Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-437-1-14, Seurasaarentie 15, Meilahti, Museovirasto

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Museoviraston tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Museovirasto

PL 913

00101 Helsinki 

Y-tunnus: 0292559–2

Yhteyshenkilö: Jani Puhakka jani.puhakka@museovirasto.fi

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 15. kaupunginosassa (Meilahti), osoitteessa Seurasaarentie 15 kiinteistöllä 91–437–1–14. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki. Museovirasto vuokraa osaa kiinteistöstä. 

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 7.7.2027 Helsingin kaupungin kirjaamoon.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Museovirasto, Seurasaari, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 25.6.2026, EnviPro Oy.

Ilmoitusta on täydennetty 16.7.2026, 22.7.2026 sekä 23.7.2026 ja 26.8 tarkennuksilla ilmoitusalueen rajauksesta, alueen pintamateriaaleista sekä puhdistustavoitteista. 

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistamiset

Seurasaaren Museoviraston vuokraamille alueille on aiemmin annettu päätökset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta (93 § 11.10.2024, HEL 2024-011416, ja 73 § 9.7.2024 HEL 2024-007399 

Ilmoituksen sisältö

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kohde sijaitsee Helsingin kaupungissa, Länsi-Helsingissä, Meilahden eteläpuolella osoitteessa Seurasaarentie 15.

Helsingin kaupunki omistaa Seurasaaren alueen. Osa saaresta on vuokra-aluetta, jolla päävuokralaisena on joko Museovirasto tai Senaattikiinteistöt. Seurasaaren ulkomuseon museoesineet (rakennukset) pihoineen sijaitsevat pääosin Museoviraston vuokraamalla alueella.

Seurasaari on perustettu kansanpuistoksi vuonna 1889. Edelleen toiminnassa oleva ulkoilmamuseo on perustettu alueelle vuonna 1909, mistä lähtien Seurasaareen on sijoitettu museorakennuksia.

Saarella sijaitsevan ulkoilmamuseon alueella sijaitsee useita vanhoja rakennuksia, jotka ovat pääosin puurakenteisia.

Kulkuväylät sijaitsevat ympäri Seurasaarta ja ne ovat pääosin kivituhka- ja hiekkapäällystettyjä väyliä, joilla moottoriajoneuvoilla ajo ei ole sallittua muutoin kuin huollon vuoksi.

Osassa kulkuväylistä pintamateriaali saattaa olla hyvinkin vanhaa, eikä sen alkuperästä ole tietoa.

Kohteen maaperässä sijaitsee sähkö-, viemäri- ja vesijohtoja.

Alla olevassa kartassa on esitetty ruskealla, harmaalla ja sinisellä kunnostusalueiden rajaukset. Keltaisella värillä on esitetty saaren rakennukset.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Rakennuksissa on käytetty pääasiassa erilaisia puunsuoja- ja kyllästysaineita sekä maaleja, joita on levitetty ruiskuttamalla ja sivelemällä. Rakennusmateriaaleista on tutkittu haitta-aineita kattavasti. Rakennusmateriaaleissa on todettu asbestipitoisia materiaaleja.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi 

Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartan perusteella alueen maaperä on suurilta osin kalliota (Ka) ja hiekkamoreenia (Mr). Saaren koillis- ja kaakkoisosissa rantaviivan läheisyydessä on paikoittain myös savea (Sa).

Kohteeseen tehtyjen maaperätutkimusten perusteella maaperä on hiekkaa, soraa ja silttiä, jonka alapuolella on kalliota tai savea.

Saarta ympäröi Itämeri. Alue ei sijaitse ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialueet Santahamina (0109103) sijaitsee noin 8,5 km kohteesta kaakkoon ja Puolarmetsä (0104902) noin 9,5 km kohteesta itään.

Kohdekiinteistölle tehtyjen maaperätutkimukset yhteydessä ei havaintoja pohjavedestä ole tehty.

Seurasaaressa sijaitsee herkiksi vesialueiksi luokiteltuja alueita, jotka ovat erityisen herkkiä pH:n muutoksille ja kohonneille kiintoaineen pitoisuuksille pienen vesimäärän, arvokkaan lajiston, virkistyskäytön tai luonnontilaisuuden takia. Seurasaarta ympäröivät merialueet ovat kalastuslupa-aluetta, eikä niille ole asetettu rajoituksia. Seurasaaren lampialueille on puolestaan asetettu rajoituksia koskien muun muassa kuhan ja meritaimenen pyyntiä. 

Haitta-aineita koskevat tiedot

Kohteella on tehty useita pilaantuneisuustutkimuksia. Alueella on todettu ylimmillään yli alemman ohjearvon pitoisuuksina bentso(a)pyreeniä, fluoranteenia sekä yli ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina arseenia, kuparia, lyijyä ja sinkkiä.

Tutkimusten perusteella esitetty arvio pilaantuneen alueen laajuudesta ja yksilöidyt massamääräarviot.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet 

Museovirasto huoltaa museorakennuksia ja koko toiminta-aluettaan jatkuvasti. Huoltojen ja kunnostusten yhteydessä on ajoittain tarpeen tehdä maarakennusta. Maamassojen vaihto rakennustöiden yhteydessä on todennäköistä ja haitta-ainepitoisuudet tulee ottaa huomioon kaivutöitä tehtäessä. 

Kunnostussuunnitelmassa liitteessä on esitetty kattava riskinarvio ja alla on esitetty yhteenveto riskinarvioista:

Ilmoituksessa on esitetty kunnostustavoitteeksi haitta-aineiden tavoitepitoisuuksia alueella eri maankäyttömuodoille alla olevien taulukoiden mukaisesti.

Tavoitepitoisuuksiksi esitetään piha- ja leikkialueiden sekä aukioiden pintamaassa (0–0,2 m) sekä viljelyalueilla kynnysarvoja tai alueellisia taustapitoisuuksia. Jos kasvillisuus sitoo maaperää ja estää pölyämistä, pintamaan paksuudeksi esitetään 0,1 m.

Ilmoituksen täydennyksessä todetaan, että Museoviraston vuokra-alueilla toteutetaan kunnossapitotoimia jatkuvasti, ja myös kasvipeitteisiä alueita korjataan niiden vaurioituessa. Esitetty 0,1 m kunnostustavoite on sellaisia alueita varten, joilla on jo kasvillisuutta. Leikkialueilla altistuminen ei ole päivittäistä.

Kynnysarvoa esitetään oleskelualueiden pintamaan tavoitepitoisuudeksi erityisesti sosiaalisten riskien hallitsemiseksi, koska haitta-aineet ovat herättäneet Seurasaaren työntekijöissä huolta. Lisäksi lasten altistuminen halutaan pitää mahdollisimman alhaisena.

Luonnontilaisilla alueilla altistumis- ja kulkeutumisreittien puuttumisen vuoksi pintamaan tavoitepitoisuudeksi esitetään ylempiä ohjearvoja.

Rakennusten alaisessa maaperässä ei haihtumattomille raskasmetalleille katsota olevan altistumisreittejä.

Rakennusten alaisessa maaperässä 0–0,2 m syvyydessä tavoitepitoisuuksiksi esitetään alempia ohjearvoja työntekijöiden altistumisen vähentämiseksi. Samoin kulkuväylillä pintamaan 0–0,2 m syvyydellä tavoitepitoisuudeksi esitetään alempia ohjearvoja. Ilmoituksen täydennyksessä on tarkennettu, että kulkuväylien pintamaa on pääasiassa kivituhkaa ja kivimursketta

Pohjamaan tavoitepitoisuuksiksi esitetään ylempiä ohjearvoja kaikilla maankäyttömuodoilla.

Millään Seurasaaressa todetuista haitta-aineista ei ole pohjamaasta merkittäviä altistusreittejä.

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus

Kunnostus toteutetaan massanvaihtona ensisijaisesti rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja aikataulussa. Kaivutyön yhteydessä eriasteisesti pilaantuneet ja/tai jätteelliset maat pidetään erillään. Kunnostustavoitteen ylittävät ja täyttöön kelpaamattomat haitta-ainepitoiset maa-ainekset kuljetetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Kohteessa pyritään kuitenkin hyötykäyttämään mahdollisimman paljon geoteknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvia kaivumassoja kaivantojen täytöissä.

Kohteen erityispiirteet huomioon ottaen massainvaihto kaivamalla ei ole aina mahdollista. Tällöin voidaan massanvaihto toteuttaa muilla tavoin, kuten suurtehoimuroimalla. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen aiheuttama riski voidaan poistaa ja altistusreitti katkaista myös eristämällä. Eristäminen voidaan tehdä joko peittämällä, jolloin kohteen maanpinta nousee, tai osittaisella kaivulla ja peittämisellä. Eristäminen voidaan toteuttaa maa-aineksilla tai kasvukerroksella, joka muutoinkin toteutettaisiin kohteeseen.

Kohteella on tarkoitus välivarastoida pieni erä maa-aineksia, arviolta 15 m3, joka kuljetetaan pois välivarastointiastian täyttyessä.

Välivarastoidut haitta-ainepitoiset maa-ainekset varastoidaan niin, ettei niistä muodostu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Välivarastointi toteutetaan esimerkiksi lavalla, joka peitetään kannella tai pressulla. Kun lava on täynnä, toimitetaan se vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä maa-ainesta. Maa-aineksia varastoidaan enintään 6 kuukautta yhtä erää/lavaa kohden.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kohteessa syntyviä kaivumassoja voidaan hyödyntää kiinteistön sisäisessä maarakentamisessa ja kaivantojen uudelleentäytöissä seuraavin reunaehdoin:

Mahdollisesti hyötykäytettävien maa-ainesten laatua valvotaan säännöllisin väliajoin otettavin seurantanäyttein. Hyötykäytettävät maa-ainekset sijoitetaan ensisijaisesti kaivantojen pohjille.

Veden tutkiminen ja käsittely

Maaperän tutkimustietojen perusteella arvioidaan, ettei kaivantoihin keräänny pohja- ja orsivesiä, sillä tutkimuksien aikaiset maanäytteet ovat olleet kuivia eikä aiemmin tehtyihin kunnostuskaivantoihin ole kertynyt ole kertynyt vettä.

Mikäli kaivantovesille muodostuu pumppaustarve, otetaan vesinäyte, josta tutkitaan kohteella maaperästä todetut haitta-aineet sekä kiintoaine. Ennen vesien poistamista pyydetään viranomaiselta lupa maastoon imeyttämiselle tai pyydetään lupa HSY:ltä viemäriverkostoon johtamiselle. Viemäriin johtamisessa noudatetaan HSY:n laatimia ohjeita. Jos kaivantoveden pitoisuudet eivät sovellu viemäriverkostoon tai maastoon, käytetään esimerkiksi imuautoa vesien poistamiseen.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostuksen aikana ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneen maaperän kunnostustöitä saatavilla olevan aiemman tutkimusaineiston, ennen kunnostusta kohteessa tehtävien lisätutkimusten tulosten ja kunnostuksen aikaisten seurantanäytteiden perusteella. Näytteitä otetaan sekä kaivannosta että välivarastolle kaivetuista massoista edustavasti. Pääsääntöisesti maanäytteistä analysoidaan alkuaineiden pitoisuudet XRF-kenttäanalysaattorilla ja tarvittaessa haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuuksia PID-kenttäanalysaattorilla.

Aistinvaraisten havaintojen ja kenttämittaustulosten perusteella valitaan näytteet laboratorioanalyyseihin. Osa kenttämittauksista, sekä ne haitta-aineet, joita ei kyetä kenttämittauksin tutkimaan, todennetaan laboratorioanalyysein. Laboratorioon toimitettavista seurantanäytteistä analysoidaan ne haitta-aineet, joita on kyseisellä kaivualueella todettu alemmat ohjearvotasot ylittävinä pitoisuuksina.

Kaivutöiden päätteeksi kunkin kaivannon seinämistä ja pohjamaasta otetaan kattavasti ja edustavasti jäännöspitoisuusnäytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa ne haitta-aineet, joita on kyseisellä kaivualueella todettu alemmat ohjearvotasot ylittävinä pitoisuuksina.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta 

Työaikaisten riskien hallinta on käsitelty tarkemmin kunnostussuunnitelmassa.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin 

Kunnostustyön aikana huolehditaan, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostusalueella tai sen lähistöllä oleskeleville, eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

Jos pilaantuneisuutta todetaan olennaisesti kohdekohtaisesti tehtyjä tutkimuksia laajemmalla alueella tai pitoisuudet ylittävät merkittävästi tässä suunnitelmassa huomioidut pitoisuudet, ilmoitetaan asiasta valvovalle viranomaiselle, ja sovitaan tarvittavista jatkomenettelyistä. Jos pilaantuneisuus jatkuu vuokra-alueen tai kunnostusalueen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta maanomistajalle.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi on käsitelty tarkemmin kunnostuksen yleissuunnitelmassa.

Puhdistustyön ajankohta 

Ensimmäiset kunnostustyöt on tarkoitus aloittaa syksyllä 2026 museon sulkeutumisen jälkeen. Muut kohteet ilmoitetaan erikseen.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö kuuli 22.7.2026 päivätyllä kirjeellä kiinteistön omistajaa ilmoitusasiakirjoista. Kiinteistön omistaja toimitti vastineensa 29.7.2026.

Maanomistajan lausunto

Helsingin kaupungin Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu toteaa 29.7.2026 päivätyssä lausunnossa Museoviraston pilaantuneen maan puhdistusilmoituksesta koskien kaupungin omistuksessa olevalla kiinteistöllä seuraavaa: Kohde on vuokrattu pitkäaikaisesti museo- ja kulttuuritoimintaan. Kunnostustavoitteita voidaan siten pitää tässä vaiheessa hyväksyttävänä. Vuokrasopimuksen päättyessä alue tulee kuitenkin puhdistaa vuokrasopimuksen mukaisesti siihen tasoon, että pilaantumisesta ei aiheudu lisäkustannuksia alueen rakentamiselle. Mikäli alueelle jää nyt tehtävän kunnostuksen jälkeen alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee ne puhdistaa vuokrasopimuksen mukaisesti vuokrauksen päättyessä.

Mikäli vuokra-alueella vuokra-aikana harjoitetusta toiminnasta aiheutunut pilaantuneisuus jatkuu vuokra-alueen ulkopuolelle, vastaa vuokralainen myös tämän puhdistamisesta. Mikäli pilaantuminen jatkuu vuokrattuna olleen kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta ilmoitettava tämän ulkopuolisen kiinteistön omistajalle ja haltijalle sekä sovittava näiden kanssa tarvittaessa toimenpiteistä.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta laadittava toimenpideraportti pyydetään toimittamaan myös maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle, jotta voidaan varmistua riittävästä tiedonkulusta maaperän tilan osalta. Raporttiin tulee liittää tiedot toteutuneesta massojen hyötykäytöstä.

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Museoviraston ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Seurasaaressa, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Alueen maaperän puhdistustavoitteina ovat ilmoituksessa esitetyt haitta-aineiden tavoitepitoisuudet kuitenkin niin, että piha- ja leikkialueiden pintamaan syvyydeksi katsotaan ylin 0,5 metrin maakerros. (YSL 135 §) 

2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §) 

3. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL  5, 12, 13 §)

4. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §) 

5. Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)  

6. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §) 

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

7. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

8. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyksien ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)

Puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

10. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

11. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. (JL 12, YSL 7, 16 §)

12. Huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aihettuamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

13. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää (JL 13 §)

14. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

15. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

16. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia esitetyn mukaisesti ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)

17. Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

18. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).

19. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

20. Kaivantoveden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 YSA 41 §)   

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

21. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida poikkeuksellisesti esitetyn mukaisesti peitetyllä ja tiiviillä lavalla korkeintaan kuusi kuukautta. Lava on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan, että siitä ei muodostu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

22. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13) 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella 

23. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 136 §)

24. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

25. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 16, 32, 136 §, JL 5,6,8, §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa 

26. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

27. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §) 

Tiedottaminen ja raportointi

29. Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

30. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle esitetyn mukaisesti puhdistustyön päättymisestä. 

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään. 

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Päätöksessä ja sen määräyksissä on otettu huomioon Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun antama lausunto.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. 

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. 

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu 

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä. 

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-6)

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Alueella on todettu ylimmillään yli alemman ohjearvon pitoisuuksina bentso(a)pyreeniä, fluoranteenia sekä yli ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina arseenia, kuparia, lyijyä ja sinkkiä.

Riskinarviossa on tunnistettu alueen maaperässä todettujen haitta-aineiden muodostamat riskit ja siksi alueille ja haitta-aineille on esitetty puhdistustavoitteita. 

Alueen pintamaalle on esitetty kunnostustavoitteet eri maankäytön muodoille. Tavoitteissa on esitetty pintamaan syvyydeksi 0,2 metriä, pois lukien pintamaat, joissa kasvillisuus sitoo maaperää, jossa pintamaan syvyys on määritetty 0,1 metriksi. Piha- ja leikkialueilla vähintään 0,5 metrin pilaantumattoman maan kerros on tarpeen, jotta varmistetaan, että lapset eivät pääse kosketuksiin pilaantuneeseen maaperään.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille ravintokasvien kautta. 

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta. 

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 7 ja 8)

Ympäristösuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Pilaantuneisuuden tutkimisella ja rajauksella varmistetaan, että maaperä on puhdistettu riittävästi. Kynnysarvo toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioinnissa. 

Puhdistamistyön lopputuloksen toteaminen (perustelut määräyksille 9 ja 10)

Maa-ainesten ja riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Ilmoituksessa ei ole esitetty tarkempaa suunnitelmaa jäännöspitoisuusnäytteiden ottamisesta. Määräyksessä esitetty näytteenottotiheys katsotaan tarpeelliseksi, jotta alueen jäännöspitoisuudet tulee selvitettyä riittävän tarkasti.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (perustelut määräyksille 11-12)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. 

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 13-17)

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana. 

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi seulomista tulee tehdä vain alueella, jolla on siihen lupa.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 18-20)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa. 

Vesien johtaminen voi aiheuttaa haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä. Näin ollen vain tutkitusti puhtaita vesiä voi johtaa pilaantumattomaan maaperään. 

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräyksille 21-22)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista. Kohteen kunnostustöistä syntyvät pilaantuneiden maiden määrät ovat vähäisiä ja niiden kuljettaminen välittömästi käsittely- tai loppusijoituspaikkaan ei ole ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista. Enintään kuuden kuukauden välivarastointi mahdollistaa maa-ainesten toimittamisen loppusijoitukseen täysinä kuljetuskuormina, mikä vähentää kuljetuksista aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Varastointiaikaa voidaan pitää hyväksyttävänä, kun välivarastointi toteutetaan määräyksen mukaisesti. 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelut 23-25)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyödynnettäväksi. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.

Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto. Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa.

Hyötykäyttösuunnitelman toimittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa ja jotta varmistetaan, ettei hyödyntäminen aiheuta haittaa ympäristölle- ja/tai terveydelle.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 26-27)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella. 

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 28-30)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa. 

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt puhdistamistoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 14, 16, 17, 27, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 § 

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 § 

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 § 

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 18.12.2025, 201 §) perusteella. 

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset 

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. 

Päätös on voimassa viisi vuotta. 

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.