Talousarvioaloite, Helsingin mallin laajentaminen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää Helsingin mallia toimivana ja vaikuttavana kokonaisuutena. Ammattitaiteilijoiden ja -laitosten luotsaamat yhteisölliset taidehankkeet lisäävät kaupunkilaisten kulttuurista osallisuutta, tuottavat positiivisia kokemuksia eri kaupunginosista ja lisäävät alueilla eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Helsingin mallin puitteissa on mahdollista vastata eri kaupunginosien tarpeisiin määrittelemällä kunkin kolmivuotisen avustuskauden kaupunginosat sen hetkisten tarpeiden ja painotusten mukaan. Seuraava kolmivuotiskausi on suunniteltu käynnistyväksi 2028, jonka valmistelun yhteydessä on oikea-aikaista tarkastella jälleen mallin alueellisuutta sekä siihen kohdennettavia avustusmäärärahoja.

Talousarvioaloitteen mukaiseen rahoituksen lisäämiseen kustannuksiin ei näin ollen ole varauduttu kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vuoden 2027 talousarvioehdotuksessa.

Tausta

Helsingin malli on osallistavan ja alueellisen kulttuurityön malli, jossa taidelaitoksia ja taiteen ammattilaisryhmiä kannustetaan toimimaan eri kaupunginosissa yhteistyössä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Helsingin mallissa on vuodesta 2016 eteenpäin toteutettu pitkäjänteisiä, kolmivuotisia taidehankkeita vaihtuvilla asuinalueilla.

Tällä hetkellä Helsingin mallin avustuksiin on varattu 600 000 euroa vuodessa. Vuonna 2025 käynnistyi uusi kolmivuotiskausi 2025–27, jossa mukana olevien hankkeiden avustukset on kohdennettu kaupunkiuudistusalueilla tapahtuvaan toimintaan. Seuraava kolmivuotiskausi on suunniteltu käynnistyväksi alkuvuodesta 2028. Sen alueita määritellessä otetaan huomioon muun muassa eri kaupunginosissa olevat erilaiset valmiudet toteuttaa asukasvetoisia kaupunkikulttuuritapahtumia sekä alueilta jo löytyvä kulttuuritarjonta. Tavoitteena on, että Helsingin malli toimisi jatkossakin alueilla, joissa taide- ja kulttuuritarjontaa on vähemmän. Lisäksi kohdentamisessa voidaan hyödyntää kulttuuripalveluiden tarveperusteisen rahoituksen mallia. Myös muiden taide- ja kulttuuriavustusten valmistelussa otetaan huomioon se, että eri asuinalueilla on vaihtelevat edellytykset kaupunkikulttuuritapahtumien järjestämisen.

Helsingin mallin tulevan kauden painopisteitä ja kriteereitä tarkastellaan ja muokataan vastaamaan nykyisen kaupunkistrategian (2025–2029) tavoitteisiin, joihin yhteisöllisen, asuinalueiden omaleimaisuutta arvostavan taidetoiminnan tunnistetaan pystyvän vastaamaan. Kaupunkistrategian yksi tärkeimmistä painopisteistä on alueellisen eriytymisen ja asukkaiden välisen eriarvoisuuden torjuminen. Lisäksi painotetaan viihtyisiä ja yhteisöllisiä naapurustoja sekä julkiseen tilaan tuotetun taiteen roolia alueiden omaleimaisuuden luojana. Näiden ohella korostetaan eri taustoista tulevien osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuksia kiinnittyä helsinkiläisyyteen. Nämä painopisteet tullaan huomioimaan myös Helsingin mallin tulevan kauden kriteereissä ja tavoitteissa.

Alueellinen, osallistava kulttuuritoiminta edistää myös kaupungin poikkihallinnollisia tavoitteita hyvinvoinnin, toimintakyvyn, osallisuuden ja mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Helsingin malli tukee Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelman 2026–2029 tavoitteita hyvinvointierojen kaventamisesta sekä yhdenvertaisempien ja elinvoimaisempien kaupunginosien rakentamisesta. Se tarjoaa eri-ikäisille asukkaille mahdollisuuksia kohtaamisiin, osallistumiseen ja merkitykselliseen tekemiseen. Samalla se vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymisen riskiä sekä tukee asukkaiden hyvinvointia heidän omassa arkiympäristössään.

Vuonna 2025 perustettiin uusi, lasten ja nuorten matalan kynnyksen kulttuuriharrastamiseen keskittyvä avustuslaji, jonka tavoitteet ja kohderyhmien mahdollinen päällekkäisyys otetaan huomioon Helsingin mallin uutta kolmivuotiskautta valmistellessa. Kehittämistyössä hyödynnetään lisäksi esimerkiksi kaupunkiuudistushankkeesta kertynyttä tietoa sekä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan kulttuuripalveluiden tarveperusteisen rahoituksen mallia ja sen painotuksia.

Tähän mennessä Helsingin mallia on toteutettu yhdeksässä eri kaupunginosassa: Vuosaaressa (ml. Meri-Rastila), Kaarelassa (Kannelmäki, Malminkartano), Oulunkylässä (Maunula), Suurmetsässä (Jakomäki, Puistola), Suutarilassa (Tapulikaupunki, Siltamäki), Mellunkylässä (Kontula, Mellunmäki), Vartiokylässä (Myllypuro), Tapaninkylässä (Tapanila) ja Malmilla (ml. Pihlajamäki ja Pihlajisto). Helsingin mallin tavoitteena on, että hankkeissa käynnistetty, asukkaiden ja alueen toimijoiden yhteistyössä toteuttama taide- ja kulttuuritoiminta jatkuisi jossain muodossa myös varsinaisten hankkeiden päätyttyä. Tässä on osassa kaupunginosista myös onnistuttu: hankkeet ovat luoneet alueille pysyviä yhteistyörakenteita ja kulttuuritoimintaa.

Helsingin mallista tehtyjen selvitysten ja vaikuttavuuskatsausten pohjalta nähdään, että Helsingin malli on lisännyt asukkaiden kulttuurista osallisuutta taiteen kokijoina ja tekijöinä sekä monipuolistanut asuinalueiden kulttuuritarjontaa. Malli on syventänyt osallistujien suhdetta asuinalueisiin ja luonut kaupunkilaisille tilaisuuksia kohdata toisiaan positiivisessa ja rohkaisevassa ilmapiirissä. Mallin kautta kaupunginosiin on myös syntynyt uusia yhteistyöverkostoja.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta näkee tärkeänä, että elävää ja monipuolista kaupunkikulttuuria tuetaan Helsingin eri asuinalueilla ja kaupunginosissa. Helsingin mallia tullaankin kehittämään jatkossa talousarvion raamin puitteissa.