Talousarvioaloite, vammaispalveluihin riittävä varautuminen talousarviossa

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle valtuutettu Sirpa Puhakan ja kahdeksan muun valtuutetun talousarvioaloitteesta koskien vammaispalvelujen riittävää varautumista talousarviossa seuraavan lausunnon:  

“Aloitteessa esitetään, että vuoden 2027 talousarvioon varataan riittävät määrärahat, jotta vältytään budjetin ylityksiltä. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen rahoitus muodostuu valtiolta saatavasta yleiskatteellisesta rahoituksesta sekä asiakasmaksutuloista ja valtionkorvauksista. Vammaispalveluissa turvataan lakisääteiset palvelut. Palvelujen tuottavuutta kehitetään, jotta talouden tasapaino voidaan tulevaisuudessa saavuttaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja rahoitus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien. Helsingin kaupungilla säilyi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu, mutta kunta-Helsinki ei rahoita sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palveluja.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoitus muodostuu pääosin valtiolta saatavasta yleiskatteellisesta rahoituksesta. Lisäksi toimiala saa tuloja asiakasmaksutuloista ja valtionkorvauksista. 

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon, mukaan lukien HUS-yhtymän sekä pelastustoimen menot ja kustannuksia kasvattavat muutokset on kyettävä rahoittamaan edellä mainitulla rahoituksella.

Vammaispalvelujen kustannusten kehitys 

Vammaispalvelujen kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi ja nopeasti. Vuoden 2024 tilinpäätöstietojen mukaan vammaispalvelujen menot ylittivät budjetin 39,6 miljoonalla eurolla. Tulojen jälkeen kokonaisylitys oli 28 miljoonaa euroa. Suurimmat ylitykseen johtaneet syyt olivat ympärivuorokautisen palveluasumisen ostot. Asumispalveluja ostettiin 95 uudelle asiakkaalle. Lisäksi henkilökohtaisen avun määräraha ylittyi asiakasmäärän kasvaessa vuonna 2024. 

Vuonna 2025 vammaispalvelujen budjetti ylittyi 45,3 miljoonalla eurolla. Tulojen jälkeen kokonaisylitys oli 27,9 miljoonaa euroa. Suurin selittävä tekijä menojen kasvulle oli työ- ja päivätoiminnan sekä asumispalveluiden kilpailutuksen vaikutus noin 17 miljoonaa euroa. Lisäksi ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelutarve kasvoi 41 asiakkaalla, joista ostopalveluihin sijoittui noin kaksi kolmasosaa asiakkaista. Raskaampien palvelujen tarpeen kasvu vaikutti osaltaan korkeisiin ostopalvelukustannuksiin. 

Vuoden 2026 toisen ennusteen mukaan vammaispalveluissa on kuluvana vuonna ylityspainetta 26 miljoonaa euroa talousarvioon nähden. Suurin kustannusten kasvu kohdistuu asiakaspalvelujen ostoihin, joissa ylitysennuste on 28 miljoonaa euroa. Asiakaspalvelujen ostojen kustannuksia kompensoivat esimerkiksi talousarvion alittavat henkilöstömenot. Suurin menokasvupaine kohdistuu ympärivuorokautisen palveluasumisen ostoihin. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tulee noin 20 uutta lähetettä kuukaudessa. Kustannusten kasvun taustalla ovat myös palvelutarpeen lisääntyminen henkilökohtaisessa avussa sekä uuden vammaispalvelulain mukaisten palvelujen järjestäminen.

Lakisääteisten palvelujen turvaaminen 

Aloitteen mukaan vuoden 2027 talousarvioon on varattava riittävät määrärahat, jotta budjetin ylityksiltä vältytään. Aloitteessa tuodaan esille myös huoli siitä, että alibudjetointi vaarantaisi vammaisten ihmisten palvelujen yhdenvertaisen saamisen.  Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että nykyisessä yleiskatteellisessa valtionrahoituksessa keskeistä on, että toimialan tulos on tasapainoinen. Vammaispalvelujen lakisääteiset palvelut turvataan ja järjestetään asiakkaiden tarpeita vastaavasti.  Vammaiset henkilöt käyttävät sekä ensisijaisen lainsäädännön mukaisia palveluja että niitä täydentäviä erityislakiin, kuten vammaispalvelulakiin perustuvia palveluja. Vammaisten henkilöiden palvelut ovat usein kokonaisuus, sekä ensisijaisen lainsäädännön että erityislainsäädännön mukaisia palveluja, joita tarjotaan monialaisena ja moniammatillisena yhteistyönä. 

Vammaispalvelujen määrärahat ovat kasvaneet merkittävästi vuosina 2023–2026. Tietoista alibudjetointia ei ole tehty, vaan palvelujen järjestämiseen on pyritty vuosittain varautumaan riittävästi. Vammaispalvelujen määrärahat kasvoivat edeltävään vuoteen verrattuna 12,3 miljoonaa euroa vuonna 2023, 11,9 miljoonaa euroa vuonna 2024, 39,2 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 31,9 miljoonaa euroa vuonna 2026. Määrärahakasvu oli yhteensä peräti 95,3 miljoonaa euroa vuosina 2023–2026. Vuoden 2025 määrärahasta kuusi (6) miljoonaa euroa osoitettiin vuoden 2025 alusta voimaan tulleen uuden vammaispalvelulain mukanaan tuomiin muutoksiin valmistautumiseksi. Valtakunnallisella tasolla vammaispalvelulain soveltamisalan muutokseen on vuodelle 2027 laskennallisesti kohdennettu 6,1 miljoonaa euroa, josta Helsingin laskennallinen osuus on noin 650 000 euroa.

Talouden tasapainottaminen 

Vammaispalveluissa talouden tasapainottamista edistetään vammaispalvelujen kehittämissuunnitelman ja vammaispalveluista tehdyn ulkopuolisen selvityksen mukaisilla toiminnallisilla muutoksilla, joilla pyritään hillitsemään kustannusten kasvua ja kohdentamaan palveluja aiempaa tarkoituksenmukaisemmin. Keskeisiä toimenpiteitä ovat palvelurakenteen keventäminen, palvelutarpeen arvioinnin ja palveluluokkien yhdenmukaistaminen, kotiin vietävien ja varhaisen tuen palvelujen lisääminen sekä asiakkaiden ohjaaminen heidän toimintakykynsä ja tuen tarpeensa mukaiseen palveluun. Tavoitteena on välttää tarpeettomia asiakassiirtoja, vahvistaa palvelujen oikea-aikaisuutta ja vähentää näin raskaampien palvelujen tarvetta. 

Talouden tasapainottamista tuetaan myös vahvistamalla oman tuotannon tuottavuutta ja kustannusvaikuttavaa järjestämistä. Tämä tarkoittaa muun muassa asumispalvelujen oman tuotannon ja ostopalvelujen suhteen tarkastelua, oman tuotannon käyttö- ja täyttöasteiden optimointia, henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista sekä digitaalisten palvelujen hyödyntämistä. Lisäksi kustannustietoisuutta vahvistetaan päätöksenteon ja asiakasohjauksen tueksi, jotta palvelujen järjestämisessä voidaan huomioida sekä asiakkaiden yksilölliset tarpeet että toiminnan taloudellinen kestävyys tulevina vuosina.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Talouden tasapainottaminen ja riittävät määrärahat ovat keskeisiä edellytyksiä vammaisten henkilöiden lakisääteisten palvelujen turvaamiselle, palvelujen oikea-aikaiselle kohdentamiselle sekä palvelutarpeen mukaisen tuen järjestämiselle. Talouden tasapainottamista koskevat toimenpiteet voivat tukea asiakkaiden hyvinvointia, jos palvelurakennetta kevennetään palvelutarpeeseen perustuen ja samalla vahvistetaan varhaista, kotiin vietävää ja asiakkaan toimintakykyä tukevaa palvelua. Talouden tasapainottamisessa huomioidaan erityisesti niiden asiakkaiden palvelujen saatavuus ja arjen turvallisuus, joilla on pitkäaikainen, vaativa tai monialainen palveluntarve.”