Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 19 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan toimialalautakunta tai apulaispormestari voi ottaa lautakunnan käsiteltäväksi asian, jossa sen alainen toimielin tai viranhaltija on tehnyt päätöksen. Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari päätti 23.12.2025 § 20 ottaa ruotsinkielisen jaoston päätöksen 9.12.2025 § 50 kasvatus- ja koulutuslautakunnan käsiteltäväksi. Toimialalautakunnalla on asiaa käsitellessään sama toimivalta kuin sen alaisella viranomaisella on ollut. Käsiteltäväksi otettavassa asiassa lautakunta voi siten tehdä uuden päätöksen, pysyttää, kumota tai muuttaa aiemmin tehdyn päätöksen taikka palauttaa asian aiemmin päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on kokouksessaan 21.1.2025 § 4 päättänyt ruotsinkielisen esiopetuksen vähimmäisryhmäkoosta ja todennut, että helsinkiläisten lasten välinen yhdenvertaisuus edellyttää, että kunnalliset esiopetuksen toimipaikat tulee määrätä noudattaen poliittisesti yhdessä sovittua 14 lapsen vähimmäisryhmäkokoa.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päättää oman kieliryhmänsä osalta esiopetuksen järjestämispaikoista. Saman pykälän 2 momentin 4 kohdan nojalla jaosto päättää esiopetuksen toiminta-ajoista.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto on käsitellyt ruotsinkielisen esiopetuksen toimipaikoista ja vähimmäisryhmäkoosta toimintavuodelle 2026–2027 kokouksessaan 9.12.2025 ja päättänyt esittelijän ehdotuksesta poiketen seuraavasti:

Jaosto päätti, että kunnalliset ruotsinkieliset esiopetuspaikat perustetaan, jos ryhmän koko on vähintään 14 lasta, lukuun ottamatta tilanteita, joissa ensimmäisestä haetusta yksiköstä seuraavaan yksikköön on yli 3 km:n etäisyys. Tällaisissa tapauksissa perustetaan myös 12 lapsen lapsiryhmiä esiopetuksen saatavuuden varmistamiseksi lähipalveluna. Valtioneuvoston asetuksen varhaiskasvatuksesta mukaan päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on varhaiskasvatuslain mukainen ammatillinen kelpoisuus enintään seitsemää kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Mikäli esiopetuksen toimipaikan vähimmäisryhmäkoko yllä olevissa tapauksissa olisi 12 lasta, aiheuttaisi tämä lisäkustannuksia, joihin ei ole varauduttu.

Esiopetuksen järjestämisen edellytyksenä kunnallisessa toimipaikassa on, että vähimmäisryhmäkoko täyttyy. Vähimmäisryhmäkoko on 14 laskennallista esiopetuspaikkaa. Vähimmäisryhmäkoko takaa lapselle riittävän vertaisryhmän ja henkilöstömitoituksen tarkoituksenmukaisen toteutumisen. Esiopetuksen toimipaikoissa tulee tavoitella sitä, että vähimmäisryhmäkoko täyttyy elokuussa esiopetuksen alkaessa.

Esiopetuksen toimipaikan sijainti suhteessa alkuperäisen toimipaikan sijaintiin, ei kerro toimipaikan saavutettavuudesta asiakasperheeseen nähden ja siten lähipalvelun toteutumisen mittaaminen toimipaikkojen keskinäisillä etäisyyksillä ei ole tarkoituksenmukaista. Esiopetuksen oppilaaksi ottamisen perusteissa määritellään esiopetuspaikan osoittamisesta lapsen kotiosoitteen mukaiselta esiopetuksen oppilaaksiottoalueelta. Lapset voivat myös joutua eriarvoiseen asemaan keskenään esiopetuspaikkojen ryhmäkokojen ollessa erisuuruisia. On huomioitava esiopetuksen tarjoama riittävä vertaisryhmä, lakisääteisen henkilöstömitoituksen tarkoituksenmukainen toteutuminen ja kouluun jatkamisen tuki.

Pienemmät ryhmäkoot kasvattavat toimialan kustannuksia henkilöstökustannusten, vuokrien ja toimintakulujen osalta, eikä niihin ole talousarviossa ja tulosbudjeteissa varauduttu.

Jaostossa asian esittelijä jätti eriävän mielipiteen: esittelijä katsoo, että päätös olisi tullut tehdä esityksen mukaisesti.

Ruotsinkielisen esiopetuksen toimintapaikat lukuvuonna 2026–2027

Lukuvuonna 2026–2027 ruotsinkielistä esiopetusta järjestetään 18 toimipaikassa. Lisäksi esikouluopetusta vaativan tuen lapsille on järjestetty ostopalveluna. 1.8.2025 lähtien ruotsinkielinen peruskoulu Zacharias Topeliusskolan vastaa esiopetuksen järjestämisestä perusopetuslain (1090/2024) 4 a § mukaisesti HUS in toiminta-alueella ruotsinkielisille oppilaille, jotka ovat Helsingin erikoissairaanhoidon potilaita.

Esiopetuspaikkojen määrä perustuu kunnallisessa ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa olevien ja oppilaaksiottoalueella asuvien vuonna 2020 syntyneiden lasten määrään. Lisäksi on huomioitu yksityisessä ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa olevien ruotsinkielisten lasten määrä, sekä ennuste Helsingissä ruotsinkielisiksi rekisteröidyistä lapsista.

Helsingissä esiopetusta järjestetään sekä päiväkodeissa että kouluissa. Esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa (628/1998). Mikäli esiopetusta järjestetään päiväkodissa, noudatetaan myös varhaiskasvatuslakia (540/2018). Kaupunki on jaettu oppilaaksiottoalueisiin ja kullakin alueella sijaitsee peruskoulu. Esiopetus noudattaa perusopetuksen oppilaaksiottoalueita ja kullakin oppilaaksiottoalueella voi sijaita yksi tai useampi esiopetuspaikka. Jokaiselle esiopetuksen toimipaikalle on määritelty yhteistyökoulu. Näin varmistetaan, että yhteistyö lähikoulun kanssa toteutuu ja vahvistuu. Lapsen opinpolku on siten myös huoltajille selkeä ja ennakoitava, ja palveluverkko on mahdollisimman pysyvä.

Lapselle osoitetaan esiopetuspaikka johonkin lapsen oppilaaksiottoalueen esiopetusryhmistä. Oppilaaksiottoalue määräytyy lapsen kotiosoitteen mukaan. Esiopetuspaikkaa osoittaessa lähtökohtana on kasvatus ja koulutuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston hyväksymät esiopetukseen ottamisen perusteet 1.1.2026 alkaen (4.11.2025 § 37). Esiopetuspaikkaa osoittaessa tavoitteena on varmistaa jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetuksen lähikouluun. Esiopetusryhmät muodostetaan perusopetuslain ja varhaiskasvatuslain mukaisesti.

Alueen esiopetus on suunniteltava kokonaisvaltaisesti tarkoituksenmukaiseksi sekä pedagogisesta että taloudellisesta näkökulmasta. Järjestämällä esiopetusta niin, että siirtyminen perusopetukseen tapahtuu mahdollisimman vähäisellä toimipaikan vaihdolla, lapsen ja oppilaan yhtenäinen opinpolku vahvistuu.

Yhdenvertaisuus kieliryhmien välillä

Esiopetusryhmät muodostetaan vuosittain perusopetuslain ja varhaiskasvatuslain mukaisesti. Toimialalla arvioidaan vuosittain riittävä ja tarkoituksenmukainen esiopetuspaikkojen määrä, hyödyntäen alueen väestöennustetta sekä tietoa jo varhaiskasvatuksessa olevien, esiopetukseen siirtyvien lasten määrästä. Ruotsinkielistä esiopetusta annetaan pääsääntöisesti koulujen tiloissa.

Kunnallisessa toimipaikassa järjestettävässä sekä ruotsin- että suomenkielisessä esiopetuksessa vähimmäisryhmäkoko on 14 esiopetukseen osallistuvaa lasta. Tämä ryhmäkoko koskee myös kuluvaa toimintavuotta 2025–2026 (21.1.2025, § 4). Vähimmäisryhmäkoko takaa lapselle riittävän vertaisryhmän, jossa hän voi muodostaa vertaissuhteita. Kaikilla lapsilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet saada laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta kieliryhmästä riippumatta. Lapsen kuuluminen ryhmään tukee siirtymistä perusopetukseen. Yhdenmukaiset kriteerit vähimmäisryhmäkoosta varmistavat, että esiopetuksen laatu pysyy korkeana kaikissa kieliryhmissä. Toiminnan määrärahat jaetaan samojen kriteerien mukaisesti kieliryhmästä riippumatta. Vähimmäisryhmäkoko voi alittua maantieteellisistä erityissyistä, jos esiopetuksen toimipaikat ovat hankalien kulkuyhteyksien päässä tai mikäli esiopetuksen toimipaikat eivät tue lapsen opinpolkua. Esiopetusta voidaan antaa pienemmässä ryhmässä myös silloin, jos lapsi saa perusopetuslain mukaista lapsikohtaista tukea.

Esiopetuksen järjestäminen Helsingissä

Helsingissä esiopetusta annetaan enintään 190 toimintapäivänä ja enintään 760 tuntia toimintavuodessa. Esiopetuksessa noudatetaan koulujen työaikaa lukuvuonna 2026–2027, mutta esiopetusta ei anneta lauantaisin. Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika on neljä tuntia klo 8.30–13.30 välillä. Esiopetukseen sisältyvät ateriat ovat osa opetusta ja kasvatusta esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti, ja ne otetaan huomioon osana esikouluopetuksen toimintaa ja laajuutta.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on määrittänyt suomenkielisen esiopetuksen toimipaikat ja vähimmäisryhmäkoon lukuvuodelle 2026–2027 kokouksessaan 28.10.2025.

Lapsivaikutusten arviointi

Esiopetusta järjestetään jokaiselle helsinkiläiselle lapselle vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Esiopetuksella on tärkeä merkitys lapsen itsetunnon, sosiaalisten taitojen sekä matemaattisten ja kielellisten valmiuksien vahvistamisessa. Esiopetuksessa lapsi saa kokemusta ryhmään kuulumisesta sekä merkityksellisten vertaissuhteiden muodostamisesta. Lapsen yhtenäistä opinpolkua tuetaan esiopetuksessa yhteistyössä koulun kanssa. Esiopetus ja perusopetus laativat vuosittain yhteisen oppimisen suunnitelman, jossa kuvataan esiopetuksen ja alkuopetuksen välistä yhteistyötä. Mikäli lapsen tuen tarve edellyttää, esiopetusta voidaan järjestää myös muualla kuin lapsen oppilaaksiottoalueella.

Helsingin kaupunki tarkistaa jatkuvasti palveluverkkoaan varmistaakseen, että pedagoginen toiminta on laadukasta, tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta. Kasvatus- ja koulutuspalvelujen tarvetta ja riittävien paikkojen saatavuutta seurataan säännöllisesti alue- ja kaupunkitasolla. Palveluverkon suunnittelussa on otettu huomioon olemassa oleva ja rakenteilla oleva tilakapasiteetti. Helsingin kaupungin strategisen tavoitteen mukaan toimintaa tulee harjoittaa taloudellisesti vastuullisella tavalla. Sen mukaisesti on toivottavaa, että olemassa olevat tilat ja toimipaikat hyödynnetään täyteen potentiaalinsa. Vähimmäisryhmäkoolla varmistetaan, että tarkoituksenmukaisia ryhmiä muodostuu, mikä mahdollistaa taloudellisesti kestävän henkilöstösuunnittelun ja mitoituksen. Henkilöstöresurssien huolellisella suunnittelulla taataan, että esiopetus vastaa sekä lasten että yhteiskunnan tarpeisiin, mikä puolestaan luo hyvän pohjan lasten tulevalle oppimiselle ja kehitykselle.

This decision was published on 27.01.2026

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.