Valtuustoaloite, Mustapuron öljyvuotojen estäminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Antti Vuorela ja 12 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan määrätietoista puuttumista Mustapuroon päätyviin polttoainevuotoihin. Aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää pikaisesti öljyvuotojen lähteen/lähteet. Lisäksi esitetään, että vastuullinen taho velvoitetaan korvaamaan aiheutuneet ympäristöhaitat, kaupunki laatii suunnitelman päästöjen estämiseksi ja selvittää mahdollisuuden asentaa pysyviä öljynerotus- ja valvontalaitteita riskialttiisiin hulevesiviemäreihin alueella.

Mustapurosta yleisesti

Itä-Helsingissä virtaavan Mustapuron pituus on noin 6,8 km ja sen valuma-alue on noin 670 ha. Valuma-alue on varsin laaja ja se sijoittuu pääosin Vartiokylän, mutta osin myös Herttoniemen ja Mellunkylän kaupunginosien alueelle. Mustapuron valuma-alueella on nykytilanteessa vettä läpäisemätöntä pintaa noin 46 %. Tiiveimmät rakentamisen keskittymät sijaitsevat Roihupellon teollisuus- ja varikkoalueella ja Itäkeskuksessa sekä Kontulantien ja Myllymestarintien risteysalueen etelä- ja itäpuolilla. Mustapuro on tärkeä kaupunkiluonnon ekologinen yhteys ja virtavesieliöiden leviämiskäytävä. Purossa tavataan muun muassa erittäin uhanalaista meritaimenta ja tiukasti suojeltua saukkoa. Puron tila vaikuttaa olennaisesti Strömsinlahden merialueen vedenlaatuun.

Öljypäästöjen lähteet

Mustapuron laajalla valuma-alueella sijaitsee muun muassa useita teollisuusalueita, yritys- ja työpaikka-alueita, polttoaineen jakeluasemia, vilkasliikenteisiä katuja ja väyliä, kuten Itäväylä, Kehä I ja Varikkotie sekä useita isoja kokoojakatuja, raideinfrastruktuuria ja varikoita, sekä laajoja liikenne- ja pysäköintialueita. Valuma-alueella sijaitsee myös pilaantuneita maa-alueita, joista merkittävin on Alakivenpuiston entinen kaatopaikka, joka on kunnostettu sekä nykyään lupa- ja valvontaviraston jälkiseurannassa.

Kaupunkialueilla virtaaviin puroihin päätyy ajoittain öljyjä ja muita haitta-aineita useista eri lähteistä. Syynä on ennen kaikkea kaupunkimaisen ympäristön vettä läpäisemättömien pintojen, kuten katujen, pysäköintialueiden ja pihojen, suuri määrä. Sade- ja sulamisvedet huuhtovat näiltä pinnoilta mukanaan esimerkiksi ajoneuvoista peräisin olevia öljyjä, polttoainejäämiä sekä muita epäpuhtauksia.

Yksittäisiä isompia öljypäästöjä voi aiheutua esimerkiksi ajoneuvojen teknisistä vioista, liikenneonnettomuuksista, kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden vuodoista, työmaatoiminnoista ja puutteellisesta kemikaalien käsittelystä niin yrityksissä kuin yksityistalouksissakin. Kaupungeissa hulevesiviemärit johtavat sade- ja sulamisvesiä usein suoraan puroihin ilman viivyttävää ja puhdistavaa käsittelyä, minkä vuoksi ympäristöön päässeet haitta-aineet kulkeutuvat olosuhteista riippuen nopeastikin vesistöihin.

Viime vuosina Helsingissä tapahtuneiden öljypäästöjen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella toistuvatkaan öljyhavainnot samassa purossa eivät yleensä ole tarkoittaneet jatkuvaa suurempaa päästölähdettä. Päästöt ovat olleet todennäköisemmin seurausta useiden pienten kuormituslähteiden yhteisvaikutuksesta, jotka näkyvät purossa erityisesti sateiden jälkeen. Tämä tekee puroihin päätyvien päästöjen ennalta ehkäisemisestä hyvin haastavaa. Mustapuron valuma-alueella on poikkeuksellisen paljon liikenneinfrastruktuuria suhteessa puron pieneen kokoon. Siksi on hyvin todennäköistä, että merkittävä osa havaituista öljykalvoista ovat peräisin liikennealueiden hulevesistä eikä yksittäisestä jatkuvasta vuotolähteestä.

Öljyhavaintoepisodeja on esiintynyt melko tasaisesti kaikilla Helsingin puroilla. Yksittäisten puroja koskevien vuotoepisodien yhteydessä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on tarpeen mukaan osallistunut, yhdessä pelastuslaitoksen, poliisin ja vesihuoltolaitoksen kanssa, puron öljyyntymisen syyn selvittämiseen. Usein tilanteissa ei kuitenkaan ole löytynyt yksittäistä vuotolähdettä. Sama koskee myös Mustapuroa.

Päästöjen estäminen ja vähentäminen

Öljypäästöjen ehkäisy kaupunkipuroissa edellyttää useiden eri toimijoiden aktiivista toimintaa ja hyvää yhteistyötä. Öljy- ja polttoainepäästöjen ehkäisyn tulee lainsäädännön mukaan perustua ensisijaisesti siihen, että mahdolliset päästöt estetään syntypaikalla. Puroihin kohdistuvia päästöjä voidaan vähentää muun muassa:

1) huolehtimalla ajoneuvojen ja työkoneiden kunnosta sekä vuotojen nopeasta korjaamisesta,

2) tarkastamalla ja kunnossapitämällä kiinteistöjen öljysäiliöitä sekä säilyttämällä kemikaalit asianmukaisesti,

3) parantamalla hulevesien käsittelyä mahdollisimman lähellä hulevesien syntypaikkaa esimerkiksi öljynerottimilla, kosteikoilla ja muilla hulevesien laadunhallinnan rakenteilla,

4) lisäämällä vettä läpäiseviä pintoja ja viherrakenteita, jotka pidättävät haitta-aineita ehkäisten niiden päätymistä puroihin,

5) valvomalla työmaiden ympäristönsuojelua ja kemikaalien asianmukaista varastointia,

6) ilmoittamalla havaituista öljyvuodoista viipymättä viranomaisille, jotta torjuntatoimiin voidaan ryhtyä mahdollisimman nopeasti,

7) tunnistamalla ja hallitsemalla valuma-alueen merkittävimmät päästöriskikohteet,

8) kunnossapitämällä hulevesiverkostoa ja poistamalla hulevesikaivoihin kertyviä öljyjä, sedimenttejä ja muita epäpuhtauksia säännöllisesti.

Näiden toimien avulla voidaan merkittävästi vähentää haitallisten aineiden kulkeutumista kaupunkipuroihin ja parantaa lähivesistöjen tilaa pitkällä aikavälillä. Osa toimista kuuluu kiinteistön omistajien ja erityyppisten toiminnanharjoittajien ja yrittäjien vastuulle, osa toimista kuuluu kaupungille ja viranomaisten valvontatyöhön.

Eri vastuutahojen tehtävänjako

Puroihin kohdistuvien öljypäästöjen ehkäisyn tulee perustua ennen kaikkea päästöjen ennaltaehkäisyyn kiinteistöillä. Lisäksi tulee panostaa toimivaan hulevesien hallintaan sekä vuotojen nopeaan havaitsemiseen ja torjuntaan. Vastuu hulevesijärjestelmien toteuttamisesta kuuluu kiinteistöille, kunnan hulevesi- ja kunnallistekniikasta vastaaville toimijoille sekä vesihuoltolaitokselle, kun taas kaavoitus, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojeluviranomainen osallistuvat hulevesien hallintaan omien lakisääteisten tehtäviensä kautta.

Kiinteistönomistajat ja toiminnanharjoittajat vastaavat tontilla muodostuvien hulevesien ja toimintansa aiheuttamien öljy- ja kemikaaliriskien hallinnasta. Niiden velvollisuuksiin kuuluvat esimerkiksi hulevesien viivyttäminen tontilla, öljynerotusjärjestelmien ylläpito, öljysäiliöiden kunnossapito, kemikaalien asianmukainen varastointi sekä vuotojen ennaltaehkäisy ja torjuntaan varautuminen.

Kaavoituksella on merkittävä rooli hulevesien hallinnassa ja sitä kautta myös kaupunkipuroihin kohdistuvan haitta-ainekuormituksen ehkäisyssä. Hulevesien laatua voidaan parantaa varaamalla tilaa mm. viheralueille, kosteikoille, viivytys- ja biosuodatusratkaisuille sekä tarvittavilla vesiensuojelua tukevilla kaavamääräyksillä ja muulla ohjeistuksella.

Kunta ja vesihuoltolaitos vastaavat yleisten hulevesijärjestelmien suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Helsingissä HSY vastaa huleveden runkoviemäreistä, kun taas kaupunki vastaa katujen kuivatusrakenteista eli hulevesikaivoista ja niistä runkoviemäriin johtavista putkista, avouomista sekä hulevesipumppaamoista. Kaupunkiympäristön toimialalla kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu, teknistaloudellinen yksikkö sekä liikenne- ja katusuunnittelu vastaavat suunnittelusta ja rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus puolestaan kunnossapidosta.

Rakennusvalvonta valvoo hulevesiä koskevien säännösten noudattamista rakentamisessa ja voi puuttua siinä havaittuihin puutteisiin. Viemäreihin asennettavia öljynerotuskaivoja edellytetään tyypillisesti esimerkiksi huoltoasemilla, autopesuloissa, korjaamoissa ja suurilla pysäköintialueilla.

Pelastusviranomainen vastaa öljy- ja kemikaalivahinkojen ensitorjunnasta. Pelastuslaitoksen tehtäväkenttä keskittyy ensisijaisesti onnettomuuksiin reagointiin sekä onnettomuuksien ehkäisyyn, kuten turvallisuusviestintään, ohjaukseen, neuvontaan ja palotarkastusten tekemiseen suunnitelmien mukaisesti.

Öljyvahinkotilanteisiin osallistuu tarvittaessa myös poliisi. Poliisin rooli on varmistaa yleinen turvallisuus, tukea muiden viranomaisten toimintaa, tutkia vahingon syytä ja mahdollista vastuutahoa sekä selvittää onko tilanteessa syytä epäillä rikosta.

Ympäristönsuojeluviranomainen valvoo ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja voi edellyttää öljynhallintatoimenpiteitä esimerkiksi ympäristöluvan yhteydessä tai muussa ympäristönsuojelulain mukaisessa valvontatoiminnassa. Tämä on tavallista esimerkiksi valvontakäynneillä huoltoasemilla, autokorjaamoissa, varikoilla, kalustopihoilla ja teollisuuskiinteistöissä. Ympäristönsuojeluviranomainen varmistaa osaltaan vesiensuojelun huomioon ottamista myös osallistumalla kaavoitukseen.

Seuraamukset päästön aiheuttajalle

Ympäristölainsäädännön keskeinen lähtökohta on aiheuttamisperiaate (”aiheuttaja maksaa”). Sen mukaan ympäristön pilaantumisen tai ympäristövahingon aiheuttaja vastaa vahingon ehkäisemisestä, puhdistamisesta ja ennallistamisestä sekä usein myös vahingonkorvauksista. Monesti aiheuttajaa ei kuitenkaan saada selville, jolloin vastuu vahingon puhdistamisesta jää joko maanomistajalle tai kunnalle. Tietyissä tilanteissa on mahdollista, että kustannuksia korvataan ympäristövahinkorahastosta. Täten esimerkiksi öljyvahinkotilanteessa pelastuslaitoksen ensitorjunnan ja mahdollisen jälkitorjunnan (öljyyntyneen maaperän tai sedimentin puhdistaminen) kustannukset peritään ensisijaisesti vahingon aiheuttajalta. Ympäristörikostapauksissa rikosoikeudellisista seuraamuksista (ml. vahingonkorvaukset) päättää tuomioistuin.

Asiassa saadut lausunnot

Valtuustoaloitteesta on pyydetty lausunnot maankäyttö- ja kaupunkirakenteen palvelukokonaisuudelta, liikennesuunnittelulta, pelastuslaitokselta, rakennusvalvonnalta ja Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). Saadut lausunnot löytyvät päätöshistoriasta.

Jatkotoimet

Kaupunkiympäristön toimiala pitää aloitteen tavoitteita perusteltuina ja Mustapuron sekä sen alapuolisen merenlahden hyvän ekologisen tilan turvaamista tärkeänä. Sama periaate koskee kaikkia Helsingin puroja, joissa on vastaavia luontoarvoja, kuin Mustapurolla.

Mustapuron valuma-alueella on jo toteutettu useita hulevesien hallintaan ja tulvasuojeluun liittyviä toimenpiteitä, ja niiden kehittämistä ja toteutusta jatketaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Samalla arvioidaan lisäkeinoja haitta-ainekuormituksen vähentämiseksi.

Mustapurolle on vuonna 2020 tehty valuma-alueselvitys ( https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-01-20.pdf(Link leads to external service)), jonka perusteella on suunniteltu ja toteutettu tulvatasanteita, viivytysalueita ja muita vesienhallintaratkaisuja, joilla vähennetään tulvariskiä sekä parannetaan vedenlaatua hidastamalla virtaamia ja pidättämällä kiintoainetta. Purolla jatkuu tänä vuonna urakka, jossa rakennetaan tulvatasanteita ja virtauksensäätörakenteita sekä suurennetaan siltarumpuja. Töiden ensimmäinen vaihe keskittyi Myllypuron liikuntapuiston ympäristöön ja valmistui syksyllä 2025. Kehä I:n itäpuolelle ja Itäväylän eteläpuolelle keskittyvä toinen vaihe alkoi keväällä 2026.

Helsingin hulevesien laadullisia riskikohteita selvitettiin vuosina 2021–2022 Hulakas-hankkeessa mallintamalla sekä näytteenotoin. Hankkeessa tutkittiin kaivosuodatinten avulla huleveden partikkelikokojakaumaa ja haitta-aineiden sitoutumista. Tulosten perusteella on mahdollista optimoida eri riskialueille parhaiten soveltuvia käsittelymenetelmiä. Hankkeen tuottamia työkaluja hyödynnetään mm. maankäytön suunnittelussa ( https://storymaps.arcgis.com/collections/318243a7a97a44babbb89b353a548c29(Link leads to external service)).

Myös Itämerihaasteen toimenpideohjelmassa ( https://ymparistovahti.hel.fi/itameri(Link leads to external service)) on listattu toimenpiteitä, joihin kaupunki on sitoutunut ja joilla edistetään hulevesien hyvää laatua. Toimenpiteessä 16 ”Otetaan käyttöön uusia keinoja vähentää hulevesistä aiheutuvaa kuormitusta” on käynnissä muun muassa työ, jossa kootaan hulevesihankkeita karttapalveluun sisäiseen käyttöön, jotta parhaita käytäntöjä voidaan soveltaa helposti. Lisäksi on tehty kaupunkitasoinen hulevesien hallinnan tarveselvitys, jonka perusteella toteutetaan alueellisia hulevesiselvityksiä- ja suunnitelmia. Useisiin puistokohteisiin on suunniteltu ja rakennettu uusia imeytys- ja viivytysratkaisuja, kuten kosteikkoja, biosuodatuspainanteita, sekä maanalaisia teknisiä suodattimia.

Kaupunkiympäristön toimialalla on toimenpiteeseen 16 liittyen juuri valmistunut yhteistyössä naapurikaupunkien kanssa toteutettu luonnonmukaisten hulevesirakenteiden seurantahanke ( https://ymparistovahti.hel.fi/itameri/actions/TP16(Link leads to external service)). Hankkeessa selvitettiin luonnonmukaisten hulevesirakenteiden toimivuutta, kunnossapitoa ja monihyötyisyyttä sekä parhaita käytäntöjä. Teknistä toimivuutta seurattiin muun muassa veden laadun ja määrän sekä kasvillisuuden näkökulmista. Vuonna 2025 toteutetussa seurannassa oli yhdeksän erilaista hulevesikohdetta. Helsingistä mukana oli kolme kohdetta. Hankkeessa laadittiin käytännön ohjeita, vertailutyökaluja ja kunnossapitomalleja, joiden avulla voidaan yhtenäistää toimintatapoja ja pidentää hulevesirakenteiden elinkaarta.

Öljy- ja polttoainepäästöjen ehkäisy perustuu ensisijaisesti niiden estämiseen syntypaikalla. Toiminnanharjoittajat ja asukkaat vastaavat kiinteistöillään ympäristöturvallisuudesta ja tarvittavista suojausratkaisuista. Kaupunki voi yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa tarkastella riskikohteita, mikäli tällaisia selvitysten, kaavoituksen tai viranomaistoiminnan yhteydessä havaitaan. Tarvittaessa kohteisiin edellytetään hulevesien käsittelyratkaisuja ja arvioidaan teknisten suojarakenteiden, kuten öljynerottimien, tarvetta.

Viranomaisten valvontatoiminnassa tullaan jatkossakin edellyttämään toimijoilta suunnittelu- ja korjaustoimenpiteitä, mikäli kiinteistöillä havaitaan puutteita määräystenmukaisuudessa. Nykyresursseilla jälkivalvontatoimintaa ei kuitenkaan ole mahdollista merkittävästi lisätä.

Hulevesien käsittelyjärjestelmien toimivuuden seurantaan on tarpeen panostaa jatkossakin, jotta nähdään toimivatko hulevesijärjestelmät pitkällä aikavälillä halutulla tavalla. Samalla saadaan tietoa, mikä on niiden käyttöikä ja oikea huoltoväli.

Kaupunkiympäristön toimialalla eri palveluissa tehdään jo nykyisin paljon toimenpiteitä, joilla vaikutetaan öljy- ja polttoainevuotojen hallitsemiseen. Yhteistyötä voidaan tiivistää ja ympäristöasioiden huomioon ottamista parantaa entisestään kaupungin suunnittelussa. Yhtenä tärkeänä painopisteenä tulisi olla riittävien viheralueiden säilyttäminen ja tarkoituksenmukaisten kaavamääräysten käyttö.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Antti Vuorela ja 12 muuta valtuutettua ovat tehneet kaupunginvaltuuston kokouksessa 4.2.2026 valtuustoaloitteen koskien Mustapuron öljyvuotojen estämistä.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu, mikäli aloitteen on allekirjoittanut vähemmän kuin 25 valtuutettua.

This decision was published on 05.10.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §