Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää Kesäsetelin laajentamista kannatettavana tavoitteena. Kesäsetelin käyttöä ei kuitenkaan ole mielekästä laajentaa koko toisen asteen ikäluokalle. Koska tällä toimintamallilla pyritään edesauttamaan ensimmäisiä kesätyökokemuksia, on mielekkäintä kohdentaa Kesäseteli peruskoulun päättäville sekä toisen asteen ensimmäisen vuoden opiskelijoille.

Kesätyösetelin kohderyhmää voidaan vuonna 2026 laajentaa yhden ikäluokan verran, jolloin sen kohderyhmää kuuluvat helsinkiläiset 9.-luokan oppilaat sekä toisen asteen koulutuksen ensimmäisen lukuvuoden oppilaat. Kesäsetelin laajentaminen koskemaan yhtä ikäluokkaa laajemmaksi aiheuttaa vuosittain noin 480 000 euron kustannukset. Tämä määräraha varataan toimialan talousarvioon vuodelle 2026.

Helsingin kaupungin Kesäseteli on osoittautunut vaikuttavaksi välineeksi nuorten ensimmäisten työkokemusten tukemisessa ja työelämätaitojen kehittämisessä. Sen avulla monet nuoret saavat mahdollisuuden tutustua työelämään matalalla kynnyksellä, mikä vahvistaa heidän itseluottamustaan ja tukee jatkopolkuja kohti opintoja ja tulevaa työuraa. Vuonna 2025 kaikki helsinkiläiset 9.-luokkalaiset sekä TUVA-luokkien opiskelijat (alle 18-vuotiaat) olivat oikeutettuja Kesäseteliin.

Kesäsetelin kohderyhmä oli vuosina 2022–23 nykyistä laajempi ja kohderyhmään kuuluivat myös toisen asteen ensimmäisen vuoden opiskelijat. Tällöin toisen ikäryhmän rahoitus perustui tuolloin koronapalautumisen määrärahoihin. Vuosina 2022 ja 2023 kesäsetelihakemuksista ja käytetyistä Kesäseteleistä yli 60 % olivat 9. luokkalaisia.

Kesäseteli mahdollistaa kesätyön monelle nuorelle, sillä suurin osa työnantajista (yli 60 %) eivät palkkaisi kesätyöntekijää ilman Kesäseteliä. Kesäseteli korvauksen saamiseksi edellytetään vähintään 60 tuntia töitä ja vähintään 500 euroa palkkaa, jos alan työehtosopimus ei edellytä korkeampaa palkkatasoa. Kaupunki korvaa Kesäsetelin perusteella nuoren palkasta 350 euroa työnantajille. Nuoren täyttäessä 17-vuotta, myös työeläke ja muut maksut vaikuttavat nuoren nettopalkkaan.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että lakia nuorista työntekijöistä ja työehtosopimuksia noudatetaan Kesäsetelillä tuetuissa työsuhteissa. Useissa työehtosopimuksissa löytyy erillisiä määräyksiä nuorten, koululaisten sekä harjoittelijoiden palkkauksesta. Toisen ja kolmannen opiskeluvuoden ammattiopiskelijoille tulisi siis maksaa Kesäsetelin reunaehtoja korkeampaa palkkaa. Työnantajan tulee ottaa huomioon myös kesätyöntekijän koulutus ja aikaisempi työkokemus. Kokemukseen vaikuttavat myös tehdyt työtunnit. Tästä syystä Kesäsetelin kohderyhmän laajentaminen toisen asteen ensimmäistä vuotta laajemmalle joukolle on tavoitteena ongelmallinen: vanhemmille ja kokeneemmille nuorille tulee maksaa korkeampaa palkkaa kuin ensimmäistä työkokemustaan hakeville peruskoulunsa päättäville, tai alaikäisille toisen asteen ensimmäisen vuoden opiskelijoille.

Kesäsetelin kustannukset nousisivat kohderyhmän laajennuksen myötä. Kohderyhmänä ovat peruskoulun 9. luokan oppilaat sekä TUVA-koulutuksessa (valmentava koulutus) olevat alle 18-vuotiaat. Kesäsetelin arvo on 350 euroa. Nuoria per ikäluokka (15–17-vuotiaat) keskimäärin noin 6 400 nuorta, korvaus työantajalle 350 euroa/Kesäseteli. Kolmesta ikäluokasta, joilla 30 % käyttöaste tulisi maksaa 2 044 800 euroa työnantajakorvauksissa. Kesäseteli kustannukset nousivat kohderyhmän laajennettuna kaikkiin alle 18-vuotiaisiin merkittäväksi. Mikäli myös käyttöaste nousisi, olisi kustannukset liikaa esim. joka 10 % nousua käyttöasteessa, tarkoittaa 227 200 euroa vuodessa lisäkustannusta.

Helsingin Kesäsetelin käyttö on pyritty tekemään nuorelle sekä myös työnantajalle selkeäksi sähköisellä haulla, ilman velvoitetta löytää työpaikka ensin, tai kilpailla rajoitetusta kesäsetelimäärästä muiden kanssa kuten monessa muissa kunnissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta haluaa pitää kiinni kaikkien kohderyhmän kuuluvien nuorten oikeudesta Kesäseteliinsä.