Ryhmäaloite, Vas, psykiatristen osastohoitopaikkoamäärien lisääminen
Gruppmotion av Vänsterförbundets fullmäktigegrupp om att öka antalet vårdplatser inom psykiatrisk avdelningsvård
Beslut
Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Vänsterförbundets fullmäktigegrupp föreslår i sin motion att staden
- ökar antalet vårdplatser inom psykiatrisk avdelningsvård
- förbinder sig till att öka antalet vårdplatser inom psykiatrisk avdelningsvård i förhållande till befolkningsutvecklingen
- utvecklar den psykiatriska öppenvården så att vården också kan svara mot allvarligare psykiatriska sjukdomar
- utreder om jouren avvisar patienter i alltför dåligt tillstånd, till exempel dem som lider av akut självdestruktivitet, utan remiss till avdelningen
- utreder om patienter skrivs ut för tidigt
- satsar på vården av självdestruktiva patienter och vårdens kontinuitet.
Motionen finns som bilaga 1.
Psykiatrisk avdelningsvård
Staden ser till att de som behöver mer intensiv psykiatrisk vård och övergripande vård får detta och har möjligheten att leva ett människovärdigt liv. Tillgången till öppenvård, avdelningsvård och mellanformstjänster inom den specialiserade psykiatriska vården är säkerställd med hänsyn till servicebehovet och folkmängden.
Helsingfors specialiserade psykiatriska vård har 175 psykiatriska vårdplatser. Sjukhusvården ordnas på Aurorasjukhuset. Vid behov tas patienter in för sjukhusvård på extra vårdplatser. På sjukhuset vårdas vuxna patienter från olika diagnosgrupper som är i behov av psykiatrisk vård. En del av patienterna genomgår vård oberoende av sin vilja. Varje år vårdas cirka 25 000 olika patienter inom den psykiatriska öppenvården och cirka 2 000 olika patienter på sjukhuset.
Sektorn följer noga hur kapaciteten inom den psykiatriska avdelningsvården räcker till. Den genomsnittliga beläggningsgraden på avdelningarna, 88,5 procent, har legat på en jämn nivå under de senaste åren. Under januari–mars 2026 har den genomsnittliga beläggningsgraden varit 86,9 procent. Den optimala beläggningsgraden ligger på 80–90 procent. Patienten får omedelbart tillgång till akut avdelningsvård om den medicinska bedömningen av patientens vårdbehov visar att det krävs. Det finns inga köer till sjukhusvård.
En del av den specialiserade psykiatriska vården ordnas av HUS-sammanslutningen (HUS) i enlighet med organiseringsavtalet. På grundval av ett arbetsfördelningsavtal som uppdateras årligen ordnar HUS åt Helsingfors stad regionalt centraliserade psykiatriska tjänster avsedda för särskilda grupper för hela befolkningen inom HUS-området samt tjänster som kompletterar Helsingfors stads specialiserade psykiatriska vård. HUS ordnar avdelningsvård bland annat för patienter med ätstörningar, personer med svenska som modersmål, döva, hälso- och sjukvårdspersonal och äldre. Varje år vårdas cirka 400 vuxna Helsingforsbor inom HUS psykiatriska avdelningsvård.
Utvecklingen av antalet avdelningsplatser
Inom den psykiatriska sjukhusverksamheten inleddes under våren 2016 ett arbete med att utveckla vårdkonceptet för patienter med psykos så att det bättre motsvarar patienternas behov. Detta skedde genom att omvandla vårdplatser inom dygnet runt-avdelningsvård till boenderehabiliterings- och dagavdelningsverksamhet, samtidigt som resurserna utökades för intensiv och mobil öppenvård för denna patientgrupp, i enlighet med den användningsplan som godkänts av social- och hälsovårdsnämnden 15.12.2015 (§ 375).
Efter ändringarna uppgick antalet platser på avdelningarna till 214. Bakgrunden till ändringen var ett behov av att förbättra förutsättningarna för rehabilitering och boende för patienter med psykos samt att få bukt med den oändamålsenliga efterfrågan på sjukhusvård och de därmed förknippade kostnaderna. Trots att processen för boendeservice effektiviserats väntade i genomsnitt cirka 40 patienter inom den psykiatriska sjukhusvården hela tiden på olika typer av stödboende. Det fanns en kö på cirka 200 personer till boendeenheter för klienter inom mentalvården. I siffran ingår både de som väntar på en boendeplats på sjukhuset och de som väntar på en boendeplats utanför sjukhuset.
Förändringsprocessen inom sjukhusverksamheten fortsatte i början av 2021 genom att 30 vårdplatser på psykiatriska avdelningar omvandlades till boendeplatser för rehabiliteringsklienter inom mentalvården. Efter förändringen uppgick antalet vårdplatser på de psykiatriska avdelningarna på Aurorasjukhuset till 184. Ändringen svarade för sin del på en utredning som stadsfullmäktige 10.6.2020 (§ 157) krävde om möjligheten att utarbeta en åtgärdsplan för hur köerna till boendeservicen för rehabiliteringsklienter inom mentalvården ska kortas ner innan avdelningsverksamheten flyttas till Dals samsjukhus.
Man planerade att flytta 175 avdelningsplatser inom Helsingfors psykiatri till Dals samsjukhus. Sjukhusvårdskapaciteten bedömdes vara tillräcklig med detta antal vårdplatser, och förändringen bedömdes inte minska Helsingfors förmåga att tillgodose behovet av akut psykiatrisk sjukhusvård. Förändringen ingick i åtgärdsplanen för att minska köerna till boendet för rehabiliteringsklienter inom mentalvården och gjorde det möjligt att utveckla boendeservicens verksamhet och effektivitet i enlighet med Helsingfors strategi.
Den 1 april 2023 minskades antalet avdelningsvårdplatser med nio (9) i enlighet med projektplanen för Dals samsjukhus. Den psykiatriska sjukhusverksamheten flyttar till Dal i maj 2027. Helsingfors psykiatri kommer att få tio (10) avdelningar i Dal med sammanlagt 175 vårdplatser samt ytterligare 12 extra platser som kan tas i bruk vid behov. Det maximala antalet platser är alltså 187.
Psykiatrisk vård över servicegränserna
Helsingfors ordnar social- och hälsovårdstjänsterna för sina kunder på ett integrerat sätt i enlighet med verksamhetsmodellen för centraler för hälsa och välbefinnande. Verksamhetsmodellen omfattar sektorsövergripande planering, genomförande och utvärdering av vården och servicen, där bland annat primärvården, psykiatrin, beroendetjänsterna, stödet för boendet, invandringstjänsterna, barnskyddet och andra socialtjänster deltar.
Den psykiatriska vården bygger på medicinska rön och de senaste nationella och internationella vårdrekommendationerna. Även vid de svåraste psykiatriska störningarna ska tyngdpunkten i vården och rehabiliteringen ligga på öppenvård. Psykiatriska patienter med ett särskilt stödbehov erbjuds allt mer dagavdelningsverksamhet (dagenhet inom tjänsterna för affektiva störningar) och intensifierade mellanformstjänster i hemmet. Sjukhusperioder är motiverade i särskilda situationer där patienten på grund av sin sjukdom tillfälligt inte klarar sig i öppenvården, inte ens med stöd av intensiva insatser, men även i sådana fall är målet med sjukhusvården att stabilisera situationen så att patientens rehabilitering kan fortsätta inom öppenvården och i den egna hemmiljön.
Under våren 2025 har en handbok för bedömning och vård av patienter med självmordsrisk tagits fram för psykiatripersonalen. Det centrala syftet med handboken har varit att stärka den professionella kompetensen, förbättra identifieringen av riskfaktorer och harmonisera vårdpraxis för att säkerställa patientsäkerheten. Bedömningen av självdestruktiviteten baseras på en medicinsk och klinisk bedömning. Enligt God medicinsk praxis-rekommendationerna kan de allra flesta patienter som har försökt begå självmord behandlas i öppenvården, vilket understryker vikten av en noggrann riskbedömning och en individuellt anpassad behandling i rätt tid. I vården tas hänsyn till patientens närstående och övriga nätverk, och dessa involveras i vården om patienten samtycker.
Den mobila öppenvården inom tjänsterna för affektiva störningar och psykostjänsterna kompletterar servicesystemet genom att erbjuda intensifierat stöd i situationer där traditionell öppenvård inte räcker till men sjukhusvård inte är nödvändig. Om självmordsrisken bedöms vara hög och patientens säkerhet inte kan garanteras i tillräcklig utsträckning genom öppenvård sker patientens akutvård på sjukhus.
I Helsingfors psykiatri har hänsyn även tagits till specialgrupper, som patienter med en hög våldsrisk. Polikliniken för specialvård utför uppsökande arbete och arbete hemma hos patienten, särskilt med patienter med dubbeldiagnos och andra högriskpatienter som har svårt att följa sin behandling. Den 5 maj i våras öppnade Helsingfors psykiatri en utvidgad avdelning för specialvård med 21 platser på Aurorasjukhuset för att ytterligare stärka kapaciteten för sjukhusvård och sjukhusrehabilitering av de patientgrupper som uppvisar de allvarligaste psykiatriska symtomen och är svårast att behandla.
Helsingfors psykiatri kommer även att ytterligare stärka samarbetet med beroendetjänsterna genom att erbjuda opioidberoende patienter möjligheten att fatta beslut om substitutionsbehandling och påbörja stödbehandling redan under sjukhusvården, så att övergången till opioidsubstitutionsbehandling sker smidigt när behovet av sjukhusvård har upphört. Framöver kommer även behandling av C-hepatit att erbjudas inom de psykiatriska sjukhustjänsterna.
Behovet av sjukhusvård för en patient bedöms alltid utifrån medicinska kriterier. Bedömningen kan avvika från patientens eller de anhörigas egna önskemål eller uppfattning om behovet av sjukhusvård. Längden på patientens sjukhusperiod planeras och avgörs alltid individuellt och om möjligt i samråd med patientens närståendenätverk och personalen inom öppenvården. Det bör också noteras att längden på sjukhusperioderna varierar avsevärt beroende på vilken sjukdom som behandlas och patientens symtombild.
År 2025 var den genomsnittliga längden på patienternas vårdperioder cirka 22 dygn. Variationsintervallet på akutavdelningarna inom första linjens tjänster, tjänsterna för affektiva störningar och psykostjänsterna var 1,75–52 dygn, medan det på rehabiliteringsavdelningen var högst 128 dygn. De så kallade säkerhetsdygnen som används vid behandlingen av en viss patientgrupp är ännu kortare än så och baserar sig på vetenskapliga medicinska rön samt den nationella God medicinsk praxis-rekommendationen.
En del av patienterna övergår gradvis från sjukhusvård till öppenvård med stöd av intensifierade och mobila tjänster. Patientens vårdteam har en checklista för utskrivning, som används för att säkerställa en säker utskrivningsprocess och planera samarbetet i vårdkedjan från sjukhusvård till öppenvård. Adherenspersonal stöder patientens följsamhet till behandlingen och säkerställer kontinuiteten i vården när patienten övergår till öppenvården. Garanterad vård i den egna livsmiljön bidrar till att bevara patientens funktionsförmåga och sociala relationer. I modellen för återhämtningsinriktad öppenvård ligger tyngdpunkten på att hantera symtomen och stödja funktionsförmågan och delaktigheten.
Man kan komma till den psykiatriska jouren på Mejlans sjukhus dygnet runt utan remiss. En skillnad mellan Helsingfors psykiatriska jour och andra jourer är att vårdbehovet i den psykiatriska jouren bedöms direkt i den specialiserade psykiatriska vården, inte av en jourhavande allmänmedicinsk expert. Kriterierna för patienthänvisning har överenskommits med de remitterande instanserna.
Om den psykiatriska jouren inte konstaterar något omedelbart behov av sjukhusvård, finns det möjlighet att via jouren boka en akut mottagningstid för patienten följande vardag vid patientens egen poliklinik. Användningen av mellanformstjänster på jouren har under de senaste åren utvecklats till ett sätt att minska onödig sjukhusvård. I praktiken innebär detta att mobila arbetsgrupper kan kallas in till jourbedömningen och att patienten kan hänvisas direkt från jouren till det intensifierade stödet inom mellanformstjänsterna.
Personalen träffar patienternas anhöriga och närstående under sjukhusperioderna, förutsatt att patienten ger sitt samtycke till detta. Anhöriga och närstående till patienterna hänvisas också till den tredje sektorns tjänster för stöd, till exempel de tjänster som tillhandahålls av centralförbundet för stöd till anhöriga till patienter inom mentalvården FinFami rf, och MIELI Psykisk Hälsa Finland rf:s center för suicidprevention.
Helsingfors psykiatri strävar ständigt efter att utveckla sin verksamhet så att den blir mer patientinriktad och bättre tillgodoser Helsingforsbornas behov. Det är inte motiverat att tänka sig att den kraftiga utbyggnaden av öppenvården och mellanformstjänsterna sker på sjukhustjänsternas bekostnad, utan den bör ses som en satsning på att ge patienterna högkvalitativ och mänsklig vård och rehabilitering. I behandlingen av kroniska psykiatriska sjukdomar spelar delaktighet och kamratstöd en helt central roll, och verksamheten med erfarenhetsexperter är väl etablerad och omfattande inom Helsingfors psykiatri. En annan verksamhet som har etablerats i egen regi är IPS-arbetsträning (Individual Placement and Support, dvs. ”Placera och coacha!”), som gör det möjligt att rehabilitera en betydande andel av de långtidssjuka patienterna tillbaka till arbetslivet.
Mellanformstjänsterna bör inte ses som ett alternativ till sjukhusvård eller som en ersättning för sjukhusplatser, utan just som en intensifierad stödform, vars mål å ena sidan är att förhindra att patientens tillstånd försämras så att sjukhusvård krävs och å andra sidan att stödja patienten i övergången tillbaka till öppenvårdstjänsterna efter sjukhusvård. Genom att satsa på öppenvårds- och mellanformstjänsterna har Helsingfors lyckats hålla belastningen på sjukhusavdelningarna på en rimlig nivå och därmed visat att det nuvarande antalet vårdplatser är tillräckligt. Det finns därför för närvarande inget behov av att utöka antalet psykiatriska avdelningsplatser i Helsingfors på det sätt som föreslagits.
Att förutse ökningen av behovet av avdelningsplatser och följa upp verksamhetens kvalitet
Sektorn åtar sig att utöka antalet vårdplatser när befolkningsökningen och patienternas vårdbehov så kräver. Uppgifter om befolkningsökningen och om det eventuellt ökande vårdbehovet hos olika befolkningsgrupper erhålls bland annat från Helsingfors stads forsknings- och statistiktjänster. Uppgifter tas fram bland annat om befolkningsprognoser, befolkningsstruktur och befolkningsförändringar.
Sjukhustjänsterna kan reagera snabbt på förändringar i behovet av vårdplatser. Utskrivning och patientkoordinering under tjänstetid sköts av en patientkoordinator, en utskrivningskoordinator och en överläkare som ansvarar för koordineringen. Behovet av vård ska även i fortsättningen avgöra om patienten läggs in på sjukhus, hur länge patienten vårdas och när patienten skrivs ut. Tillträdet till avdelningen och övergången mellan olika tjänster ska ordnas flexibelt och i rätt tid. En sammanhängande vårdkedja innebär även att patienten skrivs ut i rätt tid och att en boendeform som passar patienten och fortsatt vård säkerställs. Dessutom kommer öppnandet av nya Dals sjukhus år 2027 att göra det möjligt att utöka antalet vårdplatser vid behov.
Kvaliteten inom den specialiserade sjukvården följs upp mångsidigt, bland annat med hjälp av olika effektivitetsindikatorer (patientnöjdhet och livskvalitet) samt genom proaktiv och reaktiv egenkontroll. Tillgången till vård följs upp i enhetsspecifika rapporter, och eventuella förändringar åtgärdas snabbt. Inom psykiatrin följs dessutom patientsäkerheten upp med hjälp av Haipro-systemet (ett system för hantering av negativa händelser) och andra specialitetsspecifika säkerhetselement via ett system för säkerhetsavvikelser. Även beläggningsgraden för sjukhusets vårdplatser följs upp som en del av den löpande verksamheten. Kvaliteten på de tjänster som tillhandahålls av yrkespersonerna följs upp, och vid behov vidtas snabba åtgärder vid avvikelser i kvaliteten samt frågor som rör arbetsförmågan eller fortsatt yrkesutövning.
Bedömning av konsekvenserna för hälsa och välbefinnande
Stödet för den psykiska hälsan samt vården av psykiatriska sjukdomar och rehabiliteringen kring dessa är en omfattande helhet som består av flera nivåer. I helheten ingår olika förebyggande tjänster och lågtröskeltjänster samt öppenvårdstjänster, mellanformstjänster och sjukhustjänster tillsammans med övriga social- och hälsovårdstjänster, inklusive primärvården och beroendetjänsterna. Tjänsterna anordnas på ett flexibelt sätt. Vid organiseringen av tjänsterna läggs tonvikten på att vården ska ges i rätt tid, vara kontinuerlig och tillgänglig samt att tjänstekedjorna ska fungera smidigt mellan olika aktörer. Vid vården av patienterna tillämpas principerna i Social- och hälsovårdsministeriets kriterier för nivåstrukturering av vården och i God medicinsk praxis-rekommendationerna samt principerna för behovsanpassad vård.
Befogenheter och utlåtanden
Social-, hälsovårds- och räddningsnämnden har gett ett utlåtande i ärendet. Förslaget stämmer överens med utlåtandet.
Enligt 30 kap. 12 § 2 mom. i förvaltningsstadgan besvaras en gruppmotion av stadsstyrelsen. Svaret behandlas i stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts. I övrigt tillämpas på gruppmotioner det som i 11 § i samma kapitel är föreskrivet om fullmäktigemotioner.
Kaupunginhallitus 24.08.2026 § 557
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijä
Lisätiedot
Jan Ihatsu, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36276, jan.ihatsu@hel.fi
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 11.08.2026 § 166
Lausunto
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle esittelijän ehdotuksesta poiketen seuraavan lausunnon vasemmistoliiton ryhmäaloitteesta psykiatristen osastohoitopaikkojen lisäämiseksi:
”Aloitteessa todetaan, että Helsingissä on vaikea päästä psykiatriseen osastohoitoon, koska osastohoitopaikkoja on vähennetty ja niitä on liian vähän tarpeeseen ja kasvaneeseen väestömäärään nähden. Sairaalahoidon puute voi pahentaa ja kroonistaa potilaiden oireita sekä kuormittaa potilaan läheisiä. Lisäksi psykiatrista avohoitoa tulisi vahvistaa niin, että se kykenisi hoitamaan myös vaikeimmat tapaukset ja kaksoisdiagnoosipotilaat.
Aloitteessa viitataan kaupunkistrategiaan (2025–2029), minkä mukaan “huolehdimme vahvempaa psykiatrista ja monialaista hoitoa tarvitsevien hoitomahdollisuuksista ja inhimillisen elämän edellytyksistä. Turvaamme psykiatrisen erikoissairaanhoidon saatavuuden avo- ja osastohoidossa.”
Lisäksi viitataan sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan hyväksymään palvelustrategiaan 2026–2029, minkä mukaan “kiinnitämme strategiakauden aikana erityistä huomiota osastohoidon paikkojen riittävyyteen. Varmistamme, että paikkojen määrän kasvu vastaa väestönmäärän kasvua ja palveluntarvetta.”
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää aloitteessaan seuraavat toimenpiteet, jotta strategioissa mainitut lupaukset toteutuisivat:
1. Lisätään psykiatrisia osastohoitopaikkoja.
2. Sitoudutaan lisäämään psykiatrisia osastohoitopaikkoja suhteessa väestönkehitykseen.
3. Psykiatrista avohoitoa tulee kehittää niin, että hoito pystyy vastaamaan myös vakavampiin psykiatrisiin sairauksiin.
4. Selvitetään, käännytetäänkö päivystyksestä liian huonokuntoisia, esimerkiksi akuutista itsetuhoisuudesta kärsiviä, potilaita vailla lähetettä osastolle.
5. Selvitetään, kotiutetaanko potilaita liian aikaisin.
6. Panostetaan itsetuhoisen potilaiden hoitoihin ja niiden jatkuvuuteen.
Psykiatrian osastohoito
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että vahvempaa psykiatrista ja monialaista hoitoa tarvitsevien hoitomahdollisuuksista ja inhimillisen elämän edellytyksistä huolehditaan. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avo- ja osastohoidon sekä välimuotoisten palvelujen saatavuus on turvattu palvelutarpeeseen ja väestömäärään nähden.
Helsingin omassa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on 175 psykiatrian sairaansijaa. Sairaalahoito järjestetään Auroran sairaalassa. Tarvittaessa potilaita otetaan sairaalahoitoon lisäpaikoille. Sairaalassa hoidetaan aikuisikäisiä psykiatrista hoitoa tarvitsevia potilaita eri diagnoosiryhmistä. Osa potilaista on tahdosta riippumattomassa hoidossa. Vuosittain psykiatrian avohoidossa hoidetaan noin 25 000 ja sairaalassa noin 2000 eri potilasta.
Toimialalla seurataan tiiviisti psykiatrisen osastohoidon kapasiteetin riittävyyttä. Osastojen täyttöasteen keskiarvo 88,5 prosenttia on pysynyt viime vuosina tasaisena. Tammi–maaliskuussa 2026 täyttöasteen keskiarvo on ollut 86,9 prosenttia. Täyttöasteen optimitaso on 80–90 prosenttia. Potilaat pääsevät kiireelliseen osastohoitoon heti, mikäli potilaan hoidon tarpeesta tehty lääketieteellinen arvio niin edellyttää. Sairaalahoitoon ei ole jonoja.
Osan psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta järjestää HUS-yhtymä (HUS) järjestämissopimuksen mukaisesti. HUS järjestää Helsingin kaupungille vuosittain päivitettävän työnjakosopimuksen perusteella koko HUS-piirin väestölle alueellisesti keskitetyt erityisryhmille tarkoitetut psykiatrian palvelut ja Helsingin kaupungin järjestämän psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelutuotantoa täydentäviä palveluja. HUS järjestää osastohoidon muun muassa syömishäiriöpotilaille, äidinkieleltään ruotsinkielisille, kuuroille, terveydenhuoltohenkilökunnalle ja ikääntyneille. Vuosittain HUSin psykiatrisessa osastohoidossa hoidetaan noin 400 aikuisikäistä helsinkiläistä.
Osastopaikkojen määrän kehitys
Psykiatrian sairaalatoiminnassa aloitettiin keväällä 2016 psykoosipotilaiden hoitokokonaisuuden kehittäminen potilaiden tarvetta vastaavaksi muuttamalla ympärivuorokautisia osastohoitopaikkoja asumiskuntoutustoiminnaksi ja päiväosastotoiminnaksi lisäten samalla resursseja potilasryhmän intensiiviseen ja liikkuvaan avohoitoon sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän (15.12.2015 § 375) käyttösuunnitelman mukaisesti. Muutosten jälkeen osastopaikkamäärä oli 214. Muutoksen taustalla oli tarve parantaa psykoosipotilaiden kuntoutumisen ja asumisen edellytyksiä sekä hallita sairaalahoidon epätarkoituksenmukaista kysyntää ja kustannuksia. Asumispalveluprosessin tehostamisesta huolimatta psykiatrisessa sairaalahoidossa odotti koko ajan keskimäärin noin 40 potilasta erityyppiseen tuettuun asumiseen. Mielenterveysasiakkaiden asumisyksiköihin oli noin 200 asiakkaan jono. Lukumäärään sisältyy sairaalassa asumispaikkaa odottavat ja sairaalan ulkopuolella asumispaikkaa odottavat.
Sairaalatoiminnan muutosprosessia jatkettiin vuoden 2021 alussa muuttamalla 30 psykiatrian osastopaikkaa mielenterveyskuntoutujien asumiskuntoutuspaikoiksi. Muutoksen jälkeen Auroran psykiatrian osastopaikkamäärä oli 184. Muutos vastasi omalta osaltaan kaupunginvaltuuston 10.6.2020 § 157 edellyttämään selvitykseen mahdollisuudesta laatia toimenpidesuunnitelma siitä, miten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden jonot saadaan puretuksi ennen osastotoimintojen siirtymistä Laakson yhteissairaalaan.
Helsingin psykiatriasta Laakson yhteissairaalaan suunniteltiin siirtyvän 175 osastopaikkaa. Sairaalahoidon kapasiteetti arvioitiin tällä sairaansijamäärällä riittäväksi, eikä muutoksen arvioitu vähentävän Helsingin kykyä vastata akuuttiin psykiatrisen sairaalahoidon tarpeeseen. Muutos oli osa mielenterveyskuntoutujien asumisen jonojen purkamisen toimenpidesuunnitelmaa ja mahdollisti asumispalvelujen toiminnan ja vaikuttavuuden kehittämisen Helsingin strategian mukaisesti.
Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelman mukainen yhdeksän (9) osastohoitopaikan vähentäminen tehtiin 1.4.2023. Psykiatrian sairaalatoiminnat siirtyvät Laaksoon toukokuussa 2027. Helsingin psykiatriaan tulee Laaksossa kymmenen (10) osastoa, joissa on yhteensä 175 osastohoitopaikkaa ja näiden lisäksi 12 tarvittaessa käyttöön otettavaa lisäpaikkaa. Paikkojen enimmäismäärä on näin ollen 187.
Palvelurajat ylittävä psykiatrinen hoito
Helsinki järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asiakkaille integroidusti terveys- ja hyvinvointikeskustoimintamallin mukaisesti. Toimintamalliin sisältyy monialainen hoidon ja palvelun suunnittelu, toteutus ja arviointi, johon osallistuvat muun muassa perusterveydenhuolto, psykiatria, päihdepalvelut, asumisen tuki, maahanmuuttopalvelut, lastensuojelu ja muut sosiaalipalvelut.
Psykiatrinen hoito perustuu lääketieteelliseen näyttöön ja uusimpiin kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin. Myös vaikeimmissa psykiatrisissa häiriöissä hoidon ja kuntoutuksen painopiste tulee olla avohoidossa. Erityistä tukea tarvitseville potilaille on tarjolla yhä kattavammin kotiin vietäviä, tehostettuja välimuodon palveluja sekä päiväosastotoimintaa (mielialahäiriöpalvelujen päiväyksikkö). Sairaalahoitojaksot ovat perusteltuja erityistilanteissa, joissa potilas ei sairautensa vuoksi tilapäisesti selviydy avohoidossa edes tiiviiden palvelujen tukemana, mutta sairaalahoidon tavoitteena on silloinkin tilanteen vakauttaminen niin, että potilaan kuntoutuminen voi jatkua avohoidossa ja omassa kotiympäristössään.
Psykiatrian henkilöstön käyttöön on keväällä 2025 laadittu opas itsemurhavaarassa olevan potilaan arvioinnista ja hoitamisesta. Oppaan keskeisenä tavoitteena on ollut vahvistaa ammatillista osaamista, parantaa riskitekijöiden tunnistamista sekä yhtenäistää hoitokäytäntöjä potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Itsetuhoisuuden arviointi perustuu lääketieteelliseen ja kliiniseen arvioon. Käypä hoito -suosituksen mukaisesti valtaosa itsemurhaa yrittäneistä potilaista voidaan hoitaa avohoidossa, mikä korostaa huolellisen riskinarvion ja oikea-aikaisen, yksilöllisesti mitoitetun hoidon merkitystä. Hoidossa huomioidaan potilaan läheiset ja muu verkosto, ja heidät otetaan potilaan suostumuksella mukaan hoitoon.
Mielialahäiriö- ja psykoosipalvelujen liikkuva avohoito täydentää palvelujärjestelmää tarjoamalla tehostettua tukea tilanteissa, joissa perinteinen avohoito ei ole riittävä, mutta sairaalahoito ei ole välttämätöntä. Mikäli itsemurhavaara arvioidaan korkeaksi eikä potilaan turvallisuutta voida riittävästi varmistaa avohoidon keinoin, potilaan akuuttihoito toteutetaan sairaalassa.
Myös erityispotilasryhmät, kuten korkean väkivaltariskin potilaat on huomioitu Helsingin psykiatriassa. Erityishoidon poliklinikka tekee etsivää ja kotiin vietävää työtä erityisesti kaksoisdiagnoosipotilaiden ja muiden heikosti hoitoonsa sitoutuvien korkean riskin potilaiden kanssa. Helsingin psykiatria on vielä tänä keväänä vahvistanut psykiatrisesti vaikeimmin oireilevien, hoidollisesti haasteellisimpien potilasryhmien sairaalahoidon ja –kuntoutuksen kapasiteettia avaamalla laajennetun, 21 paikkaisen erityishoidon osaston Auroran sairaalassa 4.5.2026. Helsingin psykiatria myös tiivistää jatkossa entisestään yhteistyötä päihdepalvelujen kanssa tarjoamalla opioidiriippuvaisille potilaille mahdollisuutta korvaushoitopäätöksen tekemiseen ja tukihoidon aloittamiseen jo sairaalahoidon aikana, jotta siirtymä opioidikorvaushoitoon tapahtuu saumattomasti, kun sairaalahoidon tarve on päättynyt. Myös C-hepatiitin hoitoa aletaan jatkossa tarjota psykiatrian sairaalapalveluissa.
Potilaan sairaalahoidon tarve arvioidaan aina lääketieteellisin perustein, mikä saattaa erota potilaan tai omaisten omasta toiveesta tai käsityksestä sairaalahoidon tarpeesta. Potilaan sairaalahoitojakson pituus suunnitellaan ja toteutetaan aina yksilöllisesti ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä potilaan läheisverkoston ja avohoidon työntekijöiden kanssa. On myös huomioitavaa, että sairaalahoitojaksojen pituus vaihtelee merkittävästi hoidettavan sairauden ja potilaan oirekuvan mukaan. Vuonna 2025 potilaiden hoitojaksojen keskimääräinen kesto oli noin 22 vuorokautta. Vaihteluväli ensilinjan, mielialahäiriö- ja psykoosipalveluiden akuuttiosastoilla oli 1,75–52 vuorokautta, kuntoutusosastolla enimmillään 128 vuorokautta. Tietyn potilasryhmän hoidossa käytetyt niin sanotut turvavuorokaudet ovat vielä tätäkin lyhyempiä, ja perustuvat tutkittuun lääketieteelliseen tietoon ja kansalliseen Käypä hoito -suositukseen.
Osa potilaista siirtyy sairaalasta avohoitoon asteittain tehostettujen ja liikkuvien palvelujen tuella. Potilaan hoitotiimillä on käytössään kotiutuksen tarkistuslista, jonka avulla varmistetaan potilaan turvallinen kotiuttamisen prosessi ja suunnitellaan hoitoketjuyhteistyö sairaalahoidon jälkeen avohoitoon. Adherenssityöntekijät tukevat potilaan sitoutumista hoitoon ja hoidon jatkuvuutta avohoidon puolelta. Hoidon turvaaminen ja toteuttaminen potilaan omassa elinympäristössä varmistaa potilaan toimintakyvyn ja sosiaalisten suhteiden säilymistä. Avohoidon toipumisorientaatiomallissa painopiste on oireiden hallinnassa sekä toimintakyvyn ja osallisuuden tukemisessa.
Meilahden sairaalan psykiatriseen päivystykseen voi hakeutua ilman lähetettä ympäri vuorokauden. Helsingin psykiatrinen päivystys eroaa muista päivystyksistä siten, että arvio tapahtuu suoraan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa eikä vasta yleislääketieteen päivystäjän arvion perusteella. Potilasohjauksen kriteerit on sovittu lähettävien tahojen kanssa.
Mikäli psykiatrisessa päivystyksessä ei todeta välitöntä sairaalahoidon tarvetta, on päivystyksestä mahdollisuus varata potilaalle akuutti vastaanottoaika seuraavalle arkipäivälle potilaan omalle poliklinikalle. Välimuotopalveluiden osallistaminen päivystystilanteeseen on viime vuosina kehitetty keinoksi vähentämään tarpeetonta sairaalahoitoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikkuvat työryhmät voidaan kutsua mukaan päivystysarvioon ja potilas voidaan ohjata suoraan päivystyksestä välimuotopalvelujen tehostetun tuen piiriin.
Potilaiden omaisia ja läheisiä tavataan sairaalahoitojaksojen aikana, mikäli potilas antaa tähän luvan. Potilaiden omaisille ja läheisille tarjotaan tukea ohjaamalla heitä myös kolmannen sektorin palveluihin, kuten Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n ja MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen palveluihin.
Helsingin psykiatria pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa potilaslähtöisemmäksi ja helsinkiläisten tarpeita yhä paremmin vastaavaksi. Avohoidon ja välimuotopalvelujen voimakasta laajentamista ei ole perusteltua ajatella toteutettavan sairaalapalvelujen kustannuksella vaan panostuksena potilaiden laadukkaaseen, korkealaatuiseen ja inhimilliseen hoitoon ja kuntoutukseen. Psykiatristen pitkäaikaissairauksien hoidossa osallisuudella ja vertaistuella on aivan keskeinen merkitys ja kokemusasiantuntijatoiminta on Helsingin psykiatriassa vakiintunutta ja laajamittaista. Omaksi toiminnaksi vakiinnutettua on myös IPS (Individual Placement and Support eli Sijoita ja valmenna!) -työhönvalmennus, jonka avulla merkittävä osa pitkäaikaissairaista potilaista pystytään kuntouttamaan takaisin työelämään. Välimuotopalveluja ei pidä nähdä sairaalahoidon vaihtoehtona tai sairaalapaikkojen korvaajana, vaan nimenomaan tehostettuna tukimuotona, jonka tavoitteena on toisaalta estää potilaan voinnin heikkeneminen sairaalahoitoa vaativaksi ja toisaalta tukea potilasta takaisin avohoidon palveluihin sairaalahoidon jälkeen. Panostamalla avohoidon- ja välimuotopalveluihin Helsinki on onnistunut pitämään sairaalaosastojen kuormituksen kohtuullisena ja siten osoittanut nykyisten sairaansijojen riittävyyden, eikä Helsingissä näin ollen ole tällä hetkellä tarvetta psykiatristen osastopaikkojen lisäämiselle esitetyllä tavalla.
Osastopaikkojen tarpeen kasvun ennakointi ja toiminnan laadun seuranta
Toimiala sitoutuu lisäämään sairaansijoja kun väestönkasvu ja potilaiden hoidon tarve sitä edellyttävät. Tieto väestönkasvusta ja eri väestöryhmien hoidon tarpeen mahdollisesta lisääntymisestä saadaan muun muassa Helsingin kaupungin tutkimus- ja tilastopalveluista. Tietoja tuotetaan esimerkiksi väestöennusteesta, väestörakenteesta ja väestönmuutoksista.
Sairaalapalveluissa muuttuviin sairaansijatarpeisiin on mahdollista reagoida nopeasti. Virka-ajan potilaskoordinaatiota ja kotiuttamista hoitaa potilaskoordinaattori, kotiuttamiskoordinaattori ja koordinaatiosta vastaava ylilääkäri. Hoidon tarpeen tulee myös jatkossa määrittää sairaalaan ottamisen, hoidon keston ja uloskirjaamisen ajankohdan. Osastolle pääseminen ja siirtyminen palveluiden välillä tulee järjestää joustavasti sekä oikea-aikaisesti. Katkeamaton hoitopolku sisältää myös oikea-aikaisen kotiutumisen potilaalle soveltuva asumismuoto ja jatkohoito turvaten. Myös uuden Laakson sairaalan käyttöönotto vuonna 2027 mahdollistaa tarpeen vaatiessa sairaansijamäärän lisäämisen.
Erikoissairaanhoidon laatua seurataan monipuolisesti muun muassa erilaisin vaikuttavuusmittareiden (potilastyytyväisyys, elämänlaatu) avulla sekä ennakoivan ja reaktiivisen omavalvonnan kautta. Hoitoonpääsyä seurataan yksikkökohtaisilla hoitoonpääsyraporteilla ja mahdollisiin muutoksiin reagoidaan nopeasti. Psykiatriassa seurataan myös potilasturvallisuutta Haipro- järjestelmän (haittatapahtumien prosessoinnin järjestelmä) ja muita erityisalakohtaisia turvallisuuselementtejä Turvallisuuspoikkeamat -järjestelmän avulla. Myös sairaalan potilaspaikkojen käyttöastetta seurataan osana normaalitoimintaa. Ammattilaisten toteuttamien palveluiden laatua seurataan ja tarvittaessa puututaan nopeasti työn laatupoikkeamiin, työkykykysymyksiin ja ammatinharjoittamisen jatkoon liittyviin kysymyksiin.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Mielenterveyden tukeminen sekä psykiatristen sairauksien hoito ja näihin liittyvä kuntoutus on laaja porrastettu kokonaisuus, joka käsittää erilaiset ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut sekä avo-, välimuotoiset ja sairaalapalvelut yhdistettyinä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin mukaan lukien perusterveydenhuolto ja päihdepalvelut. Palveluita järjestetään joustavasti. Palveluiden järjestämisessä korostuvat hoidon oikea-aikaisuus, jatkuvuus, saavutettavuus sekä palveluketjujen sujuvuus eri toimijoiden välillä. Potilaiden hoidossa sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön hoidon porrastuksen kriteerien, Käypä hoito -suositusten ja tarpeenmukaisen hoidon periaatteita.”
Käsittely
Asiaan tehtiin seuraavat kaksi (2) vastaehdotusta:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Alma Tuuva: Poistetaan kohta (kappale 31): ”Tarvittaessa Helsingin kaupungin psykiatriassa on mahdollista lisätä sairaansijojen määrää, mikäli väestönkasvu ja potilaiden hoidon tarve sitä edellyttävät”
Lisätään tilalle: "Toimiala sitoutuu lisäämään sairaansijoja, kun väestönkasvu ja potilaiden hoidon tarve sitä edellyttävät."
Kannattaja: jäsen Johanna Nuorteva
Vastaehdotus 2:
Alma Tuuva: Poistetaan kohta (kappale 32): ”Potilasvirtaus ja kotiuttamisen tehokkuus ovat keskeisiä sairaalapaikkojen riittävyyden näkökulmasta.”
Lisätään tilalle: ”Hoidon tarpeen tulee myös jatkossa määrittää sairaalaan ottamisen, hoidon keston ja uloskirjaamisen ajankohdan. Osastolle pääseminen ja siirtyminen palveluiden välillä tulee järjestää joustavasti sekä oikea-aikaisesti. Katkeamaton hoitopolku sisältää myös oikea-aikaisen kotiutumisen potilaalle soveltuva asumismuoto ja jatkohoito turvaten.”
Kannattaja: jäsen Johanna Nuorteva
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Alma Tuuvan tekemät ja jäsen Nuortevan kannattamat vastaehdotukset.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti asiasta hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poiketen.
16.06.2026 Pöydälle
09.06.2026 Pöydälle
26.05.2026 Palautettiin
12.05.2026 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Mia Tuokko, psykiatrian johtajapsykiatri
puhelin: 09 310 20907, mia.tuokko@hel.fi
This decision was published on 16.09.2026
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen