Lausuntopyyntö, väylälakien muuttaminen ja niihin liittyvät lait, liikenne- ja viestintäministeriö

Pormestari antoi liikenne- ja viestintäministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi väylälakien muuttamiseksi ja niihin liittyviksi laeiksi seuraavan lausunnon:

Yleiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta

Toimintaympäristön muutoksista johtuen turvallisuusnäkökohdat painottuvat lakiesityksessä. Eurooppalaisen liikenneverkon (TEN-T) kehittäminen ja siihen liittyvien hankkeiden toteuttamisedellytysten turvaaminen on keskeinen osa Suomen kansainvälistä saavutettavuutta, kilpailukykyä ja investointien houkuttelua. Väylälainsäädännön uudistamisen tulee samanaikaisesti vahvistaa turvallisuutta, mahdollistaa strategisesti merkittävien investointien toteutuminen ja liikenteen käyttövoimasiirtymä.

Huomiot ehdotuksista koskien kolmansien maiden yritysten hankeosallistumista koskevaa riskienhallintaa

Infrastruktuurihankkeiden turvallisuus- ja huoltovarmuusriskejä tulee tunnistaa ja hallita suunnitelmallisesti. Esitys ei kuitenkaan aseta selviä suuntaviivoja riskienhallintaan. On tärkeää, että kolmansien maiden yritysten osallistumiseen liittyvä riskienhallinta toteutetaan tavalla, joka lisää turvallisuutta, mutta säilyttää investointiympäristön ennakoitavuuden. Riskinarviointien perusteiden tulisi olla selkeät ja läpinäkyvät, jotta hankkeiden valmisteluun tai rahoitukseen ei synny tarpeetonta epävarmuutta. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää alihankintaketjujen seurannan laajuuteen. Samalla jatkovalmistelussa on syytä huolehtia siitä, että lisätoimet eivät kasvata merkittävästi toimijoiden hallinnollista taakkaa tai kustannuksia. Tämä on välttämätöntä myös strategisesti tärkeiden liikennehankkeiden kuten lentoradan sujuvan etenemisen kannalta.

Huomiot yksityisraiteita koskevista ehdotuksista

Hallituksen esitys perustuu ratahankeyhtiöiden osalta lähtökohtaan, että näiden radat ovat suunnitteluvaiheessa yksityisraiteita, ja esityksessä luodaan sääntelykehys sille, että ne ovat yksityisraiteita myös valmistumisensa jälkeen. Lakiluonnos ei kuitenkaan estä sitä, että ratojen valmistuttua niiden omistuksesta ja hallinnasta päätettäisiin poliittisesti ja sopimusteitse toisin ja radat siirrettäisiin osaksi valtion rataverkkoa. Jos näin ei tehdä, radat ovat jatkossakin yksityisraiteita. Esityksessä ei tuoda selkeästi esille sitä vaihtoehtoa, että radat siirtyisivät osaksi valtion verkkoa. Lakiluonnoksessa hankeyhtiöt määritellään radan haltijoiksi.

Tässä vaiheessa lain valmistelussa tulisi keskittyä vain niihin lainsäädännön muutoksiin ja täsmennyksiin, jotka ovat välttämättömiä ratojen suunnittelun ja rakentamisen toteuttamiseksi. Lakiluonnoksessa ennakoidaan liian pitkälle ratojen tulevaa omistajuus- ja hallintamallia.

Esityksen vaikutusarvioinnista ja käydystä vuorovaikutuksesta puuttuu tarkastelu hankeyhtiöiden omistamien ja kunnossapitämien yksityisraiteiden vaikutuksista valtakunnallisen henkilöliikenteen rataverkon kokonaisuuteen. Arvioimatta jää mm. se, miten tällainen malli vaikuttaisi rataverkon tehokkaaseen ylläpitoon, kunnossapitoon ja verkon kokonaisohjaukseen, ml. raidekapasiteetin jako. Esityksessä ei myöskään tarkastella, millaiselle rahoitus- ja tulopohjalle uusien rataverkon haltijoiden radanpito perustuisi tai millaisia uusia organisatorisia rakenteita tehtävän hoitaminen edellyttäisi

Nykyiset ratahankeyhtiöt on perustettu suunnittelemaan uudet ratayhteydet rakentamisvalmiuteen asti. Länsiradan rakentamisvaiheen osakassopimuksessa on kirjaus, jonka mukaan hankeyhtiön rakentama omaisuus siirretään osaksi Väyläviraston hallinnoimaa valtion rataverkkoa ilman valtion erillistä vastiketta. Tätä ei ole huomioitu lakiesityksessä. Ratojen omistuksen ja hallinnan tulee noudattaa kuntien ja valtion välisiä sopimuksia.

Käynnissä oleva hankeyhtiöiden ratojen suunnittelu tehdään Väyläviraston ohjeiden sekä turvallisuus- ja teknisten vaatimusten mukaisesti. Suunnitteluratkaisut tulevat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tarkasteltaviksi yleis- ja ratasuunnitelmien hyväksymiskäsittelyssä. Hankeyhtiöiden suunnittelemat rataosuudet eivät muodosta itsenäisiä liikennejärjestelmiä, vaan ne suunnitellaan ja toteutetaan osaksi valtakunnallista rataverkkoa, jossa yksittäisen rataosuuden toimivuus vaikuttaa koko järjestelmän suorituskykyyn. Hankeyhtiöt eivät kehitä erillistä infrastruktuuria omien standardiensa pohjalta, vaan valtion rataverkkoon integroituvia rataosia.

Hankeyhtiöiden suunnittelemien ratojen tulee valmistuttuaan olla osa valtakunnallista rataverkkoa, jonka omistuksesta, kunnossapidosta ja kehittämisestä vastaa valtio. Suomeen ei tule luoda rataverkon omistuksen ja vastuiden pirstoutumiseen perustuvaa mallia. Henkilöjunaliikennettä palvelevan rataverkon tulee olla yhden omistajan ja hallinnoijan vastuulla, jotta verkkoa voidaan suunnitella, ylläpitää ja kehittää yhtenäisenä kokonaisuutena. Väyläviraston tehtävänä tulee olla jatkossakin vastata koko rataverkon toimivuudesta, kehittämisestä ja pitkäjänteisestä ylläpidosta, vaikka uusien raideyhteyksien suunnittelussa ja toteuttamisessa käytettäisiin hankeyhtiömallia.

Muut huomiot

Esitys tunnistaa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelun ja päivittää sääntelyä teknologianeutraalimpaan suuntaan. Liikenteen käyttövoimien muutos edellyttää merkittäviä investointeja esimerkiksi raskaan liikenteen latausinfrastruktuuriin. On tärkeää, että valtio edistää näiden investointien toteutumista ja samalla vaihtoehtoisten käyttövoimia koskevan AFIR-asetuksen velvoitteisiin vastaamista.