Oppilaaksiottoalueen muutos 1.8.2027 alkaen, Mellunkylän ja Vartiokylän alue

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen suomenkielisen jaoston päätöksestä 2.6.2026 (§ 45) Mellunkylän ja Vartiokylän alueen oppilaaksiottoalueiden muutoksesta 1.8.2027 alkaen.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 2.6.2026 (§ 45) päättänyt Mellunkylän ja Vartiokylän alueen oppilaaksiottoalueiden muutoksesta 1.8.2027 alkaen. (Liite 1)

Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat tehneet päätöksestä 3.7.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden vaatimukset:

1. Oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat, että kasvatus- ja koulutuslautakunta muuttaa päätöstä siten, että alue, joka rajautuu Mustapurontaipaleeseen, Soraharjuntiehen, Kiviportintiehen, Riskutiehen ja joka on kuvattu myös karttakuvassa alla keltaisella värillä rajattuna (jäljempänä ”Alue”), siirretään kuulumaan Vartiokylän peruskoulun oppilaaksiottoalueeseen (jäljempänä ”Vartiokylän oppilaaksiottoalue”).

2. Toissijaisesti, jos lautakunta ei muuta päätöstä 1. kohdassa vaaditusti, oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat, että lautakunta kumoaa päätöksen ainakin Alueen osalta ja palauttaa asian valmisteluun.

3. Mikäli päätöstä ei muuteta kohdassa 1 vaaditusti eikä kumota ja palauteta valmisteluun kohdassa 2 vaaditusti, oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat, että kasvatus- ja koulutuslautakunta muuttaa päätöstä siltä osin, että ainakin Alueen osalta oppilaaksiottoaluetta koskeva muutos tulee voimaan vasta 1.8.2028

Vartiokylän yhtenäisen peruskoulun aloittaessa toimintansa.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden perustelut ilmenevät lähemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta. (Liite 2)

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan jaostojen tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta (hallintosääntö 15 luku 2 §).

Taustaa

Helsingin kaupungin koulujen palveluverkon tarkastelu pohjautuu koulutuspoliittisiin linjauksiin (kaupunginhallitus 30.3.2015 § 339), suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnittelun periaatteisiin (Kasvatus ja koulutus lautakunta 3.3.2020 § 37) sekä kaupungin strategiaan.

Oppilaaksiottoalueella toteutuu lapsen varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus lähipalveluna. Palveluverkon kehittämisessä tarkastellaan alueellista palvelutarvetta, palvelutarjontaa ja käytettävissä olevia tilaresursseja sekä huomioidaan, että koulujen koko on tasainen ja mahdollistaa laadukkaan opetuksen järjestämisen.

Jaoston päätöksen mukaisella tarkastellulla alueella on nykyisin yhdeksän koulua, joista kuusi on ala-asteen kouluja (luokka-asteet 1-6), kaksi yläasteen kouluja (luokka-asteet 7-9) ja yksi yläasteen koulu (luokka-asteet 1-9). Yksi yläasteen kouluista on sopimuskoulu. Nykyiset opinpolut muodostuvat siten, että Keinutien ala-asteen koulusta mennään yläasteelle Vesalan peruskouluun. Kontulan, Laakavuoren ja Mellunmäen ala-asteen kouluista mennään nykyisin Helsingin yhteislyseoon. Puotilan ja Vartiokylän ala-asteen kouluista mennään nykyisin Vartiokylän yläasteen kouluun. Alueella on nykyisin neljä esiopetuksen oppilaaksiottoaluetta, jotka eivät kaikilta osin noudata perusopetuksen oppilaaksiottoalueita.

Puotilan ala-asteen koulu ja Vartiokylän yläasteen koulu yhdistyvät 1.8.2027 alkaen (HEL 2025-012855). Koulut jatkavat nykyisissä sijainneissaan, mutta ovat hallinnollisesti yhtä koulua. Lisäksi kahdesta nykyisestä ala-asteen koulusta tulee yhtenäinen peruskoulu. Vartiokylän ala-asteen koulu on 1.8.2028 alkaen (HEL 2024-007752) Vartiokylän peruskoulu (nimeämispäätös HEL 2025-012845) ja Laakavuoren ala-asteen koulu on 1.8.2030 alkaen (HEL 2024-013057) Laakavuoren peruskoulu (nimeämispäätös HEL 2025-012844).

Oppilaaksiottoalueita muutetaan vastaamaan muuttuvia kouluja. Muutoksen jälkeen alueella on kolme ala-asteen koulua (vuosiluokat 1-6), neljä yhtenäistä peruskoulua (vuosiluokat 1-9) ja yksi yläasteen opetusta tarjoava koulu (vuosiluokat 7-9), joka on sopimuskoulu.

Muutosten jälkeen Keinutien ja Kontulan ala-asteen kouluista mennään yläasteelle Helsingin yhteislyseoon ja Mellunmäen ala-asteen koulusta Vartiokylän peruskouluun. Samalla esi- ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueet yhtenäistetään. Lisäksi alueen koulujen oppilasmääriä tasataan siten, että kouluissa voidaan toteuttaa monipuolista opetusta ja käytettävissä olevia tiloja hyödynnetään suunniteltujen oppilasmäärien mukaisesti. Tilojen käyttö ja investoinnit tukevat opetuksen järjestämistä laadukkaasti ja taloudellisesti.

Oppilasmäärien kehitystä on arvioitu väestöennusteen avulla. Päätöksessä on otettu huomioon myös asuntopoliittinen lausunto sekä oppilaiden ja huoltajien näkemykset muutoksesta koulujen toiminnan järjestämisen, yhtenäisen opinpolun, tilakapasiteetin ja väestöennusteen asettamien reunaehtojen puitteissa. Ehdotuksessa on painotettu opetuksen tasapuolisen järjestämisen turvaamista sekä turvallisten ja mahdollisimman lyhyiden koulumatkojen toteutumista. Näistä syistä naapurustojen yhtenäisyydestä on jouduttu tinkimään. Lisäksi ehdotuksen valmistelun lähtökohta on ollut asukkaiden kanssa yhteissuunnitellut rajat ja koulujen muodostamat opinpolun kokonaisuudet.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet ja vastaukset niihin

1. Alueen asukkaille ei varattu lainmukaisia vaikuttamismahdollisuuksia

Oikaisuvaatimuksen mukaan oppilaaksiottoaluetta koskevassa muutoksessa ei varattu lainmukaista vaikuttamismahdollisuutta Alueen asukkaille. Alueen asukkaat, oikaisuvaatimuksen tekijät mukaan lukien, saivat vasta viikko ennen 19.5.2026 ollutta kasvatus- koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston (jäljempänä ”Jaosto”) kokousta sattumalta tietää, että oppilaaksiottoaluetta koskevaa rajaehdotusta oli muutettu siten, että Vartiokylän oppilaaksiottoalueeseen kuulunut Alue oli siirretty Kontulan ala-asteen ja Helsingin yhteislyseon (HYL) oppilaaksiottoalueeseen (jäljempänä ”Kontulan oppilaaksiottoalue”).

Lainsäädäntö

Hallintolain 41 §:n mukaan jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.

Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla.

Kuntalain 22 §:n mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen Mellunkylän ja Vartiokylän alueen oppilaaksiottoalueiden muutoksen valmistelussa

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätöksen perustelujen mukaan muutoksen valmistelu aloitettiin kaikkien alueen rehtoreiden ja päiväkodinjohtajien kanssa yhdessä. Heistä muodostettiin edustuksellinen ohjausryhmä, joka osallistui ehdotuksen kehittämiseen. Valmistelussa olivat mukana kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vuorovaikutusasiantuntijat. Huoltajille tarjottiin erilaisia mahdollisuuksia osallistua rajojen suunnitteluun. Kutsuja näihin lähetettiin koulujen wilman kautta ja päiväkodeissa sähköpostitse. (Liite 3)

Huoltajille järjestettiin Stadin AO:n Myllypuron kampuksella 27.2.2025 tilaisuus, jossa oppilaaksiottoalueiden muutoksia pohdittiin yhdessä. Tilaisuudessa oli paikalla kasvatuksen ja koulutuksen toimialan edustajien lisäksi noin 80 huoltajaa. Työpajamuotoisessa tilaisuudessa huoltajat saivat tuoda oman näkemyksensä esiin oppilaaksiottorajojen suunnittelussa huomioitavista merkittävimmistä lähtökohdista. (Liite 4)

Keväällä 2025 alueen esiopetusryhmille, koululaisille, huoltajille ja asukkaille järjestettiin verkkokarttakysely, jossa kartoitettiin näkemyksiä alueen turvallisista reiteistä sekä paikkojen viihtyisyydestä. Kyselyyn saatiin yhteensä 1251 vastausta. Kyselyyn vastasi 24 esiopetusryhmää (yhteensä n. 210 lasta), 841 koululaista (osa pienempien oppilaiden ryhmien vastauksia) ja noin 386 asukasta. Kyselyn ja huoltajatilaisuuden perusteella keskeisimmäksi tavoitteeksi nousi turvalliset ja mahdollisimman lyhyet koulumatkat.

Muutoksen suunnittelussa kokeiltiin yhteissuunnittelua vanhempien vaikuttajaryhmän kanssa. Ryhmään toivottiin noin 30 osallistujaa, mutta mukaan saatiin noin 10 huoltajaa alueen eri kouluista ja päiväkodeista. Ryhmä kokoontui vuoden aikana neljästi. Ryhmän kanssa käytiin syvällisempää keskustelua muutoksen reunaehdoista ja esimerkiksi koulujen vetovoimaan vaikuttavista tekijöistä. Ryhmän kanssa valmisteltiin pohjaehdotus oppilaaksiottoaluerajojen muutoksista.

Toinen avoin huoltajatilaisuus järjestettiin 25.11.2025 Stadin AO:n Myllypuron kampuksella. Tilaisuuteen osallistui noin 50 huoltajaa. Tilaisuudessa osallistujat pääsivät työpajoissa kommentoimaan ja esittämään ratkaisuehdotuksia uusista rajoista. Kommenttien perusteella laadittiin uusi ehdotus oppilaaksiottoalueiden rajoista. Asukkailla oli mahdollisuus kommentoida tätä ehdotusta Kerro kantasi -kyselyssä 7.-21.4.2026. Kyselyyn saatiin yhteensä 221 kommenttia. Saatu palaute huomioitiin mahdollisuuksien mukaan lopullisen ehdotuksen viimeistelyssä. (Liite 5)

Kerro kantasi -kyselyn palautteen perusteella muokatusta ehdotuksesta pyydettiin koulujen johtokuntien ja oppilaskuntien lausunnot. Keinutien ala-asteen koulun, Kontulan ala-asteen koulun, Mellunmäen ala-asteen koulun, Vartiokylän ala-asteen koulun, Puotilan ala-asteen koulun, Helsingin yhteislyseon, Vartiokylän yläasteen koulun, Vesalan peruskoulun ja Laakavuoren ala-asteen koulun johtokunnilta pyydettiin lausunto muutokseen liittyen.

Johtokuntien ja oppilaskuntien lausunnoissa esitettiin sekä näkemyksiä muutoksen puolesta että huolia muutoksen vaikutuksista. Lausuntojen perusteella tarkastettiin Vesalan peruskoulun muutoksen voimaan astumisen ajankohtaa, jotta koulu pienenee hallitusti. Koulujen johtokuntien, oppilaskuntien ja asukkailta sähköpostitse ja puhelimitse saadut kommentit huomioitiin lopullisen ehdotuksen viimeistelyssä mahdollisuuksien mukaan etenkin koulumatkojen pituuden osalta siten, ettei kenelläkään vuosiluokkien 1-6 oppilaalla ole yli kahden kilometrin koulumatkaa. Oppilasmäärien ja koulujen kokojen yhteensovittamisen takia naapurustojen eheyteen liittyviä toiveita ei voitu toteuttaa. (Liite 6 ja Liite 7)

Esittelijä toteaa, että päätöksen valmistelussa on edellä kerrotulla tavalla osallistettu oppilaita, henkilöstöä ja asukkaita laajasti ja monipuolisesti ja varattu heille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta kuten hallintolaissa ja kuntalaissa edellytetään. Päätöksen valmisteluprosessi on ollut osallistava ja päätösehdotus on muotoutunut lopulliseen muotoonsa saadun palautteen perusteella.

Työpajoissa, verkkokarttakyselyissä ja yhteissuunnittelussa kaikilla osallistujilla oli mahdollisuus saada tietoa ja tuoda oma näkemyksensä esiin oppilaaksiottorajojen suunnittelussa huomioitavista merkittävimmistä lähtökohdista ja tavoitteista, alueen turvallisista reiteistä sekä paikkojen viihtyisyydestä. Vanhempien vaikuttajaryhmän kanssa oli mahdollista käydä syvällisempää keskustelua muutoksen reunaehdoista ja esimerkiksi koulujen vetovoimaan vaikuttavista tekijöistä. Ryhmän kanssa valmisteltiin pohjaehdotus oppilaaksiottoaluerajojen muutoksista. Asiasta on kerrottu tarkemmin edellä.

Esittelijä toteaa, että edellä kerrottuun työskentelyyn ja vaikuttamiseen on kaikilla, myös oikaisuvaatimuksessa nimetyn ”Alueen” asukkailla ollut mahdollisuus osallistua ja saada siten tietoja ja olla mukana määrittelemässä oppilaaksiottoalueiden muutosten lähtökohtia ja tavoitteita.

Esittelijä toteaa, että oikaisuvaatimuksessa viitatulla ”Alueella” eli alueella, joka rajautuu Mustapurontaipaleeseen, Soraharjuntiehen, Kiviportintiehen ja Riskutiehen, arvioidaan vuonna 2039 asuvan noin 40 7-15-vuotiasta. Koko muutosalueella asuu noin 5640 oppilasta. Kokonaisuuden kannalta tehty muutos, johon oikaisuvaatimus kohdistuu, koskettaa siten hyvin pientä osaa muutosalueen kaikista oppilaista.

Esittelijä toteaa myös, että korkein hallinto-oikeus (2008:27) on katsonut, että sivistyslautakunnan päätös perusopetuksen oppilasaluejaosta on lähinnä periaatepäätökseksi katsottava päätös, jolloin sovellettavaksi tulee ainoastaan hallintolain 41 §:n mukainen yleinen vaikuttamismahdollisuus, jota on tässä tapauksessa toteutettu laajasti.

Esittelijä toteaa, että Helsingin kaupunki on antanut tietoja valmistelusta ja mahdollisuuden kertoa mielipiteensä ja vaikuttaa oppilaaksiottoalueiden muutosten lähtökohtiin ja tavoitteisiin sekä valmisteluun hallintolaissa ja kuntalaissa edellytetyllä tavalla.

2. Puutteita asian selvittämisessä ja perusteluissa

Oikaisuvaatimuksen mukaan Alueen lasten osalta ei selvitetty etenkään Kontulan oppilaaksiottoalueen kouluihin kulkemisen turvallisuutta.

Oikaisuvaatimuksen mukaan kulku Kontulan kouluille ja esiopetusta antavaan päiväkotiin tapahtuu talvisaikaan auraamattomia ja/tai täysin jäisiä teitä pitkin (reitit eivät ole kokonaisuudessaan talvikunnossapidettyjä). Lisäksi kulkureitille kuuluu autoteitä, joissa ei ole jalkakäytäviä. Ylitettäväksi tulee myös isompi Humikkalantie. Suoraa bussiyhteyttä ei ole, joten käytännössä Alueen koululaiset vietäisiin kouluille autolla, mikä puolestaan aikaansaa saattoliikennettä.

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksessä esitetyt oppilasmääriä koskevat laskelmat/ennusteet olivat epäselviä ja todettavissa osin virheellisiksi. Laskelmissa ei oikaisuvaatimuksen tekijöiden käsityksen mukaan esimerkiksi huomioitu niitä alueen lapsia, jotka menevät alueen ruotsinkieliseen kouluun (Botby Grundskola). Tämä lapsimäärä lienee kuitenkin mukana oppilasmääriä koskevassa kokonaisluvussa, joka on noin 1.000 enemmän kuin toteutuma. Lisäksi laskelmissa pienalue 4515 on pilkottu useammaksi alueeksi, joten Alueen osalta ei ole esitetty kokonaisarviota vaikutuksesta oppilasmäärien osalta. Oikaisuvaatimuksen mukaan viime hetken Aluetta koskeva muutos on tehty ilman kokonaiskuvaa muutoksen vaikutuksesta oppilasmäärätasolla.

Lainsäädäntö

Perusopetuslain 6 §:n 1 momentin mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

Hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Hallintolain 45 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Esittelijä toteaa yleisesti oppilaaksiottoalueita koskevan päätöksenteon osalta, että sekä oikeuskirjallisuudessa (Lahtinen-Lankinen 2025, Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä, s. 119) että oikeuskäytännössä (KHO 15.3.2017/1207) on vahvistettu, että kunnalla on laaja harkintavalta perusopetuksen palveluverkosta ja oppilaaksiottoalueista päättäessään, kunhan perusopetuslain edellytykset täyttyvät. Tämä tarkoittaa sitä, että matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti ja liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

Opetuslautakunnan 30.1.2007 (§ 13) tekemän päätöksen mukaisesti koulumatkat mitataan yleisesti jalankulkijoiden käytössä olevaa reittiä pitkin. Helsingin kaupunki käyttää koulumatkojen mittaamiseen Viasmart -ohjelmaa, jolloin koulumatkojen mittaus tapahtuu yhdenmukaisesti kaikille oppilaille samalla tavalla. Reitit kulkevat pääsääntöisesti jalkakäytävää, pyörä- ja jalankulkutietä tai kevyenliikenteen väylää pitkiin. Risteyksissä on pääsääntöisesti suojatiet sekä osassa valo-ohjaus. Oikeuskäytännön perusteella Helsingissä koulumatkojen ei ole todettu olevan vaarallisia.

Alueelle on tehty kokonaisuutena lapsivaikutusten arvioinnin yhteydessä selvitys kulkuyhteyksien turvallisuudesta. Tehty arviointi kattaa myös Alueella asuvien lasten koulumatkat. Kontulan ja Vartiokylän alueiden välillä ei ole erityisiä liikenneturvallisuutta heikentäviä seikkoja. Kontulan koulujen lähistön liikenneturvallisuudesta keskusteltiin myös asukkailta saadun palautteen perusteella. Alueella todettiin koulumatkoja yleisesti koskevien vaatimusten täyttyvän. (Liite 8)

Mahdolliset väitteet yksittäisen oppilaan koulumatkan vaarallisuudesta ratkaistaan huoltajan tekemän hakemuksen perusteella oppilaskohtaisesti ottaen huomioon muun ohella oppilaan ikä ja matkan pituus.

Oppilasmäärien laskelmia koskevien väitteiden osalta esittelijä toteaa, että Helsingin kaupunki laatii vuosittain väestöennusteen tilastoalueittain. Tilastoalueet ovat kokojärjestyksessä suurpiiri, peruspiiri, osa-alue ja pienalue. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan asiantuntijat jakavat pienalueilla asuvien lasten määrät kertoimilla, jotka perustuvat rakennustasoiseen väestötoteumaan tilanteissa, joissa oppilaaksiottoalueiden rajat eivät noudata tilastoalueiden rajoja. Tapa tehdä laskemat perustuu toimialalla yleisesti käytössä olevaan menetelmään. Koulujen oppilasmäärien arvioinnissa on huomioitu se, että osa alueen lapsista menee muuhun kuin lähikouluun.

Esittelijä toteaa, että hallintolain esitöiden (HE 72/2002 vp) mukaan aineellinen menettelyjohtovalta ja päävastuu asian selvittämisestä on viranomaisella. Kyse on hallinto-oikeudessa vakiintuneesta virallisperiaatteesta. Asian riittävällä selvittämisellä tarkoitetaan sitä, että viranomainen hankkii sellaiset tiedot ja selvitykset, joilla se arvioi olevan merkitystä asian ratkaisemiselle.

Menettelyjohtovaltaan liittyy nimenomaisesti myös oikeus rajoittaa sellaisen aineiston vastaanottoa, jonka esittäminen on asian ratkaisemisen kannalta ilmeisen tarpeetonta. Selvitysten laajuus ja tarve tulee harkita tapauskohtaisesti.

Viitaten edellä esitettyyn, esittelijä toteaa, että oppilasmääriä koskevat laskelmat on tehty valmistelussa tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tavalla.

3. Hyvän hallinnon periaatteita ei noudatettu

Oikaisuvaatimuksen mukaan oppilaaksiottoaluepäätöksen valmistelussa ei noudatettu hyvän hallinnon periaatteita.

Oikaisuvaatimuksen mukaan tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun periaate ei toteutunut Alueen asukkaiden osalta.

Oikaisuvaatimuksen mukaan Alueen asukkaiden oli täysin mahdoton ennakoida Alueen oppilaaksiottoalueeseen viime hetkellä tehtyä muutosta. Kuten aiemmin todettua, Alueen siirtoa pois Vartiokylän oppilaaksiottoalueelta ei ollut tuotu esille millään tavoin missään vaiheessa ennen 12.5.2026. Muutos tuli Alueen asukkaiden tietoon sattumalta, täysin yllätyksenä ja viime hetkessä ennen asian siirtymistä päätöksentekoon. Vertailukohtana voidaan esittää esimerkiksi Vartiokylän rannan puolella asuvat asukkaat, joilla oli jo hyvissä ajoin, vuoden 2025 puolelta, tiedossa, että heidän asuinalueensa osalta suunnitellaan muutosta oppilaaksiottoalueeseen.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että suhteellisuusperiaatteen mukaan toimen on oltava tarpeellinen ja välttämätön suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Keskeisenä tavoitteena on oikaisuvaatimuksen tekijöiden käsityksen mukaan

ollut oppilasmäärien tasaaminen alueen kouluissa. Oikaisuvaatimuksen mukaan kun huomioidaan Alueen äärimmäisen pieni koko ja lapsimäärä (arvioiden, ettei se alueen pienuudesta johtuen merkittävästi kasva tai muutu tulevina vuosinakaan), on suhteellisuusperiaatteen vastaista, että Alue on siirretty Kontulan oppilaaksiottoalueelle. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden näkemyksen mukaan on selvää, että Alueen muutamat/harvat lapset mahtuisivat Vartiokylän peruskouluun ja samoin elokuussa 2027 Vartiokylän yläasteelle (silloinen Puotilan peruskoulu).

Oikaisuvaatimuksen mukaan hyvään hallintoon kuuluu myös luottamuksensuojaperiaate. Asukkaiden pitää voida luottaa siihen, että se, mitä Helsingin kaupunki viestii, on totta ja selkeästi viestitty. Oikaisuvaatimuksen mukaan viestinnässä luotiin asukkaille osin käsitys siitä, että muutos koskee vain koulun aloittavia.

Lainsäädäntö

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Oppilaaksiottoaluetta koskevan muutoksen ennakointia ja tiedonsaantia koskevien väitteiden osalta esittelijä viittaa edellä kohdassa 1. esitettyyn ja toteaa, että Helsingin kaupunki on antanut tietoja valmistelusta ja mahdollisuuden kertoa mielipiteensä ja vaikuttaa oppilaaksiottoalueiden muutosten lähtökohtiin ja tavoitteisiin sekä valmisteluun hallintolaissa ja kuntalaissa edellytetyllä tavalla.

Esittelijä toteaa tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun sekä suhteellisuusperiaatteen osalta, että kuten edellä kohdassa 1. on todettu, oppilaaksiottoalueiden muutosten tavoitteena on ensisijaisesti keskenään yhtä hyvät ja sopivan kokoiset koulut, joissa on sopiva oppilasmäärä. Tämän tavoitteen mukaisesti lapset ohjataan kouluihin turvallisia ja mahdollisimman lyhyitä koulureittejä. Naapurustojen eheys on pyritty säilyttämään mahdollisuuksien mukaan näiden tavoitteiden puitteissa. Tavoitteiden lähtökohta on lasten tasavertaisten oppimisen ja kasvun mahdollisuuksien tukeminen sekä lainmukaisuus.

Esittelijä toteaa edelleen, että oppilaiden tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun tavoitteen näkökulmasta tulee oppilaaksiottoalueiden muutoksia koskevassa valmistelussa kaikilla alueilla priorisoida edellä mainitut tavoitteet samalla tavalla eikä joidenkin alueiden kuten myöskään oikaisuvaatimuksen mukaisen ”Alueen” osalta tehdä poikkeuksia tästä lähtökohdasta.

4. Lasten etu ei toteudu ja lapsivaikutusten arviointi vähintäänkin puutteellinen Alueen osalta

Oikaisuvaatimuksen mukaan lapsivaikutusten arvioinnissa ei ole lainkaan käsitelty niitä Alueen lapsia, jotka viime hetkessä tehdyssä muutoksessa on siirretty Kontulan oppilaaksiottoalueelle. Kyseisten lasten osalta ei ole arvioitu koulureitin turvallisuutta, sosiaalisten suhteiden katkeamisen ja yhteisöllisyyden menetyksen merkitystä eikä lapsen henkistä hyvinvointia muutoksen seurauksena.

Lainsäädäntö

YK:n Lasten oikeuksien yleissopimuksen 1 luvun 3 §:ssä määrätään, että kaikissa julkisen vallan toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Perusopetuslain 3 a §:n mukaan esi- ja perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Esittelijä toteaa, että oppilaaksiottoalueiden muutoksesta on tehty lapsivaikutusten arviointi. Arviointi on tehty muutoksesta yleisellä tasolla, eikä minkään alueen lasten osalta erikseen.

Viitaten suomenkielisen jaoston päätöksen perusteluihin esittelijä toteaa, että oppilasmäärältään tasapainoiset ja samaa kokoluokkaa olevat koulut toteuttavat osaltaan lapsen oikeutta laadukkaaseen perusopetukseen. Esitystä laadittaessa on tarkasteltu esikoululaisten, koululaisten ja asukkaiden näkemyksiä alueen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta sekä asukkaiden ja henkilöstön ehdotuksia koskien alueiden rajoja ja muutoksen aikatauluttamista. Päätösehdotuksessa koulujen ennustetut oppilasmäärät jakautuvat paremmin käytettävissä olevien tilaresurssien mukaisesti. Lisäksi oppilasmäärän tasaisempi jakaantuminen koulujen välillä turvaa alueen kouluille monipuolisemmat ja tasapuolisemmat koulutusmahdollisuudet.

Rajojen suunnittelussa on painotettu turvallisia ja mahdollisimman lyhyitä koulureittejä sekä mahdollisuuksien mukaan naapurustojen eheyttä. Kaikilta osin naapurustojen yhtenäisyys ei toteudu alueiden asukasrakenteen ja koulujen kokojen takia. Koulujen toimintaan liittyvien muutospäätösten ja rakenteilla olevien tilojen tarkoituksenmukaisen käytön näkökulmasta muutos on ajoitettu alkamaan mahdollisimman pian.

Muutosehdotus edistää lapsen edun ensisijaisuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden tavoitteita sekä parantaa lapsen oikeutta oppimiseen, kehittymiseen sekä osallisuuteen. Muutosehdotuksen myötä pystytään tarjoamaan alueen kouluissa yhtä monipuolista opetustarjontaa kaikille oppilaille.

Lapsivaikutusten arvioinnissa on esitetty yksityiskohtaiset arviot eri näkökulmien toteutumisesta ja vaikutuksista.

5. Jaoston jäsenten puheenvuoroista

Oikaisuvaatimuksen mukaan jaoston jäsenet ovat päätöksen jälkeisissä julkisissa puheenvuoroissaan korostaneet, että oppilaaksiottoaluemuutos perustui vahvasti segregaation ehkäisemiseen. Tätä perustetta ei tuotu esille päätöksen perusteluissa kuin mahdollisesti löyhästi viittauksella kaupunkistrategiaan.

Lainsäädäntö

Hallintolain 45 §:n mukaan päätös on perusteltava, ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun.

Kuntalain 107 §:n mukaan toimielimen päätöksistä pidetään pöytäkirjaa.

Esittelijä toteaa, että suomenkielisen jaoston päätöksen perustelut ovat ne, mitkä on kirjattu 2.6.2026 pidetyn kokouksen pöytäkirjaan. Pöytäkirjaan kirjattujen päätöksen perustelujen mukaan oppilaaksiottoalueita muutetaan vastaamaan muuttuvia kouluja. Samalla esi- ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueet yhtenäistetään. Lisäksi alueen koulujen oppilasmääriä tasataan siten, että kouluissa voidaan toteuttaa monipuolista opetusta ja käytettävissä olevia tiloja hyödynnetään suunniteltujen oppilasmäärien mukaisesti. Tilojen käyttö ja investoinnit tukevat opetuksen järjestämistä laadukkaasti ja taloudellisesti. Ehdotuksessa on painotettu opetuksen tasapuolisen järjestämisen turvaamista sekä turvallisten ja mahdollisimman lyhyiden koulumatkojen toteutumista.

Esittelijä toteaa, että suomenkielisen jaoston päätös perusteluineen on tehty kokouksessa 2.6.2026. Yksittäisten jaoston jäsenten myöhemmin asiasta antamat lausumat eivät ole päätöksen oikeudellisia perusteluja.

Lopuksi

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Päätös on tehty kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston toimivallan puitteissa ja voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja se on muutenkin lainmukainen. Oikaisuvaatimuksen tekijät eivät ole esittäneet sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.