noin 40–50 % oppilaista otti joukkoliikenteen osaksi arkeaan ja itsenäinen liikkuminen lisääntyi erityisesti harrastus- ja viikonloppumatkoilla. Autoilun määrä puolestaan väheni.
Näin ollen ponnen edellyttämät vaikutukset ovat arvioitavissa, mutta vaikutusarviot olisivat lähinnä suuntaa antavia, vaikutukset vaihtelisivat eri väestöryhmissä ja arvioihin liittyisi paljon epävarmuutta.
Helsingin kaupunki tekee HSL:n kanssa säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä. Lippujärjestelmää koskevissa kysymyksissä yhteistyö on luonteeltaan tapauskohtaista, ja päätösvalta näissä kuuluu kokonaan HSL:n toimivaltaisille toimielimille.
Kaupunki voi osaltaan tuoda näkemyksiään esiin yhteistyössä HSL:n kanssa sekä HSL:n toimielimissä toimivien edustajiensa kautta. Koska päätökset lippujärjestelmästä tehdään HSL:ssä, myös mahdolliset muutokset joukkoliikenteen maksuttomuuteen on tarkoituksenmukaisinta valmistella ja ratkaista siellä. Muutosten edistäminen tapahtuu tehokkaimmin HSL:n toimielimiin vaikuttamisen kautta.
Valtuutettu Krishna Regmi on tehnyt kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.1.2026 asian 17 käsittelyn yhteydessä hyväksytyn toivomusponnen, jossa valtuusto edellyttää, että kaupunki selvittää neuvotteluissaan HSL:n kanssa mahdollisuuden toteuttaa maksuton joukkoliikenne 7–19-vuotiaille helsinkiläisille ja arvioida tämän vaikutukset liikenteen päästöjen vähentämiseen, perheiden taloudelliseen toimeentuloon sekä nuorten itsenäisen liikkumisen edistämiseen.
Lausuntopyyntö
Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 15.9.2026 mennessä. Kaupunginkanslia on myöntänyt lausunnon antamiselle lisäaikaa 22.9.2026 saakka. Lausuntoa asiasta on pyydetty myös HSL:ltä.
Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 14 §:n 4 momentin mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava hyväksytystä toivomusponnesta sen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua sen hyväksymisestä.
This decision was published on 24.09.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §