Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Amanda Pasanen ja 26 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin kaikissa uusissa asemakaavoissa ja suunnitteluperiaatteissa on arvioitava alueellisen viherkertoimen avulla alueiden nykyiset sekä suunnitelmien myötä syntyvät tai olevat luonnon monimuotoisuuden ja ilmastoviisauden arvot ja tuotava nämä päätöksentekijöiden tietoon. Lisäksi esitetään, että pyrkimyksenä tulisi uusissa kaavoissa tai suunnitelmissa olla, että alueellisen viherkertoimen arvot eivät laske nykytilasta, vaan uusien suunnitelmien on aina lähtökohtaisesti vahvistettava luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoviisautta. Aloite on liitteenä.

Tavoiteltujen hyötyjen saavuttaminen suunnittelussa ja resurssitehokkuus edellyttävät menetelmän jatkokehittämistä sekä sen hallittua ja vaiheistettua käyttöönottoa. Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa menetelmän pilotointia jatketaan erikseen määritellyissä suunnitteluhankkeissa. Samanaikaisesti käynnistetään jatkokehityshankkeen suunnittelu menetelmän keventämiseksi ja osittaiseksi automatisoimiseksi.

Alueellisen viherkertoimen edellyttämien selvitysten työmäärät ovat olleet noin 180 työtuntia selvitystä kohden, mikä vastaa kustannuksina keskimäärin noin 10 000–15 000 euroa. Hyväksymiskäsittelyyn tuodaan vuosittain noin 50–60 asemakaavaa, jolloin kokonaiskustannuksesta muodostuu käyttötalouden näkökulmasta merkittävä. Asemakaavoituksen noin 1,2 miljoonan euron kokonaisbudjetista selvitykset veisivät noin 0,5–0,9 miljoonaa euroa per vuosi. Osayleiskaavat ovat laajoja kokonaisuuksia, joten kustannus per osayleiskaava on moninkertainen asemakaavoihin verrattuna. Menetelmän käyttöönotto aiheuttaa olennaisia lisäresurssitarpeita ja työllistämisvaikutuksia, sitoen kustannuksia muiden tarvittavien selvitysten teettämiseltä. Koska käyttötaloudessa on käytössä rajallinen selvitysresurssi, viherkertoimen edellyttämillä selvityksillä olisi myös merkitystä kaavoituksen aikatauluihin.

Aloitteesta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto.

Kaupunginhallitus edellyttää, että muun muassa alueellisen viherkertoimen mahdollistama luonnon monimuotoisuuden heikennysten ja luonnon monimuotoisuuden lisäysten numeerinen hahmottaminen tuodaan mahdollisimman pian osaksi kaikkia alueellisesti merkittäviä kaavahankkeita ja suunnitelmia lisäten näin sekä suunnittelijoiden että päätöksentekijöiden ymmärrystä kaupunkikehityksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen.

Tämä on olennaista, koska kaupunki on sitoutunut pysäyttämään luontokadon Helsingissä vuoteen 2030 mennessä, minkä jälkeen luonnon monimuotoisuuden tulisi kaupungin sisällä kasvaa. Myös uuden alueidenkäyttölain esitys edellyttää, että luonnon monimuotoisuus huomioidaan kaavoituksen eri tasoilla aiempaa tarkemmin.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.