Virkasuhteen täyttäminen, Laajasalon peruskoulu, luokanopettaja, KASKO-01-476-26

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen Laajasalon peruskoulun apulaisrehtorin 29.6.2026 tekemästä valintapäätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

********** on tehnyt 13.7.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen Laajasalon peruskoulun apulaisrehtorin 29.6.2026 tekemästä valintapäätöksestä, jolla apulaisrehtori on ottanut luokanopettajan määräaikaiseen virkasuhteeseen **********

Laajasalon peruskoulun apulaisrehtori on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegointia koskevaan päätökseen (14.4.2025) perustuen opettajan ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää apulaisrehtori.

Rekrytointiprosessi

Luokanopettajan määräaikainen tehtävä on ollut julkisesti haettavana ajalla 21.5.-4.6.2026 Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä muissa Helsingin kaupungin rekrytointikanavissa. Tehtävän ensimmäinen sijoituspaikka on Laajasalon peruskoulu.

Tehtävän kelpoisuusvaatimus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1998/986) peruskoulun luokanopettajan kelpoisuuden 4 § mukaan. Määräaikaisissa tehtävissä kelpoisuusvaatimukset täyttävien hakijoiden puuttuessa myös vaadittavaa kelpoisuutta vailla olevat hakijat otetaan huomioon.

Apulaisrehtorin valintapäätöksen mukaan tehtävää on hakenut hakuaikana 42 hakijaa, joista hakemuksen perusteella muodollinen kelpoisuus on ollut 11 hakijalla. Apulaisrehtorin valintapäätöksen mukaan videohaastatteluun on kutsuttu 12 hakijaa, joista henkilökohtaiseen haastatteluun on edennyt kolme hakijaa.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksessa päätös vaaditaan kumottavaksi, sillä päätös on puutteellinen ja hyvän hallintotavan vastainen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että valintapäätöksestä on käytävä ilmi henkilökohtaiseen haastatteluun kutsuttujen hakijoiden nimet, koulutus ja työkokemus sekä näitä koskevat sellaiset tiedot, joita rekrytoinnissa on käytetty heidän vertailemiseksensa keskenään.

Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan videohaastattelun aikataulu on ollut hyvän hallintotavan vastainen ja valintapäätöksen tiedoksianto on ollut puutteellinen.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädäntö

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 4 §:ssä säädetään peruskoulun luokanopettajan kelpoisuudesta. Pykälän mukaan luokanopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) kasvatustieteen maisterin tutkinnon, vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset peruskoulussa tai perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;

2) kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/1978) mukaisen kandidaatin tutkinnon sekä 1 kohdassa tarkoitetut opinnot; tai

3) Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa vähintään kolmivuotiseen koulutusohjelmaan perustuvan peruskoulun luokanopettajan tutkinnon.

Kelpoisuus antaa luokanopetusta on myös henkilöllä, jolla on kelpoisuus antaa aineenopetusta perusopetuksessa, ja joka on suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Tämä ei kuitenkaan koske henkilöä, jonka kelpoisuus aineenopetuksen antamiseen perustuu peruskouluasetuksen (718/1984) 102 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on peruskouluasetuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa (294/1996), tai saman pykälän 3 momenttiin, sellaisena kuin se on peruskouluasetuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa (1174/1992).

Jos 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu peruskoulun luokanopettajan tutkinto perustuu kolmea vuotta lyhyempään opiskeluun, henkilö on kelpoinen opettamaan perusopetuksen 1–4 vuosiluokilla tai, opetushallituksen määräämän lisäopiskelun suoritettuaan, kuten kolmivuotiseen opiskeluun perustuvan tutkinnon suorittanut.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 9 §:ssä säädetään kielitaitovaatimuksesta. Pykälän mukaan perusopetuksessa opettajalla tulee olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 23 §:ssä säädetään väliaikaisesti opetusta antavan henkilön kelpoisuudesta. Pykälän mukaan sen estämättä, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.

Hallintolain (434/2003) 45 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;

2) päätös koskee hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän taikka kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia;

3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;

4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka

5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.

Asian arviointi

Oikaisuvaatimuksen mukaan valintapäätös on puutteellinen, sillä päätöksestä ei käy ilmi valitun hakijan koulutus ja työkokemus, henkilökohtaiseen haastatteluun kutsuttujen hakijoiden nimet, koulutus tai työkokemusta eikä sitä, kuinka hakijoita on käytännössä vertailtu keskenään.

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Valintapäätökselle tai ansiovertailun tekemiselle ei ole kuitenkaan asetettu lakisääteistä määrämuotoa eikä valintapäätöksen perusteluista yksistään voida tehdä sellaista päätelmää, että ansiovertailua ei olisi tehty tai että tehty ansiovertailu olisi puutteellinen.

Apulaisrehtorin tekemästä valintapäätöksestä käy ilmi rekrytointiprosessin vaiheet, virkaa hakeneiden ja kelpoisuusvaatimukset täyttäneiden henkilöiden määrä sekä rekrytointiprosessissa haastatteluvaiheisiin edenneiden henkilöiden määrä. Lisäksi päätöksestä käyvät ilmi asian ratkaisuun vaikuttaneet seikat ja selvitykset sekä sovelletut säännökset. Päätöksessä on myös selostettu kärkihakijoiden samantyyppisiä ansioita ja heidän välillään havaittuja eroavaisuuksia samassa laajuudessa. Päätös on perusteltu eikä hallintolain 45 §:n 1 momentissa säädettyä perusteluvelvollisuutta ole laiminlyöty.

Lisäksi apulaisrehtorin lausunnon mukaan kaikkien tehtävää hakeneiden hakemukset on käyty huolellisesti läpi suhteessa työpaikkailmoitukseen. Videohaastatteluun on kutsuttu 12 hakijaa kokonaisarvioinnin perusteella, jossa on otettu huomioon hakijoiden työhakemus sekä työkokemus. Apulaisrehtorin lausunnon mukaan videohaastattelun perusteella henkilökohtaiseen haastatteluun on kutsuttu ne muodollisesti kelpoiset hakijat, jotka ovat tuoneet parhaiten esiin oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyitä ja joilla on ollut näkemystä yhteis- ja samanaikaisopettajuudesta.

Tehtävään valittu on koulutukseltaan luokanopettaja ja hän on suorittanut pedagogiset opinnot. Tehtävään valitulla on työkokemusta luokanopettajan sijaisuuksista noin viiden kuukauden ajalta sekä ohjaajana toimimisesta eri-ikäisten lasten parissa noin 1,5 vuoden ajalta. Apulaisrehtorin lausunnon mukaan tehtävään valittu on erottunut muista hakijoista kuvaamalla haastattelussa selkeästi, kuinka hän tukee oppilaita eriyttämisen, struktuurin ja monipuolisuuden kautta järjestämällä muun muassa toiminnallisuutta, parityöskentelyä sekä pienryhmä- ja pistetyöskentelyä.

Kunnan viranomaisella on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Virkaan on valittu kokonaisarvioinnin perusteella kelpoisuusvaatimukset ja muut edellytykset parhaiten täyttävä hakija.

Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan videohaastattelun aikataulu on ollut vastoin hyvää hallintotapaa ja tiedoksianto on ollut puutteellinen, sillä oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole saanut tiedoksiantoa.

Apulaisrehtorin lausunnon mukaan videohaastattelukutsu on lähetetty kaikille hakijoille samanaikaisesti ja määräaika on ollut kaikille hakijoille sama. Lausunnon mukaan valintapäätöksen toimittaminen hakijoille on viivästynyt vuosilomien vuoksi, ja valintapäätös on lähetetty 5.8.2026. Tehtävää hakeneiden oikaisuvaatimusaika on alkanut valintapäätöksen tiedoksisaannista, eikä oikeusturva ole näin ollen vaarantunut.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että apulaisrehtori olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun, kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Apulaisrehtorin päätös ei ole lainvastainen. Tehtävään valittu on ollut tehtävään sopivin koulutuksensa, työkokemuksensa ja rekrytointiprosessissa saatujen tietojen perusteella.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun, apulaisrehtorin päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.