Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle esityslistan liitteenä yksi olevan käyttötalouden ja liitteenä kaksi olevan investointien vuoden 2027 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2027-2029 taloussuunnitelmaehdotuksen perusteluineen.

Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi liitteenä kolme olevan kaupunginhallituksen hyväksymän vuoden 2027 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2027-2029 laatimisohjeet.

1. Yleistä

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioehdotuksessa vuodelle 2027 ja taloussuunnitelmaehdotuksessa vuosille 2027-2029 varaudutaan turvaamaan laadukkaat varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut kasvavalle asiakasmäärälle tulevan kaupunkistrategian kestävyysperiaate huomioiden.

Talousarviokohdassa Kaupungin tuottamat palvelut on varauduttu 1,2% asiakasmäärän kasvuun. Kokonaisasiakasmäärä kasvaa noin 1 200 lapsella ja nuorella. Esitykseen sisältyy myös varhaiskasvatuksen yksityisen hoidon tuen Helsinki-lisän nosto. Vastaavasti esitykseen sisältyy kotihoidon tuen kuntalisästä luopumisen. Kokonaismenokasvu on rahoitettu kestävyysperiaatteen sallimalla menokasvulla ja suuntaamalla määrärahoja uudelleen.

Kaupungin tuottamien palveluiden talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksiin sisältyvät myös kestävyysperiaatteen salliman menokasvun päälle jo vuoden 2026 laatimisohjeissa myönnetyt 3,4 miljoonan euron lisämäärärahat alkuopetuksen laskennallisten ryhmäkokojen pienentämiseen, kahden viikkotunnin lisäämiseen äidinkielen perusopetukseen sekä tarveperustaisen rahoituksen kasvattamiseen. Lisäksi esitykseen sisältyy kestävyysperiaatteen ylittävänä menoeränä hankerahoituksen lisäyksenä 725 000 euroa.

Avustuksien ja korvauksien talousarviokohdan menokasvu ylittää kestävyysperiaatteen salliman menokasvun. Tämä johtuu pääosin siitä, että perusopetuksen lakisääteiset kotikuntakorvaukset kasvavat vuoden 2026 talousarvioon verrattuna merkittävästi yli kestävyysperiaatteen salliman kasvun. Kotikuntakorvaukset perustuvat valtiovarainministeriön edellisen vuoden lopussa päättämiin oppilaskohtaisiin korvauksiin ja muualla kuin Helsingin kaupungin omissa peruskouluissa opiskelevien helsinkiläisten määriin. Toimiala ei pysty vaikuttamaan toimenpiteillään kotikuntakorvauksiin.

Talousarviokohta Sotepelle (eli sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle) tuotetut palvelut ei ole nettobudjetoituna talousarviokohtana kestävyysperiaatteen piirissä. Menotason määrittelee sotepe-toimialan kanssa sovittu tulokehys.

Investointien määrärahaesitys on tehty laatimisohjeissa annettuun raamiin.

Talousarviokohdan Kaupungin tuottamat palvelut sisällä on siirretty määrärahoja yhteisistä palveluista palvelukokonaisuuksiin. Siirrot on tehty aiheuttamisperiaatteella sinne, missä menotkin syntyvät. Lisäksi talousarviokohtaan on siirretty avustuksista ja korvauksista varhaiskasvatuksen tuet osaksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen määrärahoja ja iltapäivätoiminnan avustukset osaksi suomenkielisen perusopetuksen määrärahoja.

2. Kaupunginhallituksen antamat laatimisohjeet ja muut suunnittelun lähtötiedot

2.1. Kaupunginhallituksen antamat laatimisohjeet

Kaupunginhallituksen antamat laatimisohjeet ovat liitteenä kolme.

Käyttötalouden menoraami vuodelle 2027 perustuu kaupunkistrategian kestävyysperiaatteeseen. Sen mukaan kaupungin kokonaismenot saavat kasvaa väestönkasvun (%), yleisen kustannustason kasvun (%) sekä asetetun vuotuisen tuottavuustavoitteen mukaisesti, joka on 1 %. Tuottavuustavoite koskee toimialalla yhteisiä palveluita ja toimialayhteisiä menoja (jatkossa käytetään lyhennettyä termiä yhteiset palvelut). Vaikka ydinpalveluille ei ole asetettu erillistä tuottavuustavoitetta, niitäkin koskee väestönkasvuun ja kustannustason nousuun sidottu enimmäismenokasvu.

Kunta-Helsingin vuoden 2027 talousarvioehdotuksen raami

Kaupungin ennakoitu väestönkasvu on ensi vuonna 1,3 % ja hintatason nousuarvio 3,5 %. Näin ollen sallittu menokasvu ennen kaupunkitasoisten velvoitteiden menokasvua on toimialan ydinpalveluissa 4,8 % ja prosentin tuottavuustavoite huomioiden yhteisissä palveluissa 3,8 %. Näin laskettu kasvuvara sallisi toimialle 69,6 miljoonan euron menokasvun.

Kaupunkitasoiset velvoitteet muodostuvat HSL kuntaosuuksista, HKL-liikennelaitoksen tuista sekä työttömyysetuuksien maksuvastuista. Ennakoitu menokasvu näissä velvoitteissa on ensi vuonna 33 miljoonaa euroa, joka vähentää toimialoille ja kaupunginkanslialle jäävää käyttötalouden menokasvua 1,2 %-yksiköllä.

Kaupunkiyhteiset menot vähennettynä sallittu menokasvu on toimialan ydinpalveluille 3,6 % ja yhteisille palveluille 2,6 %. Kaupunkiyhteiset velvoitteet vähentävät toimialan sallittua menokasvua 17,7 miljoonalla eurolla, jolloin menokasvuksi jää 51,9 miljoonaa euroa.

Laatimisohjeiden mukaan lomapalkkojen jaksotuksen eli lomapalkkavelan muutoksen kustannukset kohdennetaan ja budjetoidaan vuoden 2027 talousarviosta lukien toimialojen, kaupunginkanslian sekä tarkastusviraston osalta näiden omiin talousarviokohtiin.

Suunnitteluohjeiden mukaan arviot hintatason noususta ja yhteisten kustannusten kasvusta tullaan vielä päivittämään talousarviovalmistelun edetessä, mikä voi muuttaa toimialan käytettävissä olevia määrärahoja.

Ulkoinen rahoitus

Laatimisohjeiden mukaan talousarvioehdotuksen valmistelua ohjaa talousarvion täydellisyysperiaate. Siten myös tulojen osalta varmat ja todennäköiset ulkoiset rahoitusosuudet ym. tulee budjetoida osaksi talousarvioehdotuksen toimintatuottoja. Ulkoisen rahoituksen kasvu esitetään kestävyysperiaatteen ylittävänä kasvuna.

Tavoitteet

Ohjeiden mukaan talousarvioehdotuksiin sisällytetään sitovat tavoitteet ja toiminnan tavoitteet sekä niiden mittarit. Tavoitteiden toteuttamisen toimenpiteet sisällytetään tulosbudjetteihin.

Tavoitteissa ja mittareissa on huomioitava kaupunkistrategiaa toteuttavat kaupunkiyhteiset nelivuotiset tavoitteet.

Tuottavuuden kehittäminen

Kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialojen osalta tuottavuustoimenpiteiden tavoitteena on ydinpalveluiden osalta pysyä talousarvion kestävyysperiaatteen mukaisessa raamissa. Toimialan yhteisille palveluille on lisäksi asetettu 1 % tuottavuustavoite.

2.2. Muut suunnittelun lähtötiedot

Toimiala on tehnyt talousarvioehdotuksen pohjaksi analyysin toimintaympäristön muutoksista. Laatimisessa on käytetty myös kaupunginkanslian ylläpitämiä suunnittelun yhteisiä pohjatietoja, jotka sisältävät mm. hintatason muutosarviot sekä kaupunkiympäristön toimialan ilmoittaman arvion tilavuokrien muutoksista.

Tilavuokrien osalta toimialalla on ollut esitystä laadittaessa käytettävissä toimialan kokonaisvuokrien nousu, mutta ei palvelukokonaisuksittain tehtyä erittelyä vuokrien kohdentumisesta eri palveluille. Esitykseen on kokonaisuutena varattu vuokramäärärahoja saadun tiedon mukaisesti, mutta niiden kohdentamista eri palveluihin tarkennetaan tulosbudjettiin.

3. Tavoitteet vuodelle 2027

Talousarvioehdotus perustuu kaupunkistrategiaan ja siitä johdettuihin tavoitteisiin. Toimialan talousarvioehdotukseen sisältyy neljä sitovaa tavoitetta.

Sitova tavoite 1: Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme kasvaa

Tavoitteelle on asetettu viisi mittaria, jotka pohjautuvat NPS-suositteluindeksin kehitykseen.

Sitova tavoite 2: Naapurustojen yhteisöllisyys ja viihtyisyys lisääntyvät.

Mittarina on asiakkaiden arviot leikkipuistojen kesätoimintaa koskevan tiedon löytämisen helppoudesta.

Sitova tavoite 3: Kaupungin vetovoimaisuus työnantajana lisääntyy

Tavoitteelle on asetettu kaksi mittaria, jotka perustuvat Kunta10 ja Fiilari henkilöstökyselyihin.

Sitovat tavoite 4: Oppijoiden lukutaito paranee

Tavoitteelle on asetettu kaksi mittaria. Varhaiskasvatuksessa mittarina, että vähintään 90 % yksiköiden toimintasuunnitelmista sisältää suunnitelman lukutaidon edistämisestä. Perusopetuksessa mittari perustuu lukutaitoprofiilin mittaamiseen.

Sitovien tavoitteiden lisäksi talousarvioehdotukseen sisältyy seitsemän toiminnan tavoitetta
- Tuottavuuden parantaminen
- Edistämme kaupunkilaisten työkykyä ja työllisyyttä kaikissa elämänvaiheissa
- Määrärahojen tarveperustaisen kohdentamisen kasvaa
- Yhä suurempi osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen
- Nuorten kiinnittyminen opintoihin vahvistuu
- S2/R2 oppilaista entistä isompi osuus saavuttaa sellaisen kielitaidon, joka riittää S1/R1-oppimäärän opiskeluun
- Perusopetuksen oppimateriaali-työvälinehankinnoissa painotetaan oppimista tukevan painetun oppimateriaalin käyttöä.

Sitovien ja kaupunkiyhteisten tavoitteiden lisäksi ehdotus sisältää neljä toimialan omaa toiminnan tavoitetta.

4. Käyttötalouden talousarvioehdotus

4.1. Kokonaistulot ja -menot

Tuloarvio kasvaa noin 3,1 miljoonalla eurolla eli 3,9 % verrattuna vuoden 2026 talousarvioon.

Kaupungin tuottamien palveluiden tuloarvio kasvaa vuoteen 2025 verrattuna noin 1,9 miljoonalla eurolla. Tästä varhaiskasvatustulojen osuus on noin 0,9 miljoonaa euroa, hankerahoituksen osuus 0,7 milj. ja kunnilta ja hyvinvointialueilta saatavien tulojen osuus noin 0,3 miljoonaa euroa.

Sotepe-rahoitus kasvaa noin 1,5 miljoonalla eurolla. Kotikuntakorvaustulojen arvioidaan sen sijaan laskevan 0,4 miljoonalla eurolla.

Menoarvio kasvaa 76,7 miljoonalla eurolla eli 4,5 % verrattuna vuoden 2026 talousarvioon. Vuoden 2026 vastaava kasvu vuoteen 2025 verrattuna oli 4,8 %.

Kohdissa 4.2 .- 4.4. perusteellaan menojen muutoksia talousarviokohdittain.

4.2. Kaupungin tuottamien palveluiden menot

Kaupungin tuottamien palveluiden talousarvioesityksessä tapahtuu kestävyysperiaatteen mukaisen perusesityksen lisäksi useita muutoksia, jotka on eritelty seuraavissa taulukoissa.

Kaupungin tuottamien palveluiden vertailukelpoinen menokasvu vuoteen 2025 verrattuna on 51,9 miljoonaa euroa joka vastaa kestävyysperiaatteen sallimaa kasvua.

Yhteisten palveluiden sallitusta menokasvusta on kuitenkin siirretty runsas miljoona euroa kattamaan ydinpalveluiden menotarpeita. Seuraavassa laskelmassa on esitetty ensin vertailukelpoiset muutokset yhteisten palveluiden ja ydinpalveluiden määrärahoissa vuoteen 2026 verrattuna. Tämän jälkeen taulukossa on eritelty määrärahan siirrot yhteisistä palveluista ydinpalveluihin, määrärahasiirrot Avustuksista ja korvauksista sekä kestävyysperiaatteen salliman kasvun päälle lisättävät ulkoisen rahoituksen kasvu ja erikseen päätetyt lisäykset.

Kestävyysperiaatteen mukainen perusesitys

Vertailukelpoinen menokasvu vuoteen 2026 on 51,9 miljoonaa euroa eli 3,5 %. Tämä kestävyysperiaatteen sallima menokasvu käytetään toiminnan perusrahoitukseen eli asiakasmäärän kasvuun, palkankorotuksiin sivukuluineen, tilavuokriin sekä hintatason nousuun muissa kuin henkilöstömenoissa ja tilavuokrissa. Uutena menoeränä on varauduttu lomapalkkavelan kasvuun 0,1 % kokonaisbudjetista.

Kestävyysperiaatteen mukaisella raamilla järjestetään palvelut kasvavalle asiakasmäärälle. Asiakasmäärän arvioidaan kasvavan 1,2 % eli noin 1 200 lapsella ja nuorella. Varhaiskasvatuksen asiakasmäärän ennakoidaan kasvavana 620 lapsella, perusopetuksen oppilasmäärän noin 100 oppilaalla ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärän 470 opiskelijalla.

Esitykseen sisältyy myös yksityisen hoidon tuen Helsinki-lisän korotuksesta 1.3.2027 alkaen 3,6 %. Kotihoidon tuen Helsinki-lisää esitetään lopetettavaksi.

Palkankorotuksien vaikutuksen arviointiin on käytetty kaupungin yhteisten suunnittelutietojen mukaisesti 3,87 % korotusarviota. Myös vuokrien kokonaiskasvuarvio on ilmoitettu kaupunkiyhteisissä suunnittelutiedoissa.

Tilavuokrat nousevat 4,3 % verrattuna vuoden 2026 vuokriin. Koska talousarvioehdotusta valmistellessa toimialalla ei ole ollut käytettävissä tarkempaa palvelukohtaista erittelyä vuokrien noususta, vuokrien kohdennuksia tarkistetaan tulosbudjettivaiheessa. Kokonaisuutena vuokrien nousuun on varattu kaupunkiympäristön suunnittelutietoihin ilmoittama kokonaissumma.

Muiden kustannusten nousuarviona on käytetty keskimäärin 3,3 %. Uuteen menoerään eli lomapalkkavelan kasvuun on varattu 0,1 % eri palveluiden budjeteista.

Määrärahatarpeet on esityksessä katettu kestävyysperiaatteen sallimalla menokasvulla sekä nykyisten määrärahojen uudelleenkohdentamisella. Tämän kokouksen asialistalla on uudelleenkohdennuksiin liittyen esitys suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluverkon muutoksista ja niihin liittyvistä päiväkotien perustamisista ja lakkautuksista. Uudelleenkohdennuksia tarkistetaan muilta osin tulosbudjettivaiheessa huomioiden myös mahdollinen liikkumavara vuoden 2026 budjetissa.

Määrärahasiirrot aiheuttamisperiaatteella yhteisistä palveluista ydintoimintaan

Talousarviokohdassa Kaupungin tuottamat palvelut sisällä on siirretty määrärahoja 19,1 miljoonan euron edestä yhteisistä palveluista palvelukokonaisuuksiin. Siirrot on tehty aiheuttamisperiaatteella sinne, missä menotkin syntyvät. Suurin siirretty menoerä ovat työterveysmaksut, joihin on varattu noin 12 miljoonaa euroa.

Määrärahasiirrot Avustuksista ja korvauksista Kaupungin tuottamiin palveluihin

Varhaiskasvatuksen kotihoidon tuen (24,1 milj.) ja yksityisen hoidon tuen (36,9 milj.) määrärahat siirretään suomenkielisen varhaiskasvatuksen määrärahoihin ja iltapäivätoiminnan avustusmäärärahat (16,2 mlj.) suomenkielisen perusopetuksen määrärahoihin. Siirroilla edistetään ja helpotetaan palvelutarjonnan suunnittelemista ja järjestämistä sekä asiakkaiden tarpeiden että talouden näkökulmasta kokonaisuutena.

Ulkoisen rahoituksen kasvu ja kohdennetut lisäykset kestävyysperiaatteen päälle

Kestävyysperiaatteen salliman menokasvun päälle on lisätty ennakoitu ulkoisen rahoituksen kasvu 0,7 miljoonalla eurolla ja vuoden 2026 talousarviovalmistelun yhteydessä päätetyt 3,4 miljoonan euron lisäykset.

4.2.Sotepelle tuotettujen palveluiden menot

Talosarviokohta Sotepelle tuotetut palvelut ei ole nettobudjetoituna talousarviokohtana kestävyysperiaatteen piirissä. Menotason määrittelee Sotepe-toimialan kanssa sovittu tulokehys.

Talousarviokohdassa ei ole sisällöllisiä muutoksia verrattuna vuoteen 2026, joten vuodet ovat vertailukelpoisia.

1,5 miljoonan eli 6 % määrärahalisäyksellä katetaan kuraattorien ja psykologien lakisääteinen henkilöstömitoitus sekä asiakasmäärän kasvun mukainen lisähenkilöstö ja hintatason nousu.

4.3. Korvauksien ja avustuksien menot

Avustuksien ja korvauksien vertailukelpoinen menokasvu vuoteen 2026 verrattuna on 19,1 miljoonaa euroa eli 9,4 %. Menokasvu ylittää kestävyysperiaatteen salliman menokasvun, mutta syistä, joihin toimiala ei voi toimenpiteillään vaikuttaa.

Pääosa menokasvusta johtuu valtion päätöksiin perustuvasta perusopetuksen kotikuntakorvausten arvioidusta 14,4 miljoonan euron eli 12 % kasvusta verrattuna vuoden 2026 talousarvioon. Tästä 7,7 miljoonaa johtuu ennakoidusta 6 % indeksikorotuksesta korvauksiin. Valtio päättää korotuksesta vasta syyskuun lopussa, mutta korotus on ollut samaa 6 % tasoa edellisinä kolmena vuonna. Lisäksi kasvussa on huomioitu se, että kotikuntakorvausten taso on ennakoitu vuoden 2026 talousarviossa 5,4 miljoonaa euroa liian alhaiseksi. Päätös kotikuntakorvauksista on tullut vasta talousarvion valmistumisen jälkeen. Korvattavien helsinkiläisoppilaiden määrä myös kasvaa 140 oppilaalla, mikä nostaa korvauksia 1,4 miljoonaa.

Muita toiminnallisia lisämenoja ovat yksityisten koulujen tontinvuokra-avustusten kasvu 0,5 miljoonalla (kolme uutta avustettavaa koulua) sekä yksityisten koulujen Koulutalo Oy-järjestelyn kautta toimialan maksettavaksi siirtyvien tilavuokrien kasvu 2 miljoonalla eurolla.

Lisäksi menoihin on tehty indeksitarkistuksia.

Avustuksien ja korvauksien talousarviokohdasta siirretään vuoden 2027 talousarviossa 77,2 miljoonaa euroa talousarviokohtaan Kaupungin tuottamat palvelut.

Varhaiskasvatuksen kotihoidon tuen (24,1 milj.) ja yksityisen hoidon tuen (36,9 milj.) määrärahat siirretään suomenkielisen varhaiskasvatuksen määrärahoihin ja iltapäivätoiminnan avustusmäärärahat (16,2 milj.) suomenkielisen perusopetuksen määrärahoihin.

5. Tuottavuuden kehittäminen ja kestävyysperiaatteen toteuttaminen

Kaupunginhallituksen antamien laatimisohjeiden mukaisesti kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialojen osalta tuottavuustoimenpiteiden tavoitteena on ydinpalveluiden osalta pysyä talousarvion kestävyysperiaatteen mukaisessa raamissa. Kasvavan asiakasmäärän tarvitsemat palvelut on rahoitettu kestävyysperiaatteen sallimalla kasvulla ja kohdentamalla osin nykyisiä resursseja uudelleen.

Kestävyysperiaatteeseen sisältyy 1 % tuottavuustavoite toimialan yhteisille palveluille. Tämä edellyttää menokasvun vähentämistä runsaalla miljoonalla eurolla. Talousarvioehdotuksessa yhteisten palvelujen menokasvua on vähennetty kaikkiaan runsaalla 2 miljoonalla eurolla eli menokasvu jää runsaan miljoona euroa alle kestävyysperiaatteen salliman kasvun. Tämä osuus menovähennyksistä on siirretty ydinpalveluiden menotarpeiden kattamiseen.

Painetta jää tarpeisiin vaativien tukea tarvitsevien lasten kasvatukseen ja opetukseen. Mikäli loppuvuoden toteutumisennusteet osoittavat, että vuoden 2026 määrärahoja voidaan osoittaa enemmän tukeen, otetaan tämä huomioon tulosbudjetin laadinnassa.

6. Irtaimien omaisuuden eli investointien talousarvioehdotus

Irtaimen omaisuuden esitys eli investointien määrärahaesitys on tehty laatimisohjeissa annettuun raamiin. Se jakaantuu kahteen talousarviokohtaan: kaupunkiyhteiseen Tietokoneohjelmistot - talousarviokohtaan ja Irtaimen omaisuuden perushankinta-talousarviokohtaan.

Ict-ohjelmistohankintojen määrärahat kasvavat 1,9 miljoonalla eurolla.

Suurimpiin investointeihin, joihin varataan yhteensä noin 5,4 miljoonaa euroa, lukeutuvat Edlevo, joka on Effica - järjestelmän päivitys, CRM MultiPrimus/ Wilma - järjestelmän laajennus, asiakastietojärjestelmien järjestelmäkehitysprojektit sekä perusopetuksen sovelluskehitys.

Muut tietotekniikkainvestoinnit laskevat runsaalla 3 miljoonalla eurolla. Tämä johtuu siitä, että toimiala hankkii omien investointien sijaan ict-laitteet jatkossa DigiHelsingi Oy:ltä ja ne veloitetaan palvelujen ostoina eli käyttötalouden menoina.

Muiden hankintojen määrärahat on varattu investointiohjelman mukaisesti toimialan käytössä olevien tilojen kalustamiseen ja varustamiseen.

7. Vaikutusten arviointi

Talousarvioehdotuksen toimenpiteillä on merkittäviä vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja aikuisiin. Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa oppijoiden osaamista, hyvinvointia sekä yhdenvertaisia mahdollisuuksia kasvatukseen ja koulutukseen. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja osallisuus otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, henkilöstön koulutuksessa, työmenetelmien kehittämisessä ja oppimisympäristöjen järjestämisessä. Tarkempi vaikutusten arviointi on liitteenä neljä.

8. Talousarvioprosessin eteneminen

Lautakuntien tulee hyväksyä talousarvioehdotuksensa 9.9.2026 mennessä.

Talousarvioehdotuksen esittely sekä julkaisu kaupunginhallituksen listalla 29.10.2026.

Talousarvioehdotuksen käsittely kaupunginhallituksessa 2.11.2026.

Valtuuston talousarviokäsittely 18.11.2026.

This decision was published on 14.09.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §