Lausuntopyyntö, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttaminen ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttaminen. valtiovarainministeriö

Pormestari antoi valtiovarainministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta seuraavan lausunnon:  

Helsingin kaupunki vastustaa esitettyjä valtionosuuksiin kohdistuvia lakimuutoksia.  

Hallituksen esitysluonnoksessa valtionosuuksiin kohdistuvat muutokset muodostavat poikkeuksellisen suuren kokonaisuuden erityisesti vuodesta 2027 alkaen. Samalla kun kuntien valtionosuuksien indeksikorotuksia leikataan merkittävästi, vuodelle 2026 määräaikaiseksi tarkoitettu prosenttiperusteinen vähennys olisi jäämässä pysyvästi voimaan. Kyse ei siten ole yksittäisestä teknisestä tarkistuksesta, vaan useiden samanaikaisten leikkausten yhteisvaikutuksesta, joka heikentää kuntien rahoituspohjaa ja palvelujen järjestämisedellytyksiä.  

Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2027 peruspalvelujen hintaindeksin arvioidaan olevan 3,5 prosenttia, mikä kuvastaa kuntien lakisääteisten palvelujen kustannustason nousua. Tämän perusteella valtionosuuden tulisi kasvaa noin 117 miljoonalla eurolla, jotta rahoitus seuraisi edes osittain palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Esitysluonnoksessa indeksikorotukseen kohdistuvaa jarrua kuitenkin kasvatettaisiin 2,8 prosenttiyksikköön, mikä vähentäisi kuntien valtionosuutta 93 miljoonalla eurolla. Käytännössä kustannustason nousua kuvaava korotus leikattaisiin lähes kokonaan pois tilanteessa, jossa kuntien menot kasvavat edelleen.  

Kunnan ja valtion välinen rahoitusperiaate tarkoittaa sääntöä, jonka mukaan kunnille uusina tai laajennettuina annettavilla lakisääteisillä tehtävillä tulee olla täysi valtion rahoitus tai riittävät omat tulopohjan voimavarat, jotta kunnallinen itsehallinto ja taloudellinen tasapaino eivät vaarannu. Tämän ohella Perustuslakivaliokunta on korostanut, että rahoitusperiaatetta ei voi arvioida vain koko kuntasektorin tasolla, vaan myös yksittäisten kuntien näkökulmasta.   

Hallituksen esitysluonnoksessa sivulla 4 todetaan seuraavasti: Kunnille säädettävissä uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien tehtävien laskennallisista kustannuksista, ellei valtionosuustehtäviin tehdä vastaavan suuruisia vähennyksiä.  

Leikatessaan valtionosuuksia valtio toimii käytännössä ja suoraan vastoin omia toimintaperiaatteitaan ja voimassa olevia säännöksiä. Valtionosuuden leikkaukset vaikuttavat välittömästi voimaan tultuaan 100 prosenttisesti kuntien talouteen negatiivisesti leikkausta vastaavalla määrällä. Tämä on täysin, mutta kääntäen, verrannollinen kunnille säädettäviin lisävelvoitteisiin, joihin liittyy 100 prosentin valtionosuuslisäys rahoitusperiaatteen mukaisesti.  

Esitetyt leikkaukset ovat ristiriidassa myös valtionosuuslain keskeisten tavoitteiden kanssa, sillä ne heikentävät kuntien kykyä järjestää lakisääteiset peruspalvelut yhdenvertaisesti ja kaventavat rahoitusperiaatteen toteutumista. Leikkaukset kohdistuvat suoraan kuntien yleiskatteiseen rahoitukseen tilanteessa, jossa palvelujen kustannuskehitys, investointitarpeet ja talouden suhdanneherkkyys ovat jo lisänneet kuntatalouden epävarmuutta. Helsingissä valtionosuudet muodostavat merkittävän osan toimintakulujen rahoituksesta, ja samanaikaiset investointitarpeet esimerkiksi koulu- ja päiväkotirakennuksiin sekä kaupunki-infraan edellyttävät vakaata tulorahoitusta. Valtionosuuksien vähentäminen kaventaa mahdollisuuksia rahoittaa palveluja ja investointeja tulorahoituksella, lisää lainanottotarpeita ja johtaa velan kasvuun. 

Valtiovarainministeriö pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta. Lausunto tulee antaa 28.8 mennessä.  

Vuonna 2027 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävän indeksikorotuksen vaikutusta rajoitettaisiin 2,8 prosenttiyksiköllä osana valtion talouden sopeutustoimia. Tämä tarkoittaisi 93 miljoonan euron vähennystä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vuodesta 2027 alkaen. Vähennys toteutettaisiin alentamalla valtionosuusprosenttia 0,76 prosenttiyksiköllä vuoden 2026 tasosta. Valtionosuusprosentin kautta toteutettuna vaikutus olisi kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.  

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vuodesta 2026 alkaen pysyväksi päätetyn 75 miljoonan euron vähennyksen kohdentamistapaa jatkettaisiin vuonna 2026 toteutetun kohdentamistavan mukaisesti. Vähennys olisi prosentuaalisesti yhtä suuri osuus kunkin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta siten, että vähennysten yhteismäärä on 75 miljoonaa euroa. Vähennystä ei kuitenkaan kohdennettaisi kuntiin, joiden peruspalvelujen valtionosuus ennen vähennystä on nolla euroa tai negatiivinen.  

Lisäksi lakiin tehtäisiin eräitä teknisluonteisia muutoksia.  

Esitys liittyy valtion vuoden 2027 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lausunnoilla oleva esitysluonnos on tarkoitus liittää osaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain niin sanottua vuosimuutoslakia, jolla säädetään valtionosuusprosentista vuodelle 2027. Ehdotus valtionosuusprosentiksi ei sisälly tähän esitysluonnokseen, koska se tarkentuu vastaa syksyllä 2026 tehtävämuutosten ja kustannustenjaon tarkentuessa. 

Lausunto on valmisteltu kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolla. 

Hallintosäännön 9 luvun 1 §:n 7 kohdan mukaan pormestari tekee esityksiä ja antaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä lausuntoja sekä huolehtii näihin rinnastettavista muista tehtävistä, jollei asiaa sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Ottaen huomioon esitettyjen muutosten luonteen, ei asiaa ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi eli pormestari on siten toimivaltainen antamaan lausunnon.