Oikaisuvaatimus, rakentamislupamaksu, Turunlinnantie 14, Nitova Oy

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Maksun perusteena oleva rakentamislupapäätös

Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön viranhaltija on päätöksellään 30.4.2026 (§ 606) myöntänyt hakemuksesta rakentamisluvan Vartiokylän kaupunginosassa sijaitsevalle kiinteistölle 91-45-170-1 (Turunlinnantie 14). Rakentamislupa käsittää liiketilan käyttötarkoituksen muuttamisen enintään 390 henkilön kokoontumistilaksi sekä liikerakennuksen julkisivumuutokset. Käyttötarkoituksen muutos kohdistuu huoneistoon 101 ("Myymälätoimisto 1"), jonka kerrosala on 434 k-m².

Rakentamislupapäätöksen mukaan rakennuspaikka sijoittuu asemakaavan nro 11366 mukaiselle liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle (K). Päätöksen mukaan hanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Hakemuksessa ei ole esitetty poikkeamisia rakentamista koskevista säännöksistä tai määräyksistä.

Rakentamislupa on myönnetty 30.4.2026. Lupapäätöksen mukaan päätös on kuulutettu 4.5.2026, ja siihen on tullut hakea muutosta oikaisuvaatimuksella viimeistään 10.6.2026.

Rakentamislupahakemuksen käsittelyn johdosta asiassa on määrätty suoritettavaksi Helsingin kaupungin vuoden 2026 rakennusvalvontataksan 2 §:n 4 kohdan, 2 §:n 5 kohdan ja 6 §:n 3 kohdan nojalla yhteensä 7 500 euron suuruinen rakentamislupamaksu. Lupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun summa on kirjattu lupapäätökseen. Lupamaksua koskeva lasku on toimitettu erikseen Lupapisteessä ilmoitetulle maksajalle Nitova Oy:lle.

Asian tausta

Rakennusvalvontapalveluihin 4.12.2024 saapuneen kirjallisen
toimenpidepyynnön (45-338-24-ILM) mukaan osoitteessa Turunlinnantie 14 sijaitsevalla kiinteistöllä pidettiin 8.11.2024 määräaikainen palotarkastus, jolla havaittiin, että rakennuksen 1. kerroksen A-rapussa sijaitsevaa myymälätilaa käytettiin kokoontumistilana. Asiassa saadun tiedon mukaan tarkastushetkellä tilassa oli kymmeniä ihmisiä ja tiloissa harjoitettava toiminta oli havaintojen mukaan uskonnonharjoittamista. Tiloissa havaittiin lisäksi tilamuutoksia, jotka eivät vastanneet rakennuslupakuvia ja tilojen poistumisjärjestelyiden asianmukaisuus jäi tarkastuskierroksella epäselväksi.

Rakennusvalvontapalveluiden suorittamalla paikalla käynnillä
14.3.2025 todettiin muun ohella, että liike- ja toimistorakennusten
korttelialueeseen kuuluvalla kiinteistöllä olevan myymälätilan käyttötarkoitus oli muutettu kokoontumistilaksi.

Rakennusvalvontapalveluiden tietokannoissa ei keväällä 2025 ollut vireillä tilan käyttötarkoituksen muuttamiseen tähtäävää lupahakemusta, joten rakennusvalvontapalvelut lähetti asiassa 16.4.2025 päivätyt tarkastuslausunnot kiinteistön haltija Kiinteistö Oy Turunlinnantielle sekä myymälätilan osakkeenomistaja Nitova Oy:lle. Tarkastuslausunnoissa todettiin muun ohella, että jollei asiassa muuta ilmene, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle tultaisiin esittämään, että
Kiinteistö Oy Turunlinnantie ja Nitova Oy velvoitettaisiin maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n nojalla sakon uhalla lopettamaan tilojen käyttäminen kokoontumistiloina.

Kiinteistö Oy Turunlinnantie ja Nitova Oy eivät antaneet tarkastuslausuntoihin vastineita määräajassa. Sittemmin myymälätilan käyttötarkoituksen muuttamista koskeva rakentamislupahakemus tuli vireille Lupapisteessä 23.10.2025.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen

Nitova Oy on toimittanut rakennusvalvontaan 20.5.2026 sähköpostitse oikaisuvaatimuksen määrätystä rakentamislupamaksusta. Hankkeen pääsuunnittelija on lisäksi toimittanut 21.5.2026 Nitova Oy:n nimissä oikaisuvaatimuksen, joka vastaa sisällöltään pääosin 20.5.2026 toimitettua oikaisuvaatimusta.

Rakentamislain 178 §:n 2 momentissa todetaan, että lupamaksua ja valvontamaksua koskevaan muutoksenhakuun sovelletaan, mitä lupapäätöksen muutoksenhausta säädetään. Saman pykälän 1 momentissa todetaan, että viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Rakentamislupamaksun perusteena olevan rakentamislupapäätöksen on tehnyt rakennusvalvontapalveluiden viranhaltija, joten rakentamislupamaksuun on tullut hakea muutosta rakentamislain 178 §:n mukaisesti oikaisuvaatimuksella.

Päätös maksusta kohdistuu Nitova Oy:hyn, sillä rakentamislupamaksu on osoitettu yhtiön maksettavaksi. Nitova Oy:llä on siten asiassa oikaisuvaatimusoikeus hallintolain 49 b §:n 2 momentin mukaisesti.

Vuoden 2026 rakennusvalvontataksan 19 §:n 1 kohdassa todetaan, että muistutus maksusta on tehtävä laskussa ilmoitetussa ajassa. Saman pykälän 2 kohdan mukaan, jos muistutus ei johda muutokseen, [maksusta] voi tehdä oikaisuvaatimuksen ympäristö- ja lupajaostoon.

Oikaisuvaatimukset on tehty ennen kuin lupapäätöksessä ilmoitettu määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle on päättynyt.

Edellä esitetyn perusteella Nitova Oy:n (jäljempänä myös "oikaisuvaatimuksen tekijän") oikaisuvaatimukset on otettava tutkittavaksi.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii molemmissa oikaisuvaatimuksissaan, että rakennusvalvontataksan 6 §:n 3 kohdan nojalla määrätty kaksinkertainen lupamaksu luvattoman rakentamisen takia jälkikäteen haettavasta lupapäätöksestä peruutetaan. Oikaisuvaatimuksen tekijä on perustellut vaatimustaan seuraavasti:

Huoneisto 101 on asemakaavassa myymälä. Pelastuslaitoksen huomautukset on korjattu niin, että tilaa saa käyttää kokoontumiseen. Pelastuslaitoksen päätöksen mukaan sallittu henkilömäärä on 120. Käyttötarkoituksen muutosluvan käsittelyn aikana on tilaa käytettäessä siellä ollut yhtäaikaisesti enintään 120 henkilöä, mukaan lukien paikalla olleet valvojat. Eli tilassa ei ole ollut "luvatonta rakentamista”.

Ennakkoneuvottelussa lupa-arkkitehti on ohjeistanut, että muutoksen työmäärä on pieni, koska poikkeuslupaa ei tarvita, eikä naapurien lausuntoja myöskään tarvita; riittää kun ilmoitus on tilan ulkopuolella (28.5.2025). Myöhemmin naapurikiinteistöjen lausunnot vaadittiin.

Jälkimmäisenä toimitetussa oikaisuvaatimuksessa on esitetty myös vaatimus, jonka mukaan rakennusvalvontataksan 2 §:n 4 kohdan nojalla määrätty maksu tulee normaalin maksun sijaan määrätä pienen työmäärän mukaan eli 1 500 euron suuruisena. Oikaisuvaatimuksen tekijä on perustellut vaatimustaan seuraavasti:

Hankkeen korjausprosentti on alle 3 %, joten tässä kohtaa tulee olla pieni työmäärä. Lupa-arkkitehti on ilmoittanut 28.5.2025 ennakkoneuvottelussa, että työmäärä on pieni.

Oikaisuvaatimukset ovat kokonaisuudessaan päätösehdotuksen liitteinä.

Oikeudellinen arvio

Taksan soveltaminen

Rakentamislain 79 §:n 1 momentin mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun.

Kaupunginvaltuusto on 27.11.2024 kuntalain (410/2015) 14 §:n 2 momentin 8 kohdan nojalla päättänyt rakennusvalvontataksan yleisistä perusteista.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on 4.12.2025 hyväksynyt rakennusvalvontataksan vuodelle 2026 (jäljempänä myös "taksa"). Taksasta on kuulutettu 9.12.2025.

Taksan 20 §:n mukaan taksa on voimassa 1.1.2026 alkaen ja se koskee kaikkia sen jälkeen tehtäviä rakennusvalvontapäätöksiä ja viranomaistehtäviä.

Taksan 2 §:n 4 kohdan perusteella asuntojen yhdistämisestä tai jakamisesta taikka yksittäisen tilan käyttötarkoituksen muutosta koskevasta rakentamisluvasta peritään maksua normaalin työmäärän mukaan 3 000 euroa ja pienen työmäärän mukaan 1 500 euroa.

Taksan 2 §:n 5 kohdan perusteella ominaispiirteitä muuttavasta julkisivumuutoksesta peritään maksua normaalin työmäärän mukaan 3 000 euroa ja pienen työmäärän mukaan 1 500 euroa.

Taksan 6 §:n 3 kohdan mukaan luvattoman rakentamisen takia jälkikäteen haettavasta lupapäätöksestä peritään kaksinkertainen taksan mukainen lupamaksu.

Maksun määrä ja perusteet

Rakentamislupamaksu on määrätty edellä mainittujen taksan kohtien perusteella seuraavasti: yksittäisen tilan käyttötarkoituksen muutoksesta on peritty normaalin työmäärän mukainen maksu 3 000 euroa ja julkisivumuutoksesta pienen työmäärän mukainen maksu 1 500 euroa. Koska käyttötarkoituksen muutosta koskeva asia on tullut ensin vireille rakennusvalvontapalveluiden jatkuvassa valvonnassa, jälkikäteen haetusta käyttötarkoituksen muutosta koskevasta luvasta on peritty kaksinkertainen maksu eli 6 000 euroa (3 000 euroa × 2). Rakentamislupamaksu on siten yhteensä 7 500 euroa.

Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu luvattoman rakentamisen perusteella määrätyn kaksinkertaisen maksun poistamista, koska oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan asiassa ei ole ollut kyse luvattomasta rakentamisesta.

Tältä osin todetaan, että rakennusvalvontapalvelut on selvittänyt asiaa sille tehdyn toimenpidepyynnön johdosta muun muassa suorittamalla kohteessa paikalla käynnin. Asiassa saadun selvityksen perusteella rakennusvalvontapalvelut on todennut, ettei tilan tosiasiallinen käyttö vastaa sille myönnettyä rakennuslupaa. Tilan käyttötarkoituksen muuttamista koskeva rakentamislupahakemus on tullut vireille vasta rakennusvalvontapalveluiden valvontatoimien käynnistymisen ja tarkastuslausuntojen tiedoksiannon jälkeen.

Hakijan vaatimukseen siitä, että käyttötarkoituksen muutoksesta tulisi laskuttaa taksan 2 §:n 4 kohdan mukaisesti pienen työmäärän perusteella, todetaan seuraavaa: Lupapisteestä saatavien tietojen mukaan hankkeesta on järjestetty kaksi ennakkoneuvottelua ennen hakemuksen jättämistä, touko- ja elokuussa 2025, sekä vielä yksi neuvottelu hakemuksen jättämisen jälkeen joulukuussa 2025. Lupapisteen viestiketjusta ilmenee lisäksi, että lupakäsittelijä on loppuvuoden 2025 ja kevään 2026 aikana useaan otteeseen pyytänyt hakijalta lisäselvityksiä ja hakemuksen täydennyksiä ennen kuin asiassa on voitu tehdä päätös 30.4.2026. Käsittelyn edetessä lupakäsittelijä on myös arvioinut naapurien kuulemisen tarpeelliseksi. Asian käsittelyyn käytetyn työmäärän perusteella on katsottava, että maksu on voitu määrätä normaalin työmäärän mukaisesti.

Hankkeen korjausasteelle ei tässä asiassa ole annettava merkitystä maksun määräytymisen kannalta. Taksan 2 §:n 4 kohta koskee muun muassa yksittäisen tilan käyttötarkoituksen muutosta, eikä korjausaste ole kyseisen taksan kohdan mukaisen maksun määräytymisperuste. Vertailun vuoksi todetaan, että taksan 2 §:n 3 kohdassa, joka koskee muun muassa laajaa käyttötarkoituksen muutosta, korjausaste on puolestaan nimenomaisesti huomioitu yhtenä maksun määräytymisperusteena.

Edellä esitetyillä perusteilla on katsottava, ettei oikaisuvaatimuksessa ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella määrättyä rakentamislupamaksua tulisi muuttaa. Maksu on määrätty hyväksytyn rakennusvalvontataksan mukaisesti.

Lopputulos

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella määrättyä rakentamislupamaksua olisi aihetta muuttaa. Oikaisuvaatimus tulee siten hylätä.

Sovellettavat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Toimivalta

Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 7.7.2026/1887 ottanut kantaa rakentamislain mukaisen oikaisuvaatimuksen käsittelijään poikkeamispäätöstä koskevassa asiassa. Kyseinen KHO:n päätös ei ole luonteeltaan ennakkopäätös. Rakentamislain 57 §:n mukaan toimivalta poikkeamispäätöksen tekemiseen on kunnalla. Nyt käsiteltävä oikaisuvaatimus koskee rakennusvalvontaviranomaisen toimivallassa olevaa rakentamislupapäätöstä.

Hallintolain 49 d §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti sille viranomaiselle tai muulle julkista hallintotehtävää hoitavalle, joka on tehnyt päätöksen. Hallintolaissa ei ole yksiselitteisesti määritelty, mitä viranomaisella tarkoitetaan. Hallintolain esitöissä (HE 72/2002) on todettu, että kunnallisen viranomaisen määritelmä on viime kädessä johdettavissa siitä, onko orgaanilla oikeudelliseen normiin perustuvia tehtäviä ja toimivaltaa. Kunnan yksittäinen viranhaltija, kuten kunnanjohtaja tai rakennustarkastaja, taikka luottamushenkilö, esimerkiksi lautakunnan puheenjohtaja, on kunnallinen viranomainen, jos hänellä on itsenäistä toimivaltaa. Rakentamis- ja purkamislupapäätöksiä tekevillä rakennusvalvonnan viranhaltijoilla ei ole oikeudelliseen normiin perustuvaa itsenäistä toimivaltaa, vaan päätöstoimivalta on siirretty rakennusvalvontaviranomaisena toimivalta ympäristö- ja lupajaostolta. Yksittäistä rakennusvalvonnan viranhaltijaa ei näin ollen voida pitää itsenäisenä viranomaisena, vaan rakennusvalvontaviranomaisena toimiva ympäristö- ja lupajaosto ja rakennusvalvonnan lupapäätöksiä tekevät viranhaltijat muodostavat hallintolain 49 d §:n näkökulmasta yhden viranomaisen.

Hallintolain esitöissä (HE 230/2014) hallintolain 49 d §:n mukaiseksi muuksi julkista hallintotehtävää hoitavaksi on määritelty esimerkiksi julkista hallintotehtävää hoitava laitos tai yhdistys, joka ei ole viranomainen. Näin ollen yksittäistä viranhaltijaa ei voida pitää myöskään muuna julkista hallintotehtävää hoitavana tahona, joka ratkaisisi itsenäisesti päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Helsingin kaupungin voimassa olevan hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää maankäyttö- ja rakennuslain 21.4 §:n tarkoittamista sekä rakentamislain tarkoittamista hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevista asioista. Ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että se on edellä mainitusta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta huolimatta toimivaltainen ratkaisemaan rakentamislupapäätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

This decision was published on 17.09.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valituksella se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta valituksella myös:

1) Rakentamislupaa ja sijoittamislupaa koskevassa asiassa asemakaava-alueella sekä sellaisella asemakaavoittamattomalla alueella, joka ei ole suunnittelutarvealuetta:

2) Rakentamislupaa ja sijoittamislupaa koskevassa asiassa suunnittelutarvealueella:

3) Maisematyölupaa koskevassa asiassa:

Jos päätöksen mukaisella maisematyöluvalla toteutetaan lainvoimaista asema- tai yleiskaavaa, päätökseen saa hakea muutosta:

4) Purkamislupaa koskevassa asiassa

5) Erillistä toteuttamislupaa koskevassa asiassa

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.