Lausuntopyyntö, terveydenhuoltolain, vankeuslain ja tutkintavankeuslain muuttaminen, sosiaali- ja terveysministeriö

HEL 2026-003251
More recent handlings
This is a motion

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle terveydenhuoltolain, vankeuslain ja tutkintavankeuslain muuttamisesta

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon:

Kommentit palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskevista ehdotuksista ja perusteluista

Ehdotettu käsitteiden täsmentämisen ja kansallisen yhtenäistämisen tarve, sekä velvoite hyvinvointialueille järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito on kannatettava. Samoin on kannatettavaa, että hyvinvointialueita ei velvoiteta toteuttamaan hoitoa jollain tietyllä tavalla tai velvoiteta perustemaan erityisiä hallinnollisia rakenteita.

Helsingin kaupungin osalta palliatiivinen hoito toteutuu ongelmitta verkostomaisen keskuksen turvin. Osaaminen saattohoidon osalta on verraten lyhyessä ajassa kehittynyt siten, että saattohoidon vaativuuden kuvaamisessa käytettyjen luokittelujen eroavaisuudet ovat paljolti hävinneet.

On kannatettavaa, että palliatiiviseen ja saattohoitoon kiinnitetään huomiota. Ei kuitenkaan ole tarpeen kannustaa jäykkien rakenteiden luomiseen, joka voisi jopa hankaloittaa nopeasti kehittyvän osaamisen hyödyntämistä.

Kommentit hoitopaikan valintaa koskevista ehdotuksista ja perusteluista

Ehdotus, jonka mukaan potilas voisi vaihtaa terveysasemaa kolmen kuukauden välein, lisää potilaan valinnanvapautta. Muutos voi kuitenkin aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia perusterveydenhuollon toiminnalle, erityisesti hoidon jatkuvuuden, resurssien hallinnan ja palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta.

Perusterveydenhuollon keskeinen tavoite on pitkäjänteinen hoitosuhde potilaan ja hoitavan yksikön välillä. Hoidon jatkuvuus parantaa hoidon laatua, asiakaskokemusta, työntekijätyytyväisyyttä sekä vähentää kustannuksia. Erityisen tärkeää hoidon jatkuvuus on potilaille, joilla on pitkäaikaissairauksia tai monisairautta, joiden hoidossa hoitosuhteen jatkuvuus on keskeinen laadun ja potilasturvallisuuden tekijä. Tiheät hoitopaikat vaihtumiset heikentävät hoidon jatkuvuutta. Usein vaihtuva hoitopaikka voi johtaa hoidon pirstoutumiseen sekä lisää riskiä tiedonkulun ongelmiin eri terveysasemien ja ammattilaisten välillä.

Terveysasemat suunnittelevat palvelutuotantonsa ja henkilöstöresurssinsa väestöpohjan perusteella. Mikäli potilaat voivat vaihtaa hoitopaikkaa lyhyin väliajoin, potilasmäärien ennakoitavuus heikentyy. Tämä vaikeuttaa merkittävästi henkilöstöresurssien suunnittelua, ajanvarauskapasiteetin hallintaa ja palvelujen pitkäjänteistä kehittämistä.

Epävakaat potilasvirrat voivat lisätä sekä henkilöstön kuormitusta että palvelujen saatavuuden vaihtelua eri terveysasemien välillä. Potilaat saattavat hakeutua ja vaihtaa terveysasemansa erityisesti niille terveysasemille, jotka sijaintinsa vuoksi koetaan erityisen houkuttelevina saavuttaa. Tihenevä mahdollisuus vaihtaa terveysasemaa voi edelleen kuormittaa juuri näitä terveysasemia, jolloin palvelutuotannon kapasiteetin hallinta hankaloituu entisestään.

Lisäksi tulee huomioida myös rakennusten fyysinen kapasiteetti ja sen aiheuttamat rajoitteet. Tämä voi aiheuttaa sen, että väestövastuualueita voidaan joutua ääritilanteessa muokkaamaan terveysaseman valinnan aiheuttamien ongelmien vuoksi. Tällöin voidaan joutua tilanteeseen, jossa tietyllä alueella asuvan henkilön hoitopaikka muuttuu ilman hänen toivettaan, jotta hoitopaikkaa vaihtaneen henkilön toive saadaan toteutettua. Tällainen kehitys voi lisätä alueellista eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa.

Hoitopaikan vaihtamisen tiheä mahdollisuus lisää myös hallinnollista työtä. Vaihtojen käsittely, potilastietojen siirto ja hoidon koordinointi eri yksiköiden välillä lisäävät hallinnollista kuormitusta ja vievät resursseja varsinaisesta potilastyöstä.

Kommentit erikoissairaanhoidon hoitotakuun seurantaa koskevista ehdotuksista ja perusteluista

Mikäli THL:n kautta on saatavilla tieto hoitoon pääsyyn enimmäisajoista kuukausittaisella syklillä, on hoitoon pääsyn enimmäisaikojen seurannan tiivistäminen hallinnollisen työn osalta neutraali muutos ja siten kannatettava. Tiedon tulee olla luotettavaa ja helposti tulkittavaa.

Kommentit esityksen vaikutusarvioista

Potilaan mahdollisuus valita hoitopaikkansa on tärkeä osa asiakaslähtöistä terveydenhuoltoa. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, että valinnanvapauden laajentaminen ei heikennä hoidon jatkuvuutta eikä perusterveydenhuollon toiminnan ennakoitavuutta. Ehdotuksen jatkovalmistelussa tulisi arvioida tarkemmin sen vaikutuksia terveysasemien toimintaedellytyksiin sekä mahdollisuutta säilyttää nykyinen pidempi aikaraja hoitopaikan vaihtamiselle. Lisäksi olisi arvioitava tarkemmin muutosten taustatyön, kirjaamisen ja laskutuksen, aiheuttamaa hallinnollisen työn lisääntymistä, vaikka muutoksen arvioidaankin aiheuttavan vain vähäistä volyymin kasvua terveysasemien vaihtajissa.

Oikeus tehdä terveysaseman vaihto sähköisesti ei tosiasiallisesti kansallisesti yhtenäisen järjestelmän puuttuessa vähennä manuaalista taustatyötä, vaan tiheästi toteutuvissa vaihdoissa jopa lisää hallinnollista kuormaa. Saattohoidon, palliatiivisen hoidon tai hoitoon pääsyn enimmäisaikojen osalta ei kommentoitavaa vaikutusarvioiden osalta.

Muut kommentit

Terveydenhuollossa on pyrittävä asiakaslähtöiseen toimintaan, mutta on huomattava, että potilasturvallisuus tai hoidon jatkuvuuden turvaaminen tulisi kuitenkin nostaa prioriteettilistassa korkeimmalle. Tiheästi toistuvat hoitopaikan vaihdokset eivät aina palvele myöskään asiakkaan etua, vaan voivat aiheuttaa katkoksia hoidon jatkuvuuteen ja tietyissä tapauksissa muodostua jopa riskiksi potilasturvallisuuden osalta. Esimerkiksi odottavat äidit ja pienet lapset sekä mielenterveyden häiriöistä kärsivät potilaat voivat olla tällaisia erityisen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, joille tiheään tapahtuvat hoitopaikan vaihdokset voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita myös hoidon turvallisen toteutumisen kannalta.

Esittelijän perustelut

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää 7.4.2026 mennessä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi terveydenhuoltolain, vankeuslain 10 luvun ja tutkintavankeuslain 6 luvun muuttamisesta. Lausuntopyyntö on liitteenä 1 ja luonnos hallituksen esitykseksi liitteenä 2.

Terveydenhuoltolain sairaanhoitopalvelua koskevaa sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että nimenomaisesti säädetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon olevan hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia palveluita. Laissa säädettäisiin myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon määritelmät.

Hoitopaikan valintaa koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että terveyskeskuksen tai terveysaseman saa jatkossa valita kolmen kuukauden välein, kun nyt vaihdon saa tehdä kerran vuodessa. Laissa täsmennettäisiin, että kirjallisen ilmoituksen hoitopaikan valinnasta voi tehdä sähköisesti tai paperilla.

Hoitoon pääsyn enimmäisaikojen toteutumisen seurantaa koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että hyvinvointialueen ja Vankiterveydenhuollon yksikön on julkaistava kuukausittain edellistä kalenterikuukautta koskevat tunnusluvut siitä, miten hoitoon pääsyn enimmäisaikojen (ns. hoitotakuun) noudattaminen toteutui erikoissairaanhoidossa, kun voimassa olevan lainsäädännön mukaan tiedot on julkaistava neljän kuukauden välein.

Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus. Asian periaatteellisen ja taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, kaupungin esitykset tai lausunnot antaa se kaupungin viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala 11.3.2026

HEL 2026-003251 T 03 00 00

Kommentit palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskevista ehdotuksista ja perusteluista

Lausunnossa ehdotettu käsitteiden täsmentämisen ja kansallisen yhtenäistämisen tarve, sekä velvoite hyvinvointialueille järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito on kannatettava. Samoin on kannatettavaa, että hyvinvointialueita ei velvoiteta toteuttamaan hoitoa jollain tietyllä tavalla tai velvoiteta perustemaan erityisiä hallinnollisia rakenteita. Helsingin kaupungin osalta palliatiivinen hoito toteutuu ongelmitta verkostomaisen keskuksen turvin. On myös todettava, että osaaminen saattohoidon osalta on verraten lyhyessä ajassa kehittynyt siten, että saattohoidon vaativuuden kuvaamisessa käytettyjen luokittelujen eroavaisuudet ovat paljolti hävinneet.

On siis kannatettavaa, että palliatiiviseen ja saattohoitoon kiinnitetään huomiota. Samalla voidaan todeta, ettei ole tarpeen kannustaa jäykkien rakenteiden luomiseen, joka voisi jopa hankaloittaa nopeasti kehittyvän osaamisen hyödyntämistä.

Kommentit hoitopaikan valintaa koskevista ehdotuksista ja perusteluista

Ehdotus, jonka mukaan potilas voisi vaihtaa terveysasemaa kolmen kuukauden välein, lisää potilaan valinnanvapautta. Muutos voi kuitenkin aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia perusterveydenhuollon toiminnalle, erityisesti hoidon jatkuvuuden, resurssien hallinnan ja palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta.

Perusterveydenhuollon keskeinen tavoite on pitkäjänteinen hoitosuhde potilaan ja hoitavan yksikön välillä. Hoidon jatkuvuus parantaa hoidon laatua, asiakaskokemusta, työntekijätyytyväisyyttä sekä vähentää kustannuksia. Erityisen tärkeää hoidon jatkuvuus on potilaille, joilla on pitkäaikaissairauksia tai monisairautta, joiden hoidossa hoitosuhteen jatkuvuus on keskeinen laadun ja potilasturvallisuuden tekijä. Tiheät hoitopaikat vaihtumiset heikentävät hoidon jatkuvuutta. Usein vaihtuva hoitopaikka voi johtaa hoidon pirstoutumiseen sekä lisää riskiä tiedonkulun ongelmiin eri terveysasemien ja ammattilaisten välillä.

Terveysasemat suunnittelevat palvelutuotantonsa ja henkilöstöresurssinsa väestöpohjan perusteella. Mikäli potilaat voivat vaihtaa hoitopaikkaa lyhyin väliajoin, potilasmäärien ennakoitavuus heikentyy. Tämä vaikeuttaa merkittävästi henkilöstöresurssien suunnittelua, ajanvarauskapasiteetin hallintaa ja palvelujen pitkäjänteistä kehittämistä. Epävakaat potilasvirrat voivat lisätä sekä henkilöstön kuormitusta että palvelujen saatavuuden vaihtelua eri terveysasemien välillä. Potilaat saattavat hakeutua ja vaihtaa terveysasemansa erityisesti niille terveysasemille, jotka sijaintinsa vuoksi koetaan erityisen houkuttelevina saavuttaa. Tihenevä mahdollisuus vaihtaa terveysasemaa voi edelleen kuormittaa juuri näitä terveysasemia, jolloin palvelutuotannon kapasiteetin hallinta hankaloituu entisestään. On huomioitava myös rakennusten fyysinen kapasiteetti ja sen aiheuttamat rajoitteet. Tämä voi aiheuttaa sen, että väestövastuualueita voidaan joutua ääritilanteessa muokkaamaan terveysaseman valinnan aiheuttamien ongelmien vuoksi. Tällöin voidaan joutua tilanteeseen, jossa tietyllä alueella asuvan henkilön hoitopaikka muuttuu ilman hänen toivettaan, jotta hoitopaikkaa vaihtaneen henkilön toive saadaan toteutettua. Tällainen kehitys voi lisätä alueellista eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa.

Hoitopaikan vaihtamisen tiheä mahdollisuus lisää myös hallinnollista työtä. Vaihtojen käsittely, potilastietojen siirto ja hoidon koordinointi eri yksiköiden välillä lisäävät hallinnollista kuormitusta ja vievät resursseja varsinaisesta potilastyöstä.

Kommentit erikoissairaanhoidon hoitotakuun seurantaa koskevista ehdotuksista japerusteluista

Mikäli Thl:n kautta on saatavilla tieto hoitoon pääsyyn enimmäisajoista kuukausittaisella syklillä, on hoitoon pääsyn enimmäisaikojen seurannan tiivistäminen hallinnollisen työn osalta neutraali muutos ja siten kannatettava. Tiedon tulee olla luotettavaa ja helposti tulkittavaa.

Kommentit esityksen vaikutusarvioista

Potilaan mahdollisuus valita hoitopaikkansa on tärkeä osa asiakaslähtöistä terveydenhuoltoa. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, että valinnanvapauden laajentaminen ei heikennä hoidon jatkuvuutta eikä perusterveydenhuollon toiminnan ennakoitavuutta. Ehdotuksen jatkovalmistelussa tulisi arvioida tarkemmin sen vaikutuksia terveysasemien toimintaedellytyksiin sekä mahdollisuutta säilyttää nykyinen pidempi aikaraja hoitopaikan vaihtamiselle. Lisäksi olisi arvioitava tarkemmin muutosten taustatyön, kirjaamisen ja laskutuksen, aiheuttamaa hallinnollisen työn lisääntymistä, vaikka muutoksen arvioidaankin aiheuttavan vain vähäistä volyymin kasvua terveysasemien vaihtajissa.

Oikeus tehdä terveysaseman vaihto sähköisesti ei tosiasiallisesti kansallisesti yhtenäisen järjestelmän puuttuessa vähennä manuaalista taustatyötä, vaan tiheästi toteutuvissa vaihdoissa jopa lisää hallinnollista kuormaa.

Saattohoidon, palliatiivisen hoidon tai hoitoon pääsyn enimmäisaikojen osalta ei kommentoitavaa vaikutusarvioiden osalta.

Mahdolliset muut kommentit

Terveydenhuollossa on pyrittävä asiakaslähtöiseen toimintaan, mutta on huomattava, että potilasturvallisuus tai hoidon jatkuvuuden turvaaminen tulisi kuitenkin nostaa prioriteettilistassa korkeimmalle. Tiheästi toistuvat hoitopaikan vaihdokset eivät aina palvele myöskään asiakkaan etua, vaan voivat aiheuttaa katkoksia hoidon jatkuvuuteen ja tietyissä tapauksissa muodostua jopa riskiksi potilasturvallisuuden osalta. Esimerkiksi odottavat äidit ja pienet lapset sekä mielenterveyden häiriöistä kärsivät potilaat voivat olla tällaisia erityisen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, joille tiheään tapahtuvat hoitopaikan vaihdokset voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita myös hoidon turvallisen toteutumisen kannalta.

Lisätiedot

Katja Ylitolva, hallintoylilääkäri
puhelin: 09 310 76504 , katja.ylitolva@hel.fi

Presenter information

Name
Jukka-Pekka Ujula

Title
Kansliapäällikkö

Ask for more info

Name
Jan Ihatsu

Title
Kaupunginsihteeri