Valtuustoaloite, joustavaa ryhmittelyä hyödynnettävä Helsingin kouluissa

HEL 2026-005941
More recent handlings

Ledamoten Mikael Vuorinens motion om att tillämpa flexibel gruppering i undervisningen

Case 10. / 245 §

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Ledamoten Mikael Vuorinen och 24 andra ledamöter föreslår i sin motion att flexibel gruppering ska tillämpas i undervisningen i Helsingfors skolor på det sätt som lagen tillåter. Motionen finns som bilaga 1.

Flexibel gruppering innebär att flera lärare tillsammans delar in eleverna i grupper enligt lärandebehov i vilka undervisningen kan skräddarsys så att den är lämplig för varje elevgrupp. Grupperingar kan ändras under läsåret när elevernas behov, undervisningsinnehållet eller arbetssätten ändras. En naturlig del av flexibel gruppering är att eleverna flyttar från en grupp till en annan när de förkovrat sina kunskaper eller när temat byts.

Det är även för närvarande möjligt att dra nytta av flexibel gruppering i ordnandet av undervisningen. Skolorna beslutar själva om vilka undervisningsarrangemang som är de pedagogiskt bästa och nödvändiga. Helsingfors stad som utbildningsanordnare ger inte riktlinjer för skolornas undervisningsarrangemang eftersom staden har mycket olika slags skolor och grupper och en enda lösning inte passar för alla skolor och undervisningsgrupper. Första målet i den grundläggande utbildningens strategikort handlar om utveckling av flexibla undervisningsarrangemang och kompanjonlärarskap.

Flexibel gruppering kräver flera lärares samarbete. Fostrans- och utbildningssektorn har en längre tid stött skolorna i utvecklingen av kompanjonlärarskapet. Skolorna har erbjudits fortbildning i ämnet, och en konkurrensutsättning av nya utbildningar avslutades i maj 2026. Utbildningar om kompanjonlärarskap ordnas även i fortsättningen regelbundet enligt behoven. I webbmiljön Opehuone finns också material och anvisningar om kompanjonlärarskap.

Enligt grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen är differentiering ett pedagogiskt perspektiv i undervisningen. Differentieringen kan gälla studiernas omfattning, djup, arbetsgång och olika sätt att lära sig. Den utgår från elevens behov och gör det också möjligt att studera i egen takt. Differentieringen stöder elevens självkänsla och motivation när undervisningen ordnas så att den motsvarar såväl begåvade som stödbehövande elevers behov. Kompanjonlärarskap möjliggör mångsidigare differentieringslösningar, såsom användning av flexibla grupper, och vi uppmuntrar skolorna till detta ännu mer än förr.

Lagen om grundläggande utbildning, som trädde i kraft 1.8.2025, har medfört gruppspecifika stödformer till skolorna. Gruppspecifika stödformer är allmän stödundervisning som ges av en lärare och stödundervisning i undervisningsspråket samt undervisning som ges av en speciallärare i samband med annan undervisning. När dessa stödformer ordnats har det blivit vanligare med samundervisning av två lärare där även flexibel gruppering tillämpas. Grundskolornas personal har utbildats i verksamhetskulturen enligt lagen om grundläggande utbildning under läsåret 2025–2026. Ett centralt tema i utbildningarna har varit samarbete mellan lärare och arbetssätt inom kompanjonlärarskap.

Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.

Kaupunginhallitus 31.08.2026 § 586

HEL 2026-005941 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely

Vastaehdotus:
Maarit Vierunen: Korvataan kappaleen (7) viimeinen virke:

”Yhteisopettajuus mahdollistaa monipuolisemmat eriyttämisen ratkaisut kuten joustavien ryhmien hyödyntämisen, ja tähän kannustamme kouluja entistä enemmän.”

Kannattaja: Tuuli Kousa

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Maarit Vierusen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

24.08.2026 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula

Lisätiedot

Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36256, katja.rimpila@hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 16.06.2026 § 264

HEL 2026-005941 T 00 00 03

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Mikael Vuorisen ja 24 muun allekirjoittaneen liitteenä olevasta valtuustoaloitteesta, jossa vaaditaan joustavan ryhmittelyn hyödyntämistä perusopetuksessa:

Joustava ryhmittely tarkoittaa, että useampi opettaja yhdessä jakaa oppilaat oppimisen tarpeiden mukaisiin ryhmiin, joissa opetus voidaan räätälöidä kullekin oppilasryhmälle sopivaksi. Ryhmittelyjä voidaan vaihtaa lukuvuoden aikana oppilaiden tarpeiden, opetettavien asioiden tai työskentelytapojen muuttuessa. Joustavaan ryhmittelyyn kuuluu luonnollisena osana, että oppilaat siirtyvät ryhmästä toiseen taitojen karttuessa tai aiheen vaihtuessa.

Joustavaa ryhmittelyä on mahdollista tälläkin hetkellä käyttää opetuksen järjestämisessä hyödyksi. Koulut päättävät itse pedagogisesti parhaista ja tarpeellisista opetusjärjestelyistä. Helsingin kaupunki opetuksen järjestäjänä ei tee linjauksia koulujen opetusjärjestelyistä, sillä kaupungissa on hyvin erilaisia kouluja ja ryhmiä, eikä yksi ratkaisu sovi kaikkiin kouluihin ja opetusryhmiin. Perusopetuksen strategiakorttien 1.tavoitteeseen on kirjattu joutavien opetusjärjestelyiden ja yhteisopettajuuden kehittäminen.

Joustavan ryhmittelyn toteuttaminen vaatii useamman opettajan yhteistyötä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on pidempään tukenut kouluja yhteisopettajuuden kehittämisessä. Kouluille on ollut tarjolla täydennyskoulutusta aiheesta ja uusien koulutusten kilpailutus on toukokuussa 2026 päättynyt. Yhteisopettajuus-koulutuksia järjestetään jatkossakin säännöllisesti tarpeen mukaan. Opehuone-verkkoympäristössä on myös materiaalia ja ohjeita yhteisopettajuuden toteuttamiseen.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti eriyttäminen on opetuksen pedagoginen lähtökohta. Eriyttäminen voi liittyä opiskelun laajuuteen, syvyyteen, etenemiseen ja tapoihin opiskella. Se perustuu oppilaan tarpeille ja mahdollistaa myös etenemisen yksilöllisesti. Eriyttäminen tukee oppilaan itsetuntoa ja motivaatiota, kun opetusta järjestetään vastaamaan niin lahjakkaiden kuin tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeita. Yhteisopettajuus mahdollistaa monipuolisemmat eriyttämisen ratkaisut ja tähän kannustamme kouluja entistää enemmän.

1.8.2025 alkaen voimassa ollut perusopetuslaki on tuonut ryhmäkohtaiset tukimuodot kouluihin. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat opettajan antama yleinen tukiopetus ja opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Näiden tukimuotojen toteutuksessa on lisääntynyt kahden opettajan samanaikainen opetus, jossa hyödynnetään myös joustavaa ryhmittelyä. Peruskoulujen henkilökuntaa on koulutettu lukuvuoden 2025–2026 aikana perusopetuslain mukaiseen toimintakulttuuriin. Koulutusten keskeisenä teemana on ollut opettajien välinen yhteistyö ja yhteisopettajuuden toimintatavat.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että perusopetuksessa opetus järjestetään niin, että se hyödyttää kaikkia oppilaita heidän taitotasostaan riippumatta. Perusopetuksen uudistettua toimintakulttuuria tulee seurata ja kehittää edelleen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tarjoaa tähän tukea kuten täydennyskoulutusta yhteisopettajuudesta.

Käsittely

Vastaehdotus:
Mai Allo: Kohtaan 5 lisäys 2. lauseen jälkeen: eriyttäminen voidaan ja tulisi nähdä myös askeleena varsinaisten tasokurssien ja -ryhmien perustamiseen myöhemmässä vaiheessa.

Mai Allon vastaehdotus raukesi kannattamattomana.

Vastaehdotus:
Mikael Vuorinen: Korvataan kohdan (5) viimeinen virke: ”Yhteisopettajuus mahdollistaa monipuolisemmat eriyttämisen ratkaisut kuten joustavien ryhmien hyödyntämisen, ja tähän kannustamme kouluja entistä enemmän.”

Kannattaja: Oskari Nivala

Vastaehdotus:
Mikael Vuorinen: Kohta (7) lisätään 1. virkkeen perään lause: Tämän saavuttamiseksi lautakunta kannustaa joustavien ryhmien hyödyntämistä opetuksen järjestämisessä.

Kannattaja: Oskari Nivala

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Korvataan kohdan (5) viimeinen virke: ”Yhteisopettajuus mahdollistaa monipuolisemmat eriyttämisen ratkaisut kuten joustavien ryhmien hyödyntämisen, ja tähän kannustamme kouluja entistä enemmän.”

Jaa-äänet: 8
Maria Aarnilinna, Silja Borgarsdottir Sandelin, Sandra Hagman, Shawn Huff, Aisha Mahmood, Sami Muttilainen, Markku Rantahalvari, Minna Salminen

Ei-äänet: 3
Mai Allo, Oskari Nivala, Mikael Vuorinen

Tyhjä: 1
Antti Kääriälä

Poissa: 1
Seida Sohrabi

Tässä äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Mikael Vuorisen vastaehdotuksen äänin 8 – 3. Tyhjää äänesti 1. Poissa 1.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kohta (7) lisätään 1. virkkeen perään lause: Tämän saavuttamiseksi lautakunta kannustaa joustavien ryhmien hyödyntämistä opetuksen järjestämisessä.

Jaa-äänet: 8
Maria Aarnilinna, Silja Borgarsdottir Sandelin, Sandra Hagman, Shawn Huff, Aisha Mahmood, Sami Muttilainen, Markku Rantahalvari, Minna Salminen

Ei-äänet: 3
Mai Allo, Oskari Nivala, Mikael Vuorinen

Tyhjä: 1
Antti Kääriälä

Poissa: 1
Seida Sohrabi

Tässä äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Mikael Vuorisen vastaehdotuksen äänin 8 – 3. Tyhjää äänesti 1. Poissa 1.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Satu Järvenkallas

Lisätiedot

Kirsi Kukkonen, pedagoginen asiantuntija
puhelin: 310 81030, kirsi.kukkonen2@hel.fi

Antti Värtö, pedagoginen asiantuntija
puhelin: 310 88047 , antti.varto@hel.fi

This decision was published on 16.09.2026

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen

Presenter information

Title
Stadsstyrelsen

Ask for more info

Name
Katja Rimpilä

Title
Stadssekreterare