Päätös on ehdotuksen mukainen.

Valtuutettu Seida Sohrabin ja 24 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että jokaisen peruskoululaisen tulee olla tunnistettavissa koko koulupäivän ajan. Aloitteen mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että niqabit, burkat ja kommandopipot olisivat kiellettyjä, koska niistä ei tunnista lasta. Aloite on liitteenä 1.

Asiasta on saatu kasvatus- ja koulutuslautakunnan ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusneuvottelukunnan lausunnot. Neuvottelukunta viittaa perussuomalaisten ryhmäaloitteeseen pään tai kasvot peittävien huivien kieltämisestä Helsingin kouluissa ja oppilaitoksissa antamaansa lausuntoon eikä ole antanut erillistä lausuntoa valtuutettu Sohrabin aloitteeseen. Neuvottelukunnan lausunto on liitteenä 2.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin kouluissa voidaan taata turvallinen ja oppilasarvioinnin mahdollistava oppimisympäristö. Tunnistettavuuden vaatimus lisätään toimialan yleisiin turvallisuusohjeisiin.

Taustaa

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan selvityksen perusteella kasvot peittävien asusteiden käyttö oppijoilla on erittäin harvinaista. Kyseisten asusteiden käyttöä on esiintynyt ainoastaan yksittäistapauksina, ja tarvittaessa niiden käytöstä aiheutuneet haasteet on ratkottu tapauskohtaisesti ja keskustellen. On tärkeää, että näissä keskusteluissa huomioidaan lapsen edun ensisijaisuus.

Turvallisuusnäkökulma

Toimialan turvallisuusyksiköstä saatujen tietojen mukaan kasvot tai pään peittävät asusteet eivät ole aiheuttaneet uhka- tai vaaratilanteita. Toimipisteissä oleskelevien henkilöiden tulee olla tunnistettavissa ennalta arvaamattomien turvallisuusriskien välttämiseksi. Tunnistettavuuden vaatimus lisätään toimialan yleisiin turvallisuusohjeisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Opetushallituksesta saadut tiedot

Mahdollisuutta aloitteessa ehdotettuun linjaukseen on kartoitettu valtakunnallisella tasolla Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ministeriöstä saadun tiedon mukaan tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista kyseisen kaltaisen kiellon laatimista valtakunnallisesti. Paikallisina, oppilaitosten järjestyssääntöihin tehtyinä linjauksina kieltoja voidaan laatia, jos ne koskevat kaikenlaisia kasvot peittäviä asusteita yhdenvertaisesti. Asiaa käsitellään tarkemmin jäljempänä yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Opetushallituksessa ei ole valmisteilla suosituksia tai linjauksia, jotka koskisivat aloitteessa mainittua kieltoa.

Vantaan ja Espoon linjaukset

Vantaalla perusopetuksen johtoryhmä linjasi alkuvuonna 2026, että peruskoulun oppilaat eivät saa peittää kasvojaan koulupäivän aikana. Päätöstä perustellaan turvallisuudella, oppilaiden tunnistettavuudella ja arvioinnilla. Kielto koskee kaikkia kasvoja peittäviä asusteita, kuten pipoja, huppuja, huiveja ja naamiaisasuja. Vaikka ilmiö on harvinainen, Vantaa katsoo tarvitsevansa asiasta yhtenäisen ohjeistuksen.

Espoossa on keväällä 2026 tehty valtuustoaloite kasvot peittävän pukeutumisen kieltämiseksi Espoon kouluissa.

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Syrjintä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella on kiellettyä.

Syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulta saadun neuvonnan mukaan koulutuksenjärjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta tarkoittaa sitä, että kaikkea toimintaa ja sen vaikutuksia eri ihmisryhmiin tulee arvioida yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettujen syrjintäperusteiden näkökulmasta. Arvioinnissa tarpeelliseksi todetut yhdenvertaisuuden edistämistoimenpiteet tulee toteuttaa. Edistämisvelvollisen toimijan ei myöskään tule toteuttaa muutoksia, joiden arvioidaan heikentävän yhdenvertaisuuden toteutumista.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan kasvot peittävien asusteiden kieltoa voidaan arvioida myös välillisen syrjinnän näkökulmasta. Jos kiellon todetaan asettavan jonkun muita epäedullisempaan asemaan esimerkiksi uskonnon perusteella, kyse voi olla välillisestä syrjinnästä.

Kyse ei kuitenkaan ole välillisestä syrjinnästä, jos kiellon taustalla on Suomen perusoikeusjärjestelmän ja Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetty keino on oikeasuhtainen, eli asianmukainen ja tarpeellinen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan kouluissa esimerkiksi oppilaiden tunnistamisen ja turvallisen oppimisympäristön takaamisen sekä vuorovaikutuksen turvaamisen voidaan katsoa olevan hyväksyttäviä tavoitteita. Ollakseen yhdenvertaisuuslain mukainen kiellon tulee lisäksi olla oikeasuhtainen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi, eli oppilaiden yhdenvertaisuutta vähiten rajoittava keino.

Helsingin kaupungin peruskouluissa tilanteita on ollut vähän ja ne on pystytty ratkaisemaan muilla keinoin. Näin ollen aloitteen mukaisia rajoituksia ei pidetä yhdenvertaisuuden näkökulmasta asianmukaisina ja tarpeellisina.

Kaupunginhallitus toteaa lautakunnan lausunnon mukaisesti, että vaikka Helsingissä on voitu ratkaista oppilaiden tunnistamiseen ja kasvojen peittämiseen liittyvät asiat yksittäisinä tapauksina, on tärkeää, että kehitystä seurataan ja tarvittaessa asiaan puututaan yhtenäisellä tarkemmalla ohjeistuksella.

Yhdenvertaisuuteen liittyvää osaamista kehitetään

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tunnistettu, että pukeutumiseen sekä uskonnolliseen tai kulttuuriseen ilmaisuun liittyvät tilanteet ja näihin liittyvät keskustelut eivät aina ole yksiselitteisiä tai helppoja. Pukeutumisen turvallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvää näkökulmaa sisällytetään tuleviin henkilöstölle suunnattuihin ohjeistuksiin ja koulutuksiin. Ohjeistuksen ja koulutuksen tarkoituksena on vahvistaa työntekijöiden tietämystä lasten oikeuksista sekä yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen eettisistä ulottuvuuksista. Ohjeistuksen tarkoituksena on myös vahvistaa henkilöstön kokemusta siitä, että heitä ei jätetä yksin mahdollisesti haastaviin tilanteisiin. Yksiköille tehdään lisäksi tiedote, jonka avulla asiaa voidaan käsitellä henkilöstön kanssa.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusneuvottelukunnan kanta aloitteessa esitettyyn on yksiselitteisen kielteinen. Neuvottelukunta toteaa aloitteen olevan sekä juridisesti että erityisesti uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta monella tavalla ongelmallinen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

This decision was published on 06.10.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §