Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen Mäkelänrinteen lukion apulaisrehtorin 8.6.2026 tekemästä valintapäätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

********** on tehnyt 22.6.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen Mäkelänrinteen lukion apulaisrehtorin 8.6.2026 tekemästä valintapäätöksestä, jolla apulaisrehtori on ottanut äidinkielen ja kirjallisuuden tuntiopettajan määräaikaiseen virkasuhteeseen **********

Oikaisuvaatimukseen on saapunut täydennys 11.8.2026 sekä 26.8.2026.

Mäkelänrinteen lukion apulaisrehtori on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegointia koskevaan päätökseen (14.4.2025) perustuen opettajan ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää apulaisrehtori.

Rekrytointiprosessi

Äidinkielen ja kirjallisuuden päätoiminen tuntiopettajan määräaikainen tehtävä on ollut julkisesti haettavana ajalla 4.5.-18.5.2026 Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä muissa Helsingin kaupungin rekrytointikanavissa.

Tehtävän kelpoisuusvaatimus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1998/986) lukion aineenopettajan kelpoisuus 10 § mukaan. Määräaikaisissa tehtävissä kelpoisuusvaatimukset täyttävien hakijoiden puuttuessa myös vaadittavaa kelpoisuutta vailla olevat hakijat otetaan huomioon.

Apulaisrehtorin valintapäätöksen mukaan tehtävää on hakenut hakuaikana 30 hakijaa, joista hakemuksen perusteella muodollisesti kelpoisia on ollut 17 hakijaa. Apulaisrehtorin valintapäätöksen mukaan henkilökohtaiseen haastatteluun on kutsuttu kolme hakijaa.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksessa päätös vaaditaan kumottavaksi ja palautettavaksi uudelleen valmisteluun, sillä päätös on lainvastainen eikä se ole tarkoituksenmukainen. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä vaaditaan valittavaksi tehtävään ansioituneimpana hakijana.

Oikaisuvaatimuksen mukaan esikarsintavaiheen dokumentointi on laiminlyöty ja hallintolain mukainen perusteluvelvollisuus rikottu, valinnassa on käytetty valintakriteerejä, joita ei ole ilmoitettu hakuilmoituksessa, nimitysperusteita on arvioitu virheellisesti ja valintapäätösteksti on ristiriitainen, esikarsintavaiheessa on muodostunut tasa-arvolain mukainen syrjintäolettama, rekrytoinnissa on menetelty oman rekrytointilinjan vastaisesti ja asiakirjoista ilmenee epäjohdonmukaisuuksia sekä harkintavaltaa on käytetty epäasiallisena vastatoimena.

Oikaisuvaatimukseen 11.8.2026 saapuneen täydennyksen mukaan julkista hakua on käytetty valikoivasti ja syrjivästi, esikarsinnassa on tapahtunut ilmeinen menettelyvirhe ja päätöksentekijä on tulkinnut lakia virheellisesti ja anonyymi rekrytointi on murtunut sekä työnantaja on ylittänyt harkintavaltansa.

Oikaisuvaatimukseen 26.8.2026 saapuneessa täydennyksessä on toimitettu lisämateriaalia aiempiin teemoihin liittyen.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädäntö

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 10 §:ssä säädetään lukion aineenopettajan kelpoisuudesta. Pykälän mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;

3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 12 §:ssä säädetään kielitaitovaatimuksesta. Pykälän mukaan lukiokoulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 23 §:ssä säädetään väliaikaisesti opetusta antavan henkilön kelpoisuudesta. Pykälän mukaan sen estämättä, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8 §:n 1 momentin mukaan Työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.

Hallintolain (434/2003) 45 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;

2) päätös koskee hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän taikka kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia;

3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;

4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka

5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.

Kuntalain 134 §:n mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.

Asian arviointi

Oikaisuvaatimus tehdään kuntalain mukaisesti yksilöidystä päätöksestä, joka tässä tapauksessa on Mäkelänrinteen lukion määräaikaisen äidinkielen ja kirjallisuuden päätoimisen tuntiopettajan valintapäätös. Näin ollen asian käsittelyssä ei huomioida muita oikaisuvaatimuksessa esiin tuotuja valintapäätökseen liittymättömiä seikkoja.

Oikaisuvaatimuksen mukaan esikarsintavaiheen dokumentointi on laiminlyöty ja hallintolain perusteluvelvollisuutta on rikottu.

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Ansiovertailun tekemiselle tai valintapäätökselle ei ole kuitenkaan asetettu lakisääteistä määrämuotoa eikä valintapäätöksen perusteluista yksistään voida tehdä sellaista päätelmää, että ansiovertailua ei olisi tehty tai että tehty ansiovertailu olisi puutteellinen.

Apulaisrehtorin tekemästä valintapäätöksestä käy ilmi rekrytointiprosessin vaiheet, virkaa hakeneiden ja kelpoisuusvaatimukset täyttäneiden henkilöiden määrä sekä rekrytointiprosessissa haastatteluvaiheisiin edenneiden henkilöiden määrä. Lisäksi päätöksestä käy ilmi asian ratkaisuun vaikuttaneet seikat ja selvitykset sekä sovelletut säännökset. Päätöksessä on myös selostettu kärkihakijoiden samantyyppisiä ansioita ja heidän välillään havaittuja eroavaisuuksia samassa laajuudessa. Päätös on perusteltu eikä hallintolain 45 §:n 1 momentissa säädettyä perusteluvelvollisuutta ole laiminlyöty.

Lisäksi apulaisrehtorin lausunnon mukaan kaikkien tehtävää hakeneiden hakijoiden hakemukset on käyty huolellisesti läpi kahden apulaisrehtorin toimesta suhteessa työpaikkailmoitukseen kirjattuun tehtävänkuvaukseen. Ansiovertailu on toteutettu ennen haastatteluun kutsuttavien valintaa hakijayhteenvedon perusteella, ja ansiovertailussa on huomioitu perustuslain 125 §:n mukaiset yleiset nimitysperusteet. Laissa ei ole säädetty ansiovertailun muodollisesta toteuttamisesta, vaan työnantaja voi toteuttaa ansiovertailun parhaaksi katsomallaan tavalla.

Apulaisrehtorin lausunnon mukaan henkilökohtaiseen haastatteluun on kutsuttu kolme muodollisesti kelpoista hakijaa, jotka ovat hakemuksissaan onnistuneet parhaiten tuomaan esiin tehtävässä menestymistä tukevaa osaamista, koulutusta, motivaatiota ja aiempaa työkokemusta. Kaikilla haastatteluun kutsutuilla on ollut pitkä työkokemus äidinkielen opettamisesta. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole onnistunut hakemuksessaan yhtä hyvin kuin haastatteluun kutsutut hakijat.

Lausunnon mukaan henkilökohtaiseen haastatteluun osallistuneille on esitetty samat kysymykset, joilla on kartoitettu tehtävän kannalta oleellisia tietoja, kuten hakijoiden aineenhallintaa, lukion vastuutehtävien hoitoa, tehtyä kehittämistyötä sekä muuta osaamista. Lukiossa on opetustehtävän lisäksi erilaisia tiimejä, työryhmiä ja hankkeita, joiden vetäjiksi valitaan opettajia. Näissä rooleissa monipuolinen ja aktiivinen toimiminen kehittää opettajan omaa pedagogista osaamista sekä työyhteisöä yhteistyössä muiden opettajien kanssa.

Lausunnon mukaan tehtävään valittu on erottunut haastattelussa vahvalla aineenhallinnalla, näytöllä kehittämistyöstä ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa kansainvälisesti sekä kulttuurialalla. Apulaisrehtori on esittänyt valintapäätöksessä tiiviin vertailun hakijoiden välillä ja nostanut esiin muutamia tehtävään valitun valintaa puoltaneita seikkoja. Kyseisten esimerkkien nostolla valintapäätökseen ei ole muutettu valintakriteerejä hakemuksesta ilmoitetusta.

Apulaisrehtori ei ole laiminlyönyt esikarsintavaiheen dokumentointia tai hallintolain 45 §:n mukaista perusteluvelvollisuutta valintapäätöstä tehdessä.

Oikaisuvaatimuksessa tuodaan lisäksi esiin, että oikaisuvaatimuksen tekijän aikaisempia positiivisia palautteita tai kertapalkkioita ei ole huomioitu rekrytoinnissa. Apulaisrehtorin lausunnon mukaan hakijoiden vertailussa ja haastatteluun kutsuttavien valinnassa on käytetty ainoastaan rekrytoinnin aikana hakemuksesta saatuja tietoja. Hakijan aikaisempaa työssä suoriutumista, esimerkiksi myönnettyjä kertapalkkioita, ei voida käyttää perusteena, sillä silloin yksi hakija olisi asetettu edullisempaan asemaan suhteessa muihin hakijoihin. Tämä ei tarkoita sitä, että aikaisempi työkokemus niin sanotusti nollattaisiin, vaan hakijan tulee tuoda hakemuksessaan esiin kaikki ne seikat, jotka hän haluaa otettavan huomioon rekrytointiprosessissa. Oikaisuvaatimuksen tekijän osalta on huomioitu kaikki ansiot, jotka hän on tuonut hakemuksessaan esiin.

Oikaisuvaatimuksen mukaan apulaisrehtori on myös muuttanut valintakriteerejä hakemuksessa ilmoitetuista sekä oikaisuvaatimuksessa vedotaan siihen, että aikaisemmissa virkahauissa on luettu eduksi aiempi opetuskokemus erityistehtävälukiosta, jota tässä tehtävässä ei ole poikkeuksellisesti luettu eduksi.

Apulaisrehtorin lausunnon mukaan oikaisuvaatimuksen kohteena oleva äidinkielen ja kirjallisuuden päätoimisen tuntiopettajan tehtävä on avattu hakuun määräaikaisena vasta toukokuussa, sillä tehtävää aikaisemmin hoitanut viranhaltija on irtisanoutunut huhtikuun lopulla. Vakituisten virkojen haku on keskitetty tammikuulle, joten tehtävä on avattu lukuvuodeksi 2026–2027 määräaikaisena avoimen viran hoitona.

Apulaisrehtorin lausunnon mukaan tehtävän myöhäisen haun vuoksi hakuilmoituksessa ei ole luettu eduksi aikaisempaa opetuskokemusta erityistehtävälukiosta ja suomi toisena kielenä -opetuksesta, sillä tehtävään on haluttu saada mahdollisimman paljon hakijoita. Lausunnon mukaan jokaisen haun kohdalla hakuilmoitus mietitään tapauskohtaisesti. Lisäksi hakua ei ole toteutettu anonyymina rekrytointina, vaikka oikaisuvaatimuksessa niin väitetään.

Tehtävän julkaisemisella avoimesti haettavaksi on haluttu tarjota yhdenvertainen mahdollisuus sekä aikaisemmin määräaikaisessa tehtävässä olleille että uusille hakijoille. Lisäksi apulaisrehtorin lausunnon mukaan äidinkielen aineryhmästä on lähtenyt kokeneita ja osaavia opettajia, joten avoin hakumenettely on käynnistetty, jotta on voitu arvioida tarjolla olevien äidinkielen opettajien tasoa laajemmin.

Edellä mainitusta syystä työhakemuksella on ilmoitettu edellytyksenä ainoastaan kelpoisuusehto, joka määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 10 §:n lukion aineenopettajan kelpoisuuden mukaan. Kelpoisuusvaatimuksen lisäksi valinnassa on huomioitu perustuslain 125 §:n yleisen nimitysperusteet taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Tehtävää on hakenut 17 muodollisesti kelpoista hakijaa, joiden välillä lukion apulaisrehtorit ovat tehneet ansiovertailua hakemusten pohjalta ennen haastattelukutsujen lähettämistä. Apulaisrehtori on hyödyntänyt edellä esitetysti ainoastaan hakemuksesta saatuja tietoja. Apulaisrehtorin lausunnon mukaan valintapäätös on perustunut kokonaisarvioon, jossa on otettu huomioon yleiset nimitysperusteet, hakijoiden koulutus, työkokemus sekä haastattelussa ja rekrytointiprosessissa esille tullut osaaminen tehtävän vaatimuksiin nähden.

Lisäksi edellä todetusti apulaisrehtori on esittänyt valintapäätöksessään ainoastaan tiiviin vertailun hakijoiden välillä ja nostanut esiin muutamia tehtävään valitun valintaa puoltaneita seikkoja. Kyseisten esimerkkien nostolla valintapäätökseen ei ole muutettu valintakriteerejä hakemuksella ilmoitetusta.

Oikaisuvaatimuksen mukaan sen tekijää on myös syrjitty, sillä kaikki nykyiset kyseisen lukion äidinkielen opettajat ovat naispuolisia ja häntä on näin ollen miespuolisena hakijana syrjitty. Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan apulaisrehtori on ollut tietoinen hänen mahdollisesti tulevasta vanhempainvapaasta, jonka perusteella häntä on myös syrjitty.

Helsingin kaupunki on sitoutunut noudattamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakia eikä syrji ketään esimerkiksi iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Tehtävää on hakenut yhteensä 30 hakijaa, joista 24 on ollut oletetusti naispuolisia hakijoita ja kuusi oletetusti miespuolisia. Kelpoisista hakijoista 13 on ollut oletetusti naisia ja 4 oletetusti miehiä. Hakijoista suurimman osan ollessa naisia on luonnollista, että haastatteluun kutsutuiden joukossa on myös enemmän naisia. Lisäksi apulaisrehtorin lausunnon mukaan haastatteluun on kutsuttu sopivimmaksi katsotut hakijat sukupuolesta riippumatta. Huomioon tulee myös ottaa, että kyseisessä lukiossa opettajista lähes puolet on miehiä.

Apulaisrehtorin mukaan apulaisrehtorilla tai kenelläkään muulla lukion johdosta ei ole ollut tietoa oikaisuvaatimuksen tekijän mahdollisesti tulevasta vanhempainvapaasta, eikä tällaisella tiedolla edes olisi ollut mitään merkitystä valintapäätöksen kannalta. Lukioon on palkattu määräaikaisia opettajia, joiden vanhempainvapaa on ollut tiedossa.

Oikaisuvaatimuksen täydennyksen mukaan apulaisrehtori on viitannut työsuojelupalaverissa oikaisuvaatimuksen tekijän ja kollegan välisiin henkilökohtaisiin viesteihin, joten oikaisuvaatimuksen mukaan hänen taustojaan on tiedusteltu ja henkilökohtaisia viestejä kyselty.

Apulaisrehtorin mukaan asia liittyy oikaisuvaatimuksen tekijän keväällä esittämään syrjintäväitteeseen äidinkielen yo-korjausten jaossa lukuvuonna 2025–2026. Apulaisrehtori on selvittänyt asiaa ja keskustellut oikaisuvaatimuksen tekijän kollegan kanssa, jolta apulaisrehtori on kysynyt korjausten jakotapaa, prosessia sekä sitä, mitä asiasta on aineryhmässä viestitty. Kollega on kertonut jakotavasta, prosessista ja viestinnästä suullisesti. Apulaisrehtori ei ole kysynyt mitään henkilökohtaisista viesteistä, jos sellaisia on ollut, eikä ole saanut näistä viesteistä mitään tietoa.

Työnantajalla on laaja harkintavalta valita tehtävään kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi kunnan virkaan. Päätös valinnasta on perustunut apulaisrehtorin kokonaisharkintaan siitä, kenellä hakijoista on arvioitu olevan parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Kokonaisharkinnassa on otettu huomioon hakijoiden hakemus, koulutus, työkokemus sekä haastattelussa esille tullut osaaminen tehtävän vaatimuksiin nähden. Tehtävään valituilla on edellä mainittu kokonaisharkinta huomioiden katsottu olevan hakijoista parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole syrjitty valintapäätöstä tehtäessä.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että apulaisrehtori olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun, kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Apulaisrehtorin päätös ei ole lainvastainen eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Tehtävään valittu on ollut ansioitunein ja sopivin tehtävään koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella, ja valinta on tarkoituksenmukainen.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun, apulaisrehtorin päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.