Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin ympäristöasioiden hallintaa ohjaavat kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupunkistrategia, kaupunginhallituksen hyväksymät ympäristönsuojelun tavoitteet 2040 sekä kaupunginhallituksen hyväksymät vuosittaiset talousarvion laatimisohjeet.

Helsingin kaupungin ympäristöraportti on kaupunkikonsernin yhteinen asiakirja, jossa kuvataan kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteiden edistymistä ja toiminnan ympäristövaikutuksia.

Keskeisiä poimintoja ympäristöraportista

Helsingin päästövähennystavoitteita on kiristetty uuden kaupunkistrategian myötä, jossa tavoitteena on 85 % päästövähennykset vuoden 1990 vertailuarvoon. (Kaupunginhallitus hyväksyi 7.9.2026 § 618 Helsingin ympäristönsuojelun tavoitteet 2040, ilmasto-ohjelman, kiertotalouden toimenpideohjelman ja kiertotalouden green deal sitoumukseen liittymisen).

Pääkaupunkiseudun kaupunkien hiilitase ja hiilivarasto on laskettu vuodelta 2024. Helsingin hiilitase vuonna 2024 oli noin 42 kt CO2. Laskenta ei ole tarkentuneiden aineistojen, menetelmien ja rajausten vuoksi vertailukelpoinen aikaisempiin laskemiin, mutta jatkossa laskenta tullaan toteuttamaan yhdenmukaisesti.

Vuonna 2025 Helsingin asukkaiden, palveluiden ja teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt laskivat edellisvuodesta 29 prosenttia. Merkittävin päästöjen lasku selittyy kivihiilen polton lopettamisesta Hanasaaren voimalan lisäksi myös Salmisaaren voimalassa huhtikuussa 2024. Liikenne on vuodesta 2025 alkaen Helsingin merkittävin suorien hiilidioksidipäästöjen lähde, mutta myös liikenteen päästöt vähenivät Helsingissä edellisvuodesta viisi prosenttia.

Kaupunkikonsernin CO2-päästöt olivat 13 prosenttia koko kaupunkialueen päästöistä ja tästä osuudesta 93 prosenttia aiheutui rakennusten energiankulutuksesta. Kaupunkikonsernin kokonaisenergiankulutus väheni 6 prosenttia vuodesta 2024. CO2-päästöt puolittuivat kaukolämmön päästökertoimen pienenemisen ansiosta. Fossiilittoman energian osuus Helen Oy:n tuotannosta oli 84 prosenttia, josta 51 prosenttia oli uusiutuvaa energiaa.

Mannerheimintien peruskorjaus valmistui syyskuussa 2025 ja Aleksis Kiven kadun remontti loppuvuodesta. Molemmissa edistettiin kestävien liikkumisen edellytyksiä parantamalla joukkoliikenteen ja pyöräliikenteen sujuvuutta.

Helsingin seudun liikenne (HSL) otti käyttöön 53 uutta sähköbussia. Sähköbusseilla ajettiin noin 52 prosenttia bussikaluston kilometreistä. HSL vähensi joukkoliikenteen operoinnin hiilidioksidipäästöjä 83 prosenttia ja lähipäästöjä (pienhiukkaset ja typen oksidit) 99 prosenttia verrattuna vuoteen 2010. Hiilidioksidipäästövähennys ei yltänyt asetettuun 90 prosentin tavoitteeseen biopolttoaineen oletettua matalamman määrän takia.

Vuonna 2025 sähköautojen määrä liikenteessä jatkoi kasvuaan ja täyssähköautojen määrä Helsingissä ohitti lataushybridien määrän. Liikennekäytössä oli 312 henkilöautoa 1 000 asukasta kohden, mikä oli 2,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Helsingin kaupungille rekisteröidyistä henkilöautoista 30 prosenttia oli täyssähköisiä vuoden 2025 lopussa.

Vaatimustaso energiatehokkuuden suhteen pysyi vuonna 2025 entisellään eli kaupungin omat uudis- ja perusparannushankkeet tuli suunnitella ja toteuttaa kansallista määräystasoa energiatehokkaampina. Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) ja vuokra-asuntojen energiatehokkuussopimuksen (VAETS) sopimuskauden 2017–2025 energiansäästötavoitteet saavutettiin. Uudet energiatehokkuussopimukset allekirjoitettiin vuosille 2025–2035.

Asuinkerrostalojen rakentamista vähähiilisemmäksi ohjattiin asemakaavoituksessa käytössä olevalla rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen raja-arvolla. Lisäksi osana asemakaavoituksen vaikutustenarviointia tehdään laajempaa elinkaarenaikaisten ilmastopäästöjen laskentaa. Kaavojen keskimääräinen elinkaarenaikainen ilmastopäästö vuonna 2025 oli 29 kg CO₂ekv./a/k-m².

Tunnistettujen ilmastoriskien päivitystyössä koottiin tutkijoiden arviot kaikista vaaratekijöistä sekä niiden esiintymisen ja voimakkuuden muutoksista ilmastonmuutoksen kehittyessä. Linjauksen mukaan ydinkeskustassa varaudutaan tulevan ilmaston tilastollisesti kerran sadassa vuodessa esiintyvään rankkasateen aiheuttaman tulvan hallintaan ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Helteisiin varautumisessa läpäisevänä prioriteettina ovat haavoittuvat ihmisryhmät, kuten vanhukset ja lapset. Koulujen ja päiväkotien pihojen viherryttäminen ja luonnonmukaistaminen käynnistyi.

Ensimmäiset Helsingin uuden luonnonsuojelualueohjelman 2025–2038 mukaiset luonnonsuojelualueet perustettiin vuonna 2025. ELY-keskus teki perustamispäätökset viidestä esityksestä: Talin, Porvarinlahden etelärannan, Meri-Rastilan metsän, Mellunmäenluhdan ja Mustavuoren eteläosan alueista. Vuoden 2025 lopussa Helsingissä oli 85 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala oli 1 611,6 hehtaaria. Luonnonsuojelualueiden osuus Helsingin maapinta-alasta kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä 4,8 prosentista 5,2 prosenttiin verrattuna vuoteen 2024.

Uuden luonnonsuojelualueohjelman myötä myös Helsingin suojeltujen merialueiden pinta-ala tulee kasvamaan noin kymmenkertaiseksi. Vuoden 2025 lämmin sää sekä leuto ja sateinen talvi vaikutti merialueen vedenlaatuun hajakuormituksen ja leväkukintojen kautta. Uimarannoilla sinilevien esiintyvyys oli kesän aikana vähäistä.

Helsingissä hengitetään pääosin melko hyvää ulkoilmaa, ja painopiste ilmansuojelussa on siirtynyt pakokaasupäästöistä katupölyn ja puun pienpolton päästöjen torjuntaan. Kitkarenkaiden käytön edistämisellä ja katujen kunnossapidolla voidaan hillitä katupölypitoisuuksia. Talvikaudella 2025–2026 kitkarenkaiden osuus oli noin 45 prosenttia. Kivihiilen polton lopettaminen energiantuotannossa vuonna 2025 on laskenut jo aiemmin laskussa olleet rikkidioksidipitoisuudet lähes nollatasolle.

Merkittävin melunlähde Helsingissä on tieliikenne. Keväällä 2025 toteutetusta asukaskyselystä julkaistiin marraskuussa Helsingin hiljaiset helmet-selvitys, jossa asukkaiden kokemukset kaupungin rauhallisista paikoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä esitellään. Kohteiden todettiin edistävän merkittävästi asukkaiden hyvinvointia ja kaupunkiympäristön viihtyisyyttä.

Kiertotalous nousi yhdeksi elinkeinopoliittiseksi painopisteeksi kaupunkistrategiassa. Vuonna 2025 kaupunki valmisteli sitoumusta kansalliseen kiertotalouden green dealiin, minkä myötä myös Kiertotalouden toimenpideohjelman päivitys käynnistyi. Myös Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelman päivitys käynnistyi keväällä 2025, ja uusi toimenpideohjelma kaudelle 2026–2029 hyväksyttiin 3.2.2026. Kiertotaloutta edistettiin muun muassa ICT-hankinnoissa, kasvualustoissa, luonnonsuojelualueiden rakenteissa ja tekonurmi- ja leikkipaikka-alustoissa. Vuonna 2025 hyötykäyttökelpoisia maamassoja käytettiin rakentamiskohteissa uudelleen 403 603 tonnia (36 prosenttia kaikista käyttökelpoisista maamassoista), minkä myötä säästettiin 1,1 miljoonaa litraa polttoainetta ja 4,1 miljoonaa euroa.

Kaupungin emo-organisaation kynnysarvon ylittäneissä hankinnoissa käytettiin vuonna 2025 ympäristökriteerejä keskimäärin 59 prosentissa kappalemääräisesti tarkasteltuna. Kaupunkikonsernissa tavoiteltiin liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamista vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoteen 2019, mutta tavoitetta ei saavutettu. Esimerkiksi Palvelukeskus Helsingin tuottamissa päiväkoti- ja kouluruokailuissa lihan käyttö vuositasolla väheni 32 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2025.

Helsingin kestävän kehityksen Kettu-malli vahvistaa lasten kestävyysosaamista varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa. Kettu-malli palkittiin yhtenä parhaista kestävyyskasvatuksen käytänteistä Euroopassa EU-komission Education for Climate -tapahtumassa syksyllä 2025. Harakan luontokeskus järjesti varhaiskasvatusryhmille 85 saariseikkailuretkeä sekä koululaisille 40 luonnontutkimuspäivää ja 70 ympäristöntutkimuspäivää. Helsingissä järjestettiin 31 maksutonta, opastettua luontoretkeä.

HSY:n tarjoaman ympäristöneuvontatunneille osallistui yhteensä 6 240 helsinkiläistä lasta ja nuorta, ja vierailukäynneillä kävi noin 900 helsinkiläistä koululaista, opiskelijaa ja opettajaa.

Kaupunkilaisten omatoimisia, kaupungin tukemia ympäristösiivoustalkoita järjestettiin 189, ja osallistujia oli yli 22 000. Sekä asukkaat että kaupunki järjestivät useita kymmeniä vieraslajien torjunnan talkoita, joihin osallistui satoja vapaaehtoisia.

Vuonna 2025 Helsingin kaupungilla oli lähes kaikilla toimialoilla ja liikelaitoksissa yhteensä noin 1 200 ekotukihenkilöä. Uusia ekotukihenkilöitä koulutettiin ennätykselliset 240.

Helsinki sijoittui toista vuotta peräkkäin kärkisijalle kansainvälisessä matkailukohteiden kestävyyttä mittaavassa Global Destination Sustainability (GDS) -indeksissä, vahvistaen Helsingin asemaa maailman kestävimpänä matkakohteena.

Kaupungin ympäristökulut, poistot mukaan lukien, olivat yhteensä 99,1 miljoonaa euroa (+ 2,53 prosenttia vuodesta 2024). Ympäristökulut olivat 1,6 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista. Suurimmat kuluerät aiheutuivat ilmasto- ja ympäristöystävällisen liikkumisen edistämisestä sekä alueiden puhtaanapidosta ja jätehuollosta.

Kaupungin ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 92,5 miljoonaa euroa (12,9 prosenttia kaupungin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista). Ympäristöinvestoinnit vähenivät 4,6 prosenttia edellisvuodesta. Suurimmat investoinnit liittyivät ilmasto- ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen, pilaantuneiden maiden kunnostuksiin sekä ilmastonsuojeluun. Ympäristötuotot olivat 6,7 miljoonaa euroa (+ 18,2 prosenttia vuodesta 2024). Ympäristötuotot olivat 0,5 prosenttia kaupungin kaikista toimintatuotoista.

This decision was published on 22.09.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §