Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt 20.3.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen lukiokoulutuksen päällikön 17.3.2026 tekemästä päätöksestä (4 §), jolla lukiokoulutuksen päällikkö on ottanut Sibelius-lukioon filosofian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon lehtorin virkaan **********

Lukiokoulutuksen päällikkö on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoineista 14.4.2025 tekemän päätökseen (§ 45) perustuen opettajan ottamisesta vakinaiseen virkasuhteeseen päättää lukiokoulutuksen päällikkö.

Hakuprosessista

Sibelius-lukioon sijoitettu filosofian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon lehtorin virka on ollut avoinna 5.1.2026 - 20.1.2026 Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä muissa Helsingin rekrytointikanavissa.

Määräajassa hakemuksen jätti 41 hakijaa, joista vaadittu kelpoisuus oli 17 hakijalla. Yksi hakija vetäytyi rekrytoinnista. Henkilökohtaiseen haastatteluun valittiin viisi hakijaa.

Muodollisen kelpoisuusvaatimuksen lisäksi hakuilmoituksella ilmoitettiin luettavan eduksi erityisopettajakelpoisuuden sekä kokemuksen erityistehtävälukiossa työskentelystä.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan oikaisuvaatimuksen tekijän hakemuksen tarkastelua ja että lautakunta ottaa harkittavakseen valinnan. Oikaisuvaatimuksen mukaan pätevyyden ja kokemuksen osalta on ohitettu hakija ja valinta on kohdistunut ilmeisesti muista syistä valittuun. Oikaisuvaatimuksen mukaan
pätevyyden, kokemuksen ja yleisen sopivuuden kannalta ei siis ole puutteita vaan pikemmin ansioita, joita tulisi vielä harkita ja huomioida valintaprosessissa

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksen perusteluissa pidetään yhtenä kriteerinä kokemusta erityistehtävälukiosta. Koska tehtävään kuitenkin haetaan tiettyjen aineiden pätevää aineenopettajaa, tätä ei voi pitää riittävän hyvänä perusteena valinnassa. Valintaprosessin tarkastelua uudelleen ja mahdollisimman huolellisesti voi pitää oikeutettuna, että hakijoiden tasapuolinen kohtelu tulee huomioiduksi.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädännöstä

Lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44).

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, jäljempänä myös kelpoisuusasetus) 10 §:n 1 momentin mukaan lukion aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;

3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Edellä mainitun säännöksen 2 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Asian arviointi

Tehtävään valittu on toimittamansa hakemuksen mukaan koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on suorittanut filosofiasta 80 opintoviikon laajuiset opinnot, uskonnosta 60 opintopisteen ja elämänkatsomustiedosta 37 opintoviikon laajuiset opinnot. Lisäksi hän on suorittanut 60 opintopisteen erilliset erityisopettajan opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Hän täyttää siten tehtävän muodollisen kelpoisuusvaatimuksen. Hänellä on virkaan sisältyvien oppiaineiden osalta työkokemusta noin 21 vuotta. Valitulla on lisäksi hakuilmoituksella eduksi luettavaksi seikaksi ilmoitettu erityisopettajakelpoisuus sekä kokemusta erityistehtävälukiosta.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on toimittamansa hakemuksen mukaan filosofian tohtori oppiaineesta filosofia, filosofian lisensiaatti oppiaineesta yleinen kirjallisuustiede sekä teologian maisteri. Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Hän on suorittanut tutkinnon pääaineena filosofiasta 240 opintopisteen laajuiset opinnot, elämänkatsomustiedosta erillisenä arvosanana 35 opintoviikon laajuiset opinnot. Hänellä on noin 24 vuoden työkokemus virkaan sisältyvien oppiaineiden osalta. Hänellä ei ole hakuilmoituksella eduksi luettavana seikkana ilmoitettua erityisopettajan kelpoisuutta tai kokemusta erityistehtävälukiosta.

Liitteenä olevan lukiokoulutuksen päällikön lausunnon mukaan kokemus erityistehtävälukiossa työskentelystä luettiin eduksi, koska lukion erityistehtävä vaikuttaa paljon myös yleisaineiden opetukseen.

Oikaisuvaatimuksen tekijä kutsuttiin haastatteluun. Liitteenä olevan lausunnon mukaan henkilökohtaisessa haastattelussa kaikille hakijoille esitettiin samat kysymykset. Valintapäätöksen mukaan haastattelussa esiin tuodut ajatukset opettajuudesta ja erityisopetuksen kehittämisestä puolsivat valitun valintaa. Liitteenä olevan lukiokoulutuksen päällikön lausunnon mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä ei haastattelussa osoittanut ymmärrystä erityisopetuksen toteuttamisesta lukiossa.

Lukiokoulutuksen päällikön tekemän päätöksen mukaan valitun valintaa puolsi pitkän työkokemuksen lisäksi työkokemus erityistehtävälukiosta sekä hakuilmoituksella eduksi luettu erityisopettajakelpoisuus sekä haastattelussa ilmenneet seikat.

Työnantajalla on laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Harkintavalta ilmenee muun muassa viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava. Ansioita arvioitaessa on otettava huomioon viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja muut etukäteen vahvistetut valintaperusteet sekä konkreettiset tehtävät. Työnantajalla on näissä rajoissa oikeus painottaa hakijoiden joukosta sellaisia ansioita, joiden se katsoo parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista. Lukiokoulutuksen päällikön tekemän päätöksen mukaan työkokemuksen, koulutuksen sekä haastatteluista ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen on ollut valitulla hakijalla.

Esittelijä toteaa, kuten päällikön lausunnossa ja päätöksessäkin on todettu, että valinta on perustunut kokonaisharkintaan. Kokonaisharkinnassa arvioidaan, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista on taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto huomioon ottaen parhaat edellytykset hoitaa virkaa. Esittelijä katsoo lukiokoulutuksen päällikön valinneen kokonaisarvion perusteella ansioituneimmiksi arvioimansa hakijan kyseiseen haettavana olleeseen virkasuhteiseen tehtävään.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Lukiokoulutuksen päällikkö on harkintansa mukaan voinut valita koulutuksen, työkokemuksen ja haastattelussa ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella parhaiten tehtävään soveltuvaksi arvioimansa hakijan. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että lukiokoulutuksen päällikkö olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun, lukiokoulutuksen päällikön päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

This decision was published on 12.05.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.